84 aseman lakkautus 27.5.1990

Jouni Seilonen sanoi:

Jossain on kerrottu, että VR olisi ollut pettynyt uudelleen matkustajaliikenteelle avatun Kolhon liikennepaikan matkustajamääriin. [...] Voisiko syrjäinen sijainti karkottaa matkustajia?

Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, VR tosiaan pettyi matkustajamääriin Kolhossa. Siksi suuren taistelun viivytysvoitto, Haapamäen ilta- ja aamujuna, katkaistiin lopullisesti Vilppulaan. Se, mistä moinen pettymys VR:llä johtuu, on mielenkiintoisempi asia. Yleensä liikennöistijää toki käyttäjämäärät kiinnostavat, mutta käsittääkseni Kolholla ei ollut ainakaan mitään julkista matkustajatavoitetta, josta olisi pitänyt pettyä. Luulisi, että tietyntyyppisen liikenteen, (aikatauluissa varustettu H- ja P-tunnuksilla) tappiollisuutta korostavalla yhtiöllä ei pitäisi olla mitään intressejä voimakkaasti tuetun liikenteen suhteen, mutta näyttääpä olevan. Tosin asiaa on kenenkään ulkopuolisen paha arvioida, kun mitään tilastoja tai todellisia omia tavoitteita ei julkisuuteen kerrota. No, diktatuurin piirteitä ovat mm. salailu sekä valehtelu. Otetaanpa uusiksi. Suomessa liikenneasioita hoidetaan avoimesti sekä demokraattisesti, käyttäjien mielipiteet huomioiden.

Kolhon seisake on tosiaan kyläkeskuksen laidalla. Se voi olla osasyynä käyttäjämääriin, mutta erittäin kattavalla ja tiheällä liikenteellä saattaa olla myös osaa asiaan. Lähteehän sieltä nyt sentään kaksi junaa vuorokausessa etelään ja pohjoiseen. Kolhon liikennepaikka olisi pitänyt sijoittaa entisen Kaarelan seisakkeen kohdalle, joka on kylän keskellä. Nykyajan yliturvallisuusmääräykset tosin piti huolen, ettei järkevintä paikkaa voitu valita. Kohdalla kun sattuu olemaan kaarre, joten laiturinkin olisi pitänyt kaartaa! Mikä turvallisuusriski!

Mikään ei ole siis Kolhossa muuttunut parissakymmenessä vuodessa, jos junaan ei riitä matkustajia. Kolho kuitenkin näytti lehtileikkeen mukaan olleen noin 68:lla viikoittaisella matkustajallaan eräs kaikkein käytetyimmistä lakkautetuista pysähdyspaikoista.

Porokylän vastaava sarakkeet kertomalla saatava viikoittainen matkustajamäärä on ollut noin 53. Kempeleen 11 matkustajaa viikossa ja Turku-Uusikaupunki -välin vakuuttava nollarivikin kertovat osaltaan siitä, miten älytöntä henkilöliikenteen palauttaminen kyseisille liikennepaikoille voisi olla. En toki tarkoita, etteikö joukkoliikenteen tulisi palvella syrjäkyliäkin - raideliikenne vaan on melkoisen raskasta ja tehotonta noin kuiville puroille. Samalla yhteiskunnan panostuksella saataisiin varmasti paljon parempi palvelutaso käyttämällä muita liikennemuotoja. VR onkin toiminut asiantuntevasti lakkautuksissaan tuolla erää.

Turku-Uuskaupunki junassa vaan oli se, että viimesinä aikoina VR teki temput matkustajien karjottamiseksi. Noilla seisakkeilla kun ei kaikki junat pysähtyneet ja aikataulu oli laitettu sellaseksi, ettei kukaan sitä voinut käyttää. Sama juttu kun 1970-luvulla lopetettiin KANNATTAVAT työläis- ja koululaisvuorot Naantalin junista, aivan tarkotuksella.

Sami Koskinen sanoi:

Mikään ei ole siis Kolhossa muuttunut parissakymmenessä vuodessa, jos junaan ei riitä matkustajia. Kolho kuitenkin näytti lehtileikkeen mukaan olleen noin 68:lla viikoittaisella matkustajallaan eräs kaikkein käytetyimmistä lakkautetuista pysähdyspaikoista.

Porokylän vastaava sarakkeet kertomalla saatava viikoittainen matkustajamäärä on ollut noin 53. Kempeleen 11 matkustajaa viikossa ja Turku-Uusikaupunki -välin vakuuttava nollarivikin kertovat osaltaan siitä, miten älytöntä henkilöliikenteen palauttaminen kyseisille liikennepaikoille voisi olla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kun junavuoroja on vain vähän, viikoittainen matkustajamäärä jää pakostakin pienehköksi.

Lehtileikkeen taulukon mukaan Petäjäveden matkustajia/juna-suhdeluku oli 2,2. Nyttemmin matkustajajunien pysähtyminen on aloitettu Petäjävedellä uudelleen. Ehkä riittävä matkustajia/juna-suhdeluku taajamajunan pysähtymisiä varten on noin 2. Kontiolahden ja Porokylän suhdeluvut olivat 1,9, mielestäni riittäviä taajamajunalle.

Turku-Uusikaupunki-välille jäi karsinnan jälkeenkin seuraavat pysähdyspaikat: Raisio, Masku, Mynämäki, Vinkkilä, Kiimkallio, Uusikaupunki, Kalaranta. Siten pysähdyspaikkoja oli edelleenkin keskimäärin alle 10 km välein eli aika tiheässä. Muistelen lukeneeni, että Turku-Uusikaupunki-taajamajunaliikenteen uudelleenaloittamista toivovat olisivat suunnitelleet noin kymmentä välipysähdystä. Tämä saattaisi tarkoittaa, että nollarivin seisakkeille ei ehkä ole edes toivottu uutta käyttöönottoa.

Kempeleestä: on paljon helpompaa kävellä bussipysäkille, jossa on palvelua tarjolla säännöllisesti kaksi kertaa tunnissa tai useamminkin, kuin alkaa miettiä, olisiko juuri silloin sattumalta päivän ainoan junavuoron lähtöaika. Jos taajamajunia Oulu-Raahe kulkisi tunnin välein, tilanne olisi toinen.

Mielestäni VR lakkautti hieman liikaa asemia keväällä 1990. Onneksi osa niistä on otettu uudelleen käyttöön.

Jouni Seilonen sanoi:

Kun junavuoroja on vain vähän, viikoittainen matkustajamäärä jää pakostakin pienehköksi.

Lehtileikkeen taulukon mukaan Petäjäveden matkustajia/juna-suhdeluku oli 2,2. Nyttemmin matkustajajunien pysähtyminen on aloitettu Petäjävedellä uudelleen. Ehkä riittävä matkustajia/juna-suhdeluku taajamajunan pysähtymisiä varten on noin 2.

Klikkaa laajentaaksesi...

Petäjävedellä varmaankin junan käyttömäärään vaikuttaa kohtuullisen tiheä bussiliikenne. Käytännössä bussilla pääsee Jyväskylään (ja takaisin) päiväsaikaan tunnin välein, junia taitaa mennä se kolme päivässä. Ja niistäkin kaksi samaan aikaan bussin kanssa