Mahdollisuudet korvata Pendolinoja IC2-junilla rantaradalla

[SD202]

Ne pendolinorungot saataisiin Rantaradalta, jossa pystytään ajamaan Ic2:sella 200 km/h, jos vain halutaan.

Rantaradan junanopeuksien nostaminen 200 km/h tasalle vaatisi kyllä hieman radan remppaamista. Rantaradan tyypillisin nopeus taitaa olla tällä hetkellä 140 km/h. Siksipä olen ihmetellyt, että miksi Sr2 -vetureita "tuhlataan" Helsinki-Turku -välillä, kun tällä haavaa Sr1:n huippunopeus (140 km/h) riittäisi hyvin Helsingin ja Turun välillä kulkevien IC -junien vetämiseen nykyisellä aikataululla. Sr2 -vetureille voisi olla parempaa käyttöä esim. oikoradalla.

 

[Jouni Seilonen]

Vs: Miksi Vaasan rata pitäisi sähköistää?

RHK:n "Rataverkon kuvaus 7.1.2008" mukaan matkustajajunien suurin sallittu nopeus välillä Kirkkonummi - Turku on veturijunille 160 km/h ja moottorijunille osalle matkaa 180 ja osalle 200 km/h. Vastauksena edelliseen viestiin.

 

[SD202]

Vs: Miksi Vaasan rata pitäisi sähköistää?

RHK:n "Rataverkon kuvaus 7.1.2008" mukaan matkustajajunien suurin sallittu nopeus välillä Kirkkonummi - Turku on veturijunille 160 km/h ja moottorijunille osalle matkaa 180 ja osalle 200 km/h. Vastauksena edelliseen viestiin.

Kiitos täsmennyksestä. Aika hurjia lukemia. Rantarata ei vain oikein näytä ulos päin siltä, että siellä voisi ajaa noinkin lujaa.

 

[JudgeT]

Vs: Miksi Vaasan rata pitäisi sähköistää?

<Rantaradan nopeuksista>

Kiitos täsmennyksestä. Aika hurjia lukemia. Rantarata ei vain oikein näytä ulos päin siltä, että siellä voisi ajaa noinkin lujaa.

Itse asiassa verkkoselostuksen ja näemmä rataverkon selostuksenkin nopeusrajoitustiedot ovat valitettavan epätarkkoja, joten asia ei ole noin yksinkertainen; esimerkiksi tunneleista, tasoristeyksistä, silloista, laituripoluista ja radan huonokuntoisuudesta johtuvat lyhyellä matkalla vaikuttavat nopeusrajoitukset on käsiteltävä erikseen.

Tehdessäni Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenneraporttiin graafista esitystä nopeusrajoituksista sain täsmennettyä tietoa RHK:sta. Tulos rataosuudelta Salo-Turku satama on tuon raportin sivulla 15. Koko rantaradan osalta vastaava grafiikka on tulossa rantaradan liikenteelliseen selvitykseen, joka julkaistaneen lähiaikoina.

 

[TEP70]

Vs: vaasaan pendolla

Ne pendolinorungot saataisiin Rantaradalta, jossa pystytään ajamaan Ic2:sella 200 km/h, jos vain halutaan.

"Jos vain halutaan" tarkoittaa aika monen tunnelin avartamista. Kun Rantarata perusparannettiin, ei kaksikerrosvaunuista oltu kuultu mitään. Suuri harmi, kun silloin ei voitu rakentaa suoraan Elsa-rataa.

 

[Aleksi.K]

Vs: vaasaan pendolla

"Jos vain halutaan" tarkoittaa aika monen tunnelin avartamista. Kun Rantarata perusparannettiin, ei kaksikerrosvaunuista oltu kuultu mitään. Suuri harmi, kun silloin ei voitu rakentaa suoraan Elsa-rataa.

No mikäs siinä se tunnelin korkeus oikein on ongelma? Jos se pystytään ajamaan niistä tunneleistä läpi 160 km/h niin miksei myös 200 km/h nopeudella? Eihän se nopeus siihen vaikuta että mahtuuko vai ei? Jos sinne tunneliin ei mahdu niin eikös se ole ihan samaa ajaa joko 20 km/h tai 200 km/h? Joka tapauksessa ei riitä. En nää siinä oikein logiikkaa. Totta on kyllä, että aika paljon saneeraamista tuo rantarata vaatisi. Pitäisi saada jo toinen raide. Tai ainakin hyvä peruskorjaus, niihin tunneleihin sitä tilaa enemmän niin ainakin sitten mahtuisi ajamaan kovempaa ja siten matka-aika lyhenisi. Eikös Vr:n jossain tavoitteessa lukenut että Helsinki-Turku olisi pitäny saada vuoteen 2007 mennessä 1 ja 33 minuuttia kestäväksi matkaksi pendolinolla?

