Raideliikennekerroin Helsingissä: tapaus 9/17

[339-DF]

Metro-lehti kertoo tänään 3.12. mielenkiintoisia tietoja siitä, mitä tapahtui, kun bussi 17 lopetettiin ja korvattiin ratikalla 9. Tätä uutista olen odottanut, ja olen iloinen siitä, että HKL:llä on vuosi sitten tehty vertailumittauksia linjalla 17.

Hieman oudosti matkustajamäärät on annettu kuukausittaisina, enkä tiedä, onko luvut saatu HKL:stä tällaisina vai onko toimittaja tehnyt omaa yhteenlaskua. Epäilen kuitenkin ensimmäistä, sillä HKL:stä on aiemmin kerrottu, että ysillä on arkivuorokaudessa noin 7000-8000 matkustajaa. Siitä päätellen saadaan 180 000 / kk eli oikea suuruusluokka. *

syyskuu 2007, bus 17: 119 000
syyskuu 2008, rv 9: 197 000

lokakuu 2007, bus 17: 133 000
lokakuu 2008, rv 9; 160 000

Syyskuussa ratikka keräsi siis peräti 65% enemmän matkustajia kuin bussi, lokakuussa kuitenkin "vain" 20%. Kyseessä on koko linjan matkustajamäärä, eli 17 Merikadulle asti, mutta 9 vain Kolmikulmaan. Se tietysti vielä kasvattaa eroa ratikan hyväksi.

Mutta voidaanko tämän perusteella yksiselitteisesti väittää, että bussin muuttaminen ratikaksi lisää matkustajamääriä?

Syyskuussa ysi oli ollut käytössä noin kuukauden. Mahdolliset uuteen linjaan tutustuvat huviajelijat tuskin enää siinä vaiheessa, jos aiemminkaan, näkyvät linjan matkustajamäärissä minään tilastopiikkinä.

Asukasmäärä linjan 9/17 vaikutusalueella on vertailujakson aikana noussut jonkin verran lähinnä konepaja-alueella, mutta kun alueella vasta yksi kerrostalo on valmiina, niin voidaan puhua korkeintaan sadoista matkustajista. Se ei vielä selitä tuota nousua.

Jotain selittää tietysti se, että esim. keskustasta Kallioon matkaavalle on entisen kolmosen sijaan kaksi linjaa, 3 ja 9, ja kyytiin hypätään siihen, joka tulee ensin. Sen pitäisi näkyä vastaavasti siten, että kolmosen matkustajamäärä pienenee. Onkohan niin tapahtunut? Sitä ei uutinen kerro.

Mielenkiintoinen olisi nyt tieto, onko linjojen 17, 3 ja 9 yhteenlaskettu matkustajamäärä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattua merkittävästi suurempi, vai ovatko ysin "uudet", bussista 17 siirtymättömät matkustajat oikeasti linjalta 3 siirtyneitä. Ja sitten pitäisi tietysti vielä poistaa Merikadun-hännän matkustajat vuoden 2007 luvusta.

Kovasti näyttää joka tapauksessa siltä, että raitiovaunu kerää Helsingissäkin enemmän matkustajia kuin bussi, mutta kuinka paljon, sitä ei vielä uskalla sanoa.

* Ai miten niin 7000-8000 / d antaa 180 000 / kk? Siten niin, että tyypillisesti lauantain matkustajamäärä on noin 50% arkivuorokaudesta ja sunnuntain 50% lauantaista. Silloin saadaan 7500 x 24 = 180 000 kun arkipäiviä on 21, lauantaipäiviä 4 (= 2 arkipäivää) ja sunnuntaipäiviä 4 (= 1 arkipäivä). Tämä tietysti hyvin karkeaa matematiikkaa, ja todennäköisesti keskustalinjoilla lauantaisin on enemmän matkustajia kuin tuo nyrkkisääntö 50%, mutta suuruusluokan tästä saa. Sen sijaan jos HKL olisi sanonut toimittajalle 7500/d ja toimittaja asiaa tuntemattomana olisi laskenut 7500*30=225000 niin suuruusluokka olisi jo pielessä.

 

[Ville O. Turunen]

Syyskuussa ratikka keräsi siis peräti 65% enemmän matkustajia kuin bussi, lokakuussa kuitenkin "vain" 20%. Kyseessä on koko linjan matkustajamäärä, eli 17 Merikadulle asti, mutta 9 vain Kolmikulmaan. Se tietysti vielä kasvattaa eroa ratikan hyväksi.

