Enpä tiedä, mikä on Kaivokadun suunniteltu keskinopeus, mutta käytännössä hajonta on tällä osuudella valtavaa. Jos hyvin sattuu, pääsee Kaisaniemen pysäkiltä pysähtymättä aseman pysäkille saakka. Ja jos huonosti, seistään useamman kerran. Aseman pysäkin jälkeen onkin sitten oma haasteensa siinä, että Sokoksen kohdalla mahtuu seisomaan vain yksi vaunu kerrallaan (kaksi, jos jompikumpi tai molemmat seisovat osittain suojatiellä) ja aseman pysäkin ja Sokoksen väliin mahtuu samoin yksi vaunu. Kun vaunut usein ajavat tällä osuudella peräkkäin, ja menevät Manskun risteyksestä kuka mihinkin, niin odotusajat ovat joskus todella pitkiä.
Risteystä helpottanee ysin siirto Simonkadulle, sillä nyt minusta vaikuttaa siltä, etta 3T Simonkadulle kulkee aika hyvin autoliikenteen aallossa, kun taas 3B, 6 ja 9 Manskulle vaativat oman valovaiheensa, joka kyllä tulee suht nopeasti mutta vaatii silti joka kerta odotusta. Se, että ratikoille tehtäisiin aalto, joka mahdollistaisi sen, että aseman pysäkiltä lähdettäessä ei tarvitsisi pysähtyä kuin vasta Ylioppilastalon pysäkillä, ei toki ole mahdollista, kun prioriteetit ovat muualla.
Leidsestraatilla, samoin kuin Kaivokadulla, voisi perustellusti kysyä, kumpi vaihtoehto on parempi: se, että madellaan hissukseen keskustan lapi, vai se, että päätetaan linjat ongelma-alueen laidoille (tyyliin Hietalahti-Ylioppilastalo ja Rautatientori-Arabia). Tässä yhtälössä tuo hissukseen matelu on sittenkin palvelutason kannalta parempi vaihtoehto. Huolta täytyisi vain pitää siitä, että näitä ongelmakohtia on verkolla mahdollisimman vähän.