 

[JSL]

Verkkoselostus 2009 kertoo:
Liite 9, suurimmat nopeudet tunneleissa:
Esim Lillgård ja Riddarbacken -nimisissä tunneleissa on sn120 DoSto-kalustolla.
Huom! Vain kahdessa rantaradan tunnelissa saa kerrostaloilla ajaa 120KPH.
Ilmeisesti korkeampi vaunu synnyttää kovemman paineen ahtaassa tunnelissa ja joko vaunu itse tai tunnelin rakenteet eivät sitä kestä.

 

[Compact]

Nopeusrajoituksia tulee mitä ihmeellisimmistä syistä, joista ei tavallinen harrastelija tiedä tuon taivaallista. Esimerkiksi rantaradalla käytettävät vanhat posliiniset eristimet rajoittavat 2 x Sm3:n nopeuden 160:een.

 

[Move on]

Ilmeisesti korkeampi vaunu synnyttää kovemman paineen ahtaassa tunnelissa ja joko vaunu itse tai tunnelin rakenteet eivät sitä kestä.

Paineisku tunneliin ajettaessa saattaa suurilla nopeuksilla olla yllättävän raju. Sm4:n kattorakenteet vaurioituivat Espoon tunnelissa koeajojen yhteydessä vuonna 1999 nopeudella 160 km/h. Tunneli on sentään kaksiraiteinen ja vain 99 metriä pitkä!

 

[Jpl]

Nopeusrajoituksia tulee mitä ihmeellisimmistä syistä, joista ei tavallinen harrastelija tiedä tuon taivaallista. Esimerkiksi rantaradalla käytettävät vanhat posliiniset eristimet rajoittavat 2 x Sm3:n nopeuden 160:een.

Onneksi tuli koettua ja nähtyä tuo 2 x Sm3 200 km/h jo hyvissä ajoin oikeissa paikoissa... Sitten vuosikymmenen "ongelmattoman" ajelun jälkeen joku keksi, että nämä eristimethän hajoaa.

Tunnelit on ilmeisesti melkoisen erikokoisia jokainen, siksi siis tuommoisia vaihtelevia rajoituksia on jaeltu. Eikä kaluston ulkokuorta ei tosiaan haluta säpäleiksi ihan joka kerta tunneliin ajettaessa... Tottolassa vähän eristelevyt lepattaa junan mennessä, mutta mitä pienistä. Kerranpa tuli vaunuihin ikkunoiden läpi vähän jäälohkareita Pepallonmäen tunnelista, kun siitä porhallettiin pikurilla vain 160 km/h läpi... Sn160 sinisillä meno tunneleissa (ja avomaalla) on siis melkoisen rajua kyytiä, vaan pianhan tuokin harvinaislaatuinen "ilo" rataverkolta häviää Kuusakoski Oy:n takapihalle...

 

[Jpl]

Vs: Miksi Vaasan rata pitäisi sähköistää?

Kiitos täsmennyksestä. Aika hurjia lukemia. Rantarata ei vain oikein näytä ulos päin siltä, että siellä voisi ajaa noinkin lujaa.

Suurpiirteisesti rajoitukset menee näin: Kirkkonummi-Siuntio 180 km/h, Siuntio-Inkoo 160 km/h, Inkoo-Karjaa 180 km/h. Pohjankuru-Ervelä on käytännössä ensimmäinen 200 km/h "pikataival", seuraava on Perniö-Tottola ja kolmas Halikko-Kevola. Rajua meininkiä ja matkustamisen "tunnelmaa" pendolla siis, jos keikku toimii (juna kyllä keikkuu ilmankin!). Aikatauluissa kuitenkin melkeinpä oletetaan, ettei kallistus toimi. Siispä näillä Italian ihmeillä saavutetaan näiden keikauttimen toimiessa lounaisrannikon kimurantilla rataverkolla lähinnä pitkiä (yli 5 min) "taukoja" kuljettajille Karjaalla / Salossa. Geometria kyllä sallisi vielä Paimiostakin eteenpäin ainakin 180-200 km/h aika pitkälle, lähes Kupittaalle saakka.

Veturijunien osalta tilanne ei ole ihan näin hyvin. Tähtelä-Inkoo väli on melko pitkä 120 km/h osuus, muita hitaita kohtia on Karjaan kaksoisraiteella, Ervelän aseman kohdalla, Tottolan tunnelien ja Salon ratapihan väli, Paimion ja Piikkiön kaarteet, Littoisen alue...

Helsinki-Kirkkonummi toki on 120 km/h joka junalle runsaine 80 - 100 km/h hidastuksineen...