Mutta voidaanko tämän perusteella yksiselitteisesti väittää, että bussin muuttaminen ratikaksi lisää matkustajamääriä?

No ei vielä voi, kun aineistoa on noin vähän. Mutta jos koko vuoden tasolla lukemat ovat tuota luokkaa, niin sitten kyllä voi. Varsinkin noiden kahden kuukauden välinen ero on niin huima ja suunta laskeva, että vielä ei voi edes kokonaan poissulkea sitä mahdollisuutta, että matkustajamäärät suorastaan jäisivät alle bussitapauksen. Äkkipäätään hyvältä veikkaukselta tuntuu, että matkustajamäärien nousu olisi tuo 20% ja syyskuu poikkeava jostain syystä.

Syyskuussa ysi oli ollut käytössä noin kuukauden. Mahdolliset uuteen linjaan tutustuvat huviajelijat tuskin enää siinä vaiheessa, jos aiemminkaan, näkyvät linjan matkustajamäärissä minään tilastopiikkinä

Voipi olla myös niin, että moni vakituiseen juuri kolmosta tai pasilalaiset muistaen seiskaa käyttävät ovat kokeilleet uutta linjaa mutta osa on palannut hiljakseen takaisin vanhojen linjojen käyttäjiksi. Se selittäisi kyllä hyvin noin suuren muutoksen käyttäjämäärissä. Voisi myös kuvitella että suunnilleen kuukaudessa parissa uutuudenviehätys karisee ja ne, joille uusi linja ei sovikaan vanhaa paremmin, ovat palanneet vanhoihin tapoihinsa. Siis piikki ei johtuisi niinkään huviajelijoista vaan 'kokeilijoista'.

Mielenkiintoinen olisi nyt tieto, onko linjojen 17, 3 ja 9 yhteenlaskettu matkustajamäärä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattua merkittävästi suurempi, vai ovatko ysin "uudet", bussista 17 siirtymättömät matkustajat oikeasti linjalta 3 siirtyneitä. Ja sitten pitäisi tietysti vielä poistaa Merikadun-hännän matkustajat vuoden 2007 luvusta.

Jos siirtymä on kolmoselta, niin silloinkin tulos silloinkin todistaa raidekertoimen puolesta: sehän tarkoittaa, että nämä siirtyneet ihmiset ovat nyt valmiita käyttämään ysiä mutta 17 bussilinjana ei kelvannut. Oikeastaan ei voi odottaa että raidekertoimeen perustuen joukkoliikenne olisi saanut kovin paljon kokonaan uusia asukkaita, koska käytännössä kaikkialla missä ysi kulkee on jo ollut järkeviä raitiotieyhteyksiä. Luultavammin on niin kuin oletit: raitiovaunua käyttävät ovat siirtyneet muilta linjoilta ysille silloin kuin se on tarkoituksenmukaisempi valinta. Toisaalta tämän perusteella voidaan olettaa, että kun ysi jatketaan Merikadulle ja toisaalta Ilmalaan, käyttäjämäärät nousevat vieläkin enemmän.

Olipa matkustajat peräisin mistä tahansa, voidaan kuitenkin tehdä se johtopäätös että raitiovaunulinja 9 toimii paljon paremmin kuin entinen bussilinja 17 siitäkin huolimatta että ysi on nykyisellään tynkä.

Ysin aloittaminen on ainutlaatuista: ensimmäinen uusi raitiovaunulinja vuosikymmeniin. Siksi olisikin paikallaan selvittää mahdollisimman huolella, mitä vaikutuksia tällä linjalla oikein on. Kun nyt näyttää siltä että ysi on menestys, olisi erittäin tärkeää tietää miksi se on menestys jotta tätä menestystarinaa voitaisiin mahdollisimman paljon kopioida. Suosittelisin tässä tapauksessa myös haastattelututkimusta, jossa selvitettäisiin, millaisin perustein uudet käyttäjät ovat valinneet ysin ja varsinkin miksi entinen 17 ei kelvannut.

Kovasti näyttää joka tapauksessa siltä, että raitiovaunu kerää Helsingissäkin enemmän matkustajia kuin bussi, mutta kuinka paljon, sitä ei vielä uskalla sanoa.

Tästä olen samaa mieltä. Kiitos että uutisoit jo ensimmäisiä matkustajamäärätietoja. Aineiston kerääntymistä odotellessa...

