http://www.aasiakas.net/index.php/2010/kaytannon-vinkkeja-ratikalla-matkustaville/
Alkaakohan Spåratädillä kohta kesäloma? Vois olla tarvis :biggrin:
Alkaakohan Spåratädillä kohta kesäloma? Vois olla tarvis :biggrin:
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Sellainen kommentti silti, että näiden nykyisten hidastettujen aikataulujen aikana tuntuu kyllä siltä, että ratikka tahallaan jättäytyy liikennevaloihin. Madellaan ennen valoja sata metriä melkein kävelyvauhtia että ne varmasti ehtis vaihtua punaisiksi / ässäksi.
Sellainen kommentti silti, että näiden nykyisten hidastettujen aikataulujen aikana tuntuu kyllä siltä, että ratikka tahallaan jättäytyy liikennevaloihin. Madellaan ennen valoja sata metriä melkein kävelyvauhtia että ne varmasti ehtis vaihtua punaisiksi / ässäksi.
Oudoimmasta päästä tuossa oli mielestäni kehotus tervehtiä kuskia. Meikäläisen kokemuksen mukaan tuo on kyllä niin sanotusti turhaa hommaa, sekä busseissa että ratikoissa ja myös muualla kuin Helsingissä. Vastausta ei tule, minkä kyllä ymmärrän hyvin.
Hyvin monet neuvot pätevät ihan sellaisinaan myös lähiliikennejuniin.
Heh, tästä tulee mieleen monituisten vuosien takainen "TV-ohjelma Kettunen", jonka "Kettunen" eli Markus Kajo sittemmin kirjoitti jonkinlaisen pakinakokoelman. Taitaa se jossain kirjahyllyn syövereissä olla, mutta en löydä tähän hätään. No, pointti on, että yhdessä jutussa Kajo pohdiskeli, että olisikohan ilkeää kutsua joukko ulkomaalaisia turisteja Suomeen, opettaa niille jotain ihan siansaksan sekoitusta muka suomena ja sitten päästää vapaaksi kaupungille aiheuttamaan hämminkiä.
Miksi suomalaisista liikennesuunnittelijoista tuntuisi nololta selittää kyltein yms. asiakkaille asioita, jotka suunnittelijalle itselleen ovat itsestäänselviä? Kun kaikki eivät ole liikennesuunnittelijoita eivätkä voi automaattisesti tietää miten milloinkin pitää toimia. Asiakaslähtöisyyttä kaipaisin hieman tähän touhuun. Ulkomailla monessa paikassa tämä osataan (no ei ihan joka paikassa sentään mutta suurimmalta osaltaan kyllä), mutta ei meillä Suomessa.
Muistaakseni pakina kulminoitui siihen, että turhautunut ulkomaalainen etsii käsiinsä poliisin, jolta tiukkaa suunnilleen "Työkö se outta se Henry Thil? Auttakee meitä!". Innoitusta Kajo lienee saanut Monty Pythonin Dirty Hungarian Phrasebook -sketsistä.
Muistelen joskus vekarana Helsingissä käydessäni, kun metrokin oli (kohtalaisen) uusi, saaneeni jostain käsiini joukkoliikennekartan, jonka johonkin kulmaan tai kääntöpuolelle tms. oli painettu toimintaohjeita joukkoliikennevälineissä. Mistä ovista saa nousta sisään, mihin maksetaan jne. Sitä oli muistaakseni erikseen painotettu, että metrosta poistuvat matkustajat pitää päästää ovista ensin. Olisi käyttöä tuolle ohjeelle tänäkin päivänä...
Varmaan suomenkielisiäkin runoja aiheesta löytyy historiasta, mutta koetanpa itsekin improvisoida: "Kyydistä kun ensin päästät, täten aikaa kaikille säästät".
Onhan niitä painettuja ohjeita toisinaan ollut kai jossain, mutta ei voitane silti olettaa, että jokaikinen joukkoliikenteen käyttäjä tenttii läpi ensin jonkun pumaskan ennen kuin uskaltaa kyytiin. Ohjeisiin paikan päällä sekä yleiseen loogisuuteen kannattaisi panostaa suunnittelussa.
Varmaan suomenkielisiäkin runoja aiheesta löytyy historiasta, mutta koetanpa itsekin improvisoida: "Kyydistä kun ensin päästät, täten aikaa kaikille säästät".
Ja kun noihin ohjeisiin viitataan, niin valitettavasti tämä ohje on mennyt vanhaksi...
Tuota täten-sanaa lukuunottamatta kuulostaa varsin 80-lukulaiselta Eipä silti, runomitta tunnetusti muistetaan paremmin kuin suora teksti, ja ihmisten päähänhän tämä nimenomaan pitäisi saada tarttumaan. Pitääköhän muuten nyky-yhteiskunta tällaisia yksityiskohtaisia ohjeita liian holhoavina, vai miksi niitä ei (enää) näe missään?
Jossain vaiheessa vaan kaikki lakkasivat piittaamasta yhtään mistään, eikä ohjetekstejäkään enää laitettu julki kylttien avulla.
Kaksin käykää sisään ulos, matkan joutuisuus on tulos (tai sinnepäin).
Kyllä nämä runo-ohjeet vievät stadissa tuonne 50-luvulle. Ja sinne jäivätkin.