 

[Miska]

Jos siirtymä on kolmoselta, niin silloinkin tulos silloinkin todistaa raidekertoimen puolesta: sehän tarkoittaa, että nämä siirtyneet ihmiset ovat nyt valmiita käyttämään ysiä mutta 17 bussilinjana ei kelvannut.

Tässä kannattaa kuitenkin huomioida se, että ennen ysin aloitusta valittavana oli joko ratikka 3B/T ja bussi 17. Useimmissa tapauksissa matkustajan oli jo pysäkille mennessään tehtävä valinta kumpaa kulkuneuvoa käyttää. Nykytilanne poikkeaa tästä siinä, että linjat 3B/T ja 9 pysähtyvät samoilla pysäkeillä, jolloin käyttäjän on helpompi valita se ensimmäisenä tuleva kulkupeli, oli se sitten kolmonen tai ysi. Bussin 17 vuoroväli oli lähes tuplasti pidempi kuin kolmosen, joten useimmat varmastikin suuntasivat ensisijaisesti kolmosen pysäkille. Nyt voisikin sitten pohtia, josko linjoille 1 ja 51 voisi tehdä jotain...

 

[SD202]

Raitiovaunua on ehkä liiankin helppo käyttää. Tässä esimerkki muutama viikko takaperin: Pasilaa kohti menevä 9-linjan Nr I -vaunu seisoo Ympyrätalon pysäkillä. Kaksi kyytiin tulevaa matkustajaa juoksevat pysäkille ja kerkeävät viime tingassa kyytiin vaunun takaovista. 9-linjan vaunu lähtee kiipeämään Porthaninkatua ylös. Seuraavalla pysäkillä eli Karhupuistossa nämä kaksi edellä mainittua matkustajaa poistuvat vaunusta...

Itse seisoskelin takasillalla ja näin, miten seuraava kyseisen pysäkkivälin kulkeva raitiovaunu eli 3B oli liikennevaloissa odottelemassa Hakaniementorilta poistumista. On ilmeisesti kivempi juosta pysäkillä seisovaan raitiovaunuun (ja viivästyttää sitä hieman) kuin katsella vaunujen tulosuuntaan, kävellä pysäkille rauhallisesti, hypätä seuraavan vaunun kyytiin ja saapua huiman n. 300 metrin päässä sijaitsevalle Karhupuiston pysäkille ehkä jopa minuuttia myöhemmin... (No, tästä helsinkiläisestä matkustajakäyttäytymisestä on kai puhuttu muuallakin tällä foorumilla.)

Olen itsekin iloisena todennut silmämääräisesti, että raitiolinjalla 9 on enemmän matkustajia kuin bussilinjalla 17. Mutta ehkä moni raitiolinjan 9 matkustajista on sellaisia, jotka kulkevat raitiovaunulla sen yhden pysäkinvälin kuin että kävelisivät tuon matkan. Olisivatko nuo kaksi matkustajaa juosseet Ympyrätalon pysäkille, jos siinä olisikin ollut niinikään Karhupuiston kautta menevä linjan 17 bussi? Busseissa näitä yhden pysäkinvälin kulkijoita ei kai juurikaan ole...?

 

[Mikko Laaksonen]

Matkamääriä arvioitaessa kannattaa muistaa seuraavat asiat:
- Kuukausittaisiin matkamääriin vaikuttaa huomattavasti, paljonko kuukausiin sattuu viikonloppupäiviä.
- Syys-lokakuussa säätila vaikuttaa hyvin paljon joukkoliikenteen käyttömääriin. Kauniilla säällä kävellään ja pyöräillään, sateella ja räntäsateella kuljetaan bussilla ja ratikalla. Säätilan vaihteluiden vaikutus on voimakkain juuri keväällä ja alkusyksystä.
- 9 ja 17 käyttömääriin vaikuttavat messutapahtumat varmasti havaittavasti.

En kyllä lähtisi ilman näitä pohjatietoja tekemään mitään arviota.

 

[petteri]

Lisäksi nykyinen 9 on paljon lyhempi kuin 17.

Merikadun ja Espan välillä on varmaan ollut jotain 1/3-1/4 osan välillä linjan 17 matkustajista, joita on nyt siirtynyt kolmosiin, bussiin 16, bussiin 14 ja ratikka kymppiin.

 

[Elmo Allen]

Jotain selittää tietysti se, että esim. keskustasta Kallioon matkaavalle on entisen kolmosen sijaan kaksi linjaa, 3 ja 9, ja kyytiin hypätään siihen, joka tulee ensin.

Sen lisäksi pientä siirtymää lienee myös 6:lta, jolla on yhteistä reittiosuutta Ylioppilastalolta Hakaniemeen.

 

[R.Silfverberg]

Sen lisäksi pientä siirtymää lienee myös 6:lta, jolla on yhteistä reittiosuutta Ylioppilastalolta Hakaniemeen.

Minun tulkintani mukaan osa matkustajalisäyksestä selittyy sillä, että ysin myötä vihdoin avattiin toimiva liityntäyhteys Pasilan rautatieasemasta kantakaupungin itäisiin osiin eli Alppilaan, Kallioon ja Hakaniemeen.

Aikaisempi bussi 17 palveli huonosti koska sen pysäkit Pasilassa olivat junamatkustajien kannalta hankalan matkan päässä Pasilan asemalta, ja ratikka 7 taas kiemurteli liian pitkää reittiä ollakseen houkutteleva, ja siksi monet junamatkustajat jatkoivat junalla keskustaan asti ja kulkivat sieltä ratikalla tai metrolla Hakaniemeen/Kallioon.

t. Rainer

 

[kuukanko]

Minun tulkintani mukaan osa matkustajalisäyksestä selittyy sillä, että ysin myötä vihdoin avattiin toimiva liityntäyhteys Pasilan rautatieasemasta kantakaupungin itäisiin osiin eli Alppilaan, Kallioon ja Hakaniemeen.

Junalla tulevat pääsevät Hakaniemeen edelleenkin nopeammin keskustan kautta. Linjaoppaan mukaan ysi menee Pasilasta Hakaniemeen 15 min, mutta rautatieasemalta vain 6 min, joten 5 min pidemmän junamatkan jälkeenkin keskustan kautta kulkeminen on 4 min nopeampi (ja lisäksi sieltä pääsee Hakaniemeen muillakin ratikoilla kuin ysillä, joten vuoroväli on tiheämpi).

Kyselin HKL:n johtavalta liikennetutkijalta, onko ysin matkustajat siirtyneet muilta ratikkalinjoilta. Matkustajalaskennat näyttivät, että eivät ole: mittaustarkkuuden rajoissa kolmosten matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan ja kutosella vähän nousseet. Myös bussilinjan 23 matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.

 

[R.Silfverberg]

Junalla tulevat pääsevät Hakaniemeen edelleenkin nopeammin keskustan kautta. Linjaoppaan mukaan ysi menee Pasilasta Hakaniemeen 15 min, mutta rautatieasemalta vain 6 min, joten 5 min pidemmän junamatkan jälkeenkin keskustan kautta kulkeminen on 4 min nopeampi (ja lisäksi sieltä pääsee Hakaniemeen muillakin ratikoilla kuin ysillä, joten vuoroväli on tiheämpi).

Kyllä kyllä, mutta kävelymatkat ovat keskustassa vaihtaessa pidemmät ja hankalammat, varsinkin jos tulee YTV-alueen sisältä jolloin juna jää useimmiten joko Kaisaniemen puiston tai Töölönlahden viereisille raiteille. Ja Hakaniemi (tori siis) ei ole ainoa kohde johon ysillä mennään. Mitä pohjoisemmaksi sen nopeammaksi ysi tulee.

Kyselin HKL:n johtavalta liikennetutkijalta, onko ysin matkustajat siirtyneet muilta ratikkalinjoilta. Matkustajalaskennat näyttivät, että eivät ole: mittaustarkkuuden rajoissa kolmosten matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan ja kutosella vähän nousseet. Myös bussilinjan 23 matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.

Entä seiska sitten?

t. Rainer

 

[teme]

Junalla tulevat pääsevät Hakaniemeen edelleenkin nopeammin keskustan kautta. Linjaoppaan mukaan ysi menee Pasilasta Hakaniemeen 15 min, mutta rautatieasemalta vain 6 min, joten 5 min pidemmän junamatkan jälkeenkin keskustan kautta kulkeminen on 4 min nopeampi (ja lisäksi sieltä pääsee Hakaniemeen muillakin ratikoilla kuin ysillä, joten vuoroväli on tiheämpi).

Paitsi että siirtymä lähijunasta ratikkaan tai bussiin on paljon pitempi Rautatieasemalla kuin Pasilassa. Kyllä tuo muutaman minuutin tuo lisää.

Kyselin HKL:n johtavalta liikennetutkijalta, onko ysin matkustajat siirtyneet muilta ratikkalinjoilta. Matkustajalaskennat näyttivät, että eivät ole: mittaustarkkuuden rajoissa kolmosten matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan ja kutosella vähän nousseet. Myös bussilinjan 23 matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.

Mites seiskasta? Ajattelen nimenomaan noita Pasilaan kulkevia.

 

[kuukanko]

Kyllä kyllä, mutta kävelymatkat ovat keskustassa vaihtaessa pidemmät ja hankalammat

Pääradan junilta Pasilassa vaihtaminen on vähän nopeampaa, mutta rantaradan junilla Pasilassa ja rautatieasemalla vaihtokävelyyn menee suunnilleen yhtä kauan.

Entä seiska sitten?

Siitä en huomannut kysyä.

 

[339-DF]

Kyselin HKL:n johtavalta liikennetutkijalta, onko ysin matkustajat siirtyneet muilta ratikkalinjoilta. Matkustajalaskennat näyttivät, että eivät ole: mittaustarkkuuden rajoissa kolmosten matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan ja kutosella vähän nousseet. Myös bussilinjan 23 matkustajamäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.

Kutosen nousu selittyy varmaan osaltaan Hämeentien itäpuolen uudella asutuksella, jota tulee pikku hiljaa lisää koko ajan. Mutta se, että kolmosten matkustajamäärissä ei ole muutoksia, on aika jännä juttu. Siis vaikuttaa siltä, että ysi tosiaan kerää ihan uusia matkustajia. Toivotaan, että trendi jatkuu.

Mitä tuohon Hakaniemen lähijunayhteyteen tulee, niin voi hyvin olla, että minuutein mitattuna yhteys keskustan kautta on nopeampi, mutta Pasilan etuna on se, ettei tarvitse ylittää katuja ja yhteys on katettu (lukuunottamatta muutaman kymmenen metrin kävelyä Ratapihantien jalkakäytävällä). Sen sijaan keskustassa täytyy kävellä pitkä matka Kaisaniemestä tai Töölönlahdelta ratikkapysäkille. Lisäksi matka keskustan kautta on kiertävämpi, Pasilan kautta suorempi. Voi siis olla, että psykologisesti tuntuu paremmalta vaihtaa junaa Pasilassa, vaikkei se minuutein mitattuna olisikaan nopeinta.

 

[R.Silfverberg]

Voi siis olla, että psykologisesti tuntuu paremmalta vaihtaa junaa Pasilassa, vaikkei se minuutein mitattuna olisikaan nopeinta.

Sillä voi olla esim sellainen psykologinen merkitys, että kun Pasilassa nousee ysiin, saa melko varmasti istumapaikan, mitä ei välttämättä saa jos nousee ratikkaan Kaivokadulla.

t. Rainer

 

[kemkim]

Oikeastaan ei voi odottaa että raidekertoimeen perustuen joukkoliikenne olisi saanut kovin paljon kokonaan uusia asukkaita, koska käytännössä kaikkialla missä ysi kulkee on jo ollut järkeviä raitiotieyhteyksiä.

Mitä lisäarvoa se nykyinen 9 tarjoaa, mitä ei ennen ollut? Pasilasta kulkee 7:n ratikka Mäkelänkadulle, josta on kävelymatka Teollisuuskadulle. Aleksis Kiven kadulle on hyvä bussitarjonta Pasilan sekä Kallion suunnasta. 3:n ratikka palvelee Aleksis Kiven katua kadunpätkän päässä. Linjat 3 ja 9 ovat hyvin päällekkäisiä Kallion ja Kolmikulman välillä. Ainoa uusi raitioyhteys on Kalliosta Pasilaan, tällaista ei aiemmin ollut Hämeentien 7:aa lukuunottamatta. Jos 9 jatkettaisiin etelään, olisivat sen kanssa kilpailemassa ratikat 10 ja 3. Ilmalan suunta taas on palveltu hyvin jo nyt busseilla ja junalla. Miksi siis 9 rakennettiin? Eikö olisi ollut fiksumpaa tehdä kiskot Topeliuksenkadulle ja korvata vaikka linja 14 ratikalla?