Bussien numerointijärjestelmiä

Poiponen13 · Tiistai klo 19:16

Mitä erilaisia bussien kylkinumerointijärjestelmiä on ja voisi olla? Ainakin on perinteinen järjestelmä, jossa bussit numeroidaan ykkösestä niin pitkälle, kuin autoja on. Suurin numero kertoo suurinpiirtein liikennöitsijän bussien määrän. Vapautunut numero täytetään ensi sijassa uudella bussilla, joten lopulta numerot menevät sekaisin. Sitten on:
- järjestelmä, jossa numeroita käytetään uudestaan vasta sitten, kun riittävän monta peräkkäistä numeroa on vapaana.
- vuosilukupohjainen järjestelmä. Vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa kertoo hankintavuoden.
- nouseva järjestelmä. Vapautuneita numeroita ei käytetä koskaan uudestaan, vaan numerot nousevat harmonisesti ylöspäin ja ylöspäin.

Ainakin Nobina ja nyt myös PL käyttävät nousevaa järjestelmää, HelB / KAH vuosilukupohjaista ja useimmat muuta perinteistä.

Onko jotain järjestelmää, jota ei ole käytössä mutta voisi ehkä olla? Ja entä miten bussien numerointi voisi muuttua tulevaisuudessa? Mahtaisiko joskus tulla sellainen, että jokaisen HSL-liikennöitsijän bussit olisivat omalla tuhatluvullaan?

Olisiko bussityyppiin tai bussin ominaisuuksiin perustuva järjestelmä hyvä? Esim. alustan merkki määräisi bussin numeron sata- tai tuhatluvun. Tai polttoaine, kaksiakselinen/teli/nivel/mini-erottelu, ovijärjestys, etumatala/kokomatala tai vaikkapa moottorin sijoitus? Olisiko tällainen hyvä? Lisäksi onko joitain järjestelmiä, joita en tässä maininnut?

samulih · Tiistai klo 19:52

Onko sillä numeroinnilla mitään väliä yritykselle, kunhan saavat Exceliin oikean numeron, nopeastihan kone kertoo sitten tarpeelliset tiedot...

Pelastaja11 · Tiistai klo 20:05

samulih sanoi:
Onko sillä numeroinnilla mitään väliä yritykselle, kunhan saavat Exceliin oikean numeron, nopeastihan kone kertoo sitten tarpeelliset tiedot...

Helpottaa ainakin autojen opettelua jos niissä kylkinumeroissa on joku logiikka. Toki pienemmissä firmoissa se ei oo niin justiinsa, kun kalustoa on niin vähän ja autot muutenkin oppii helposti.

Ja jos henkilökunta muistaa autojen numerot helpottaa se operointia. Esim. jos joku auto hajoaa on helpompi miettiä toimenpiteitä kun tietää minkä merkkinen/mallinen auto on eikä sitä tartte mistään alkaa tarkistaa.

Bussimies · Tiistai klo 20:21

Poiponen13 sanoi:
Mitä erilaisia bussien kylkinumerointijärjestelmiä on ja voisi olla? Ainakin on perinteinen järjestelmä, jossa bussit numeroidaan ykkösestä niin pitkälle, kuin autoja on. Suurin numero kertoo suurinpiirtein liikennöitsijän bussien määrän. Vapautunut numero täytetään ensi sijassa uudella bussilla, joten lopulta numerot menevät sekaisin. Sitten on:
- järjestelmä, jossa numeroita käytetään uudestaan vasta sitten, kun riittävän monta peräkkäistä numeroa on vapaana.
- vuosilukupohjainen järjestelmä. Vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa kertoo hankintavuoden.
- nouseva järjestelmä. Vapautuneita numeroita ei käytetä koskaan uudestaan, vaan numerot nousevat harmonisesti ylöspäin ja ylöspäin.

Ainakin Nobina ja nyt myös PL käyttävät nousevaa järjestelmää, HelB / KAH vuosilukupohjaista ja useimmat muuta perinteistä.

Onko jotain järjestelmää, jota ei ole käytössä mutta voisi ehkä olla? Ja entä miten bussien numerointi voisi muuttua tulevaisuudessa? Mahtaisiko joskus tulla sellainen, että jokaisen HSL-liikennöitsijän bussit olisivat omalla tuhatluvullaan?

Olisiko bussityyppiin tai bussin ominaisuuksiin perustuva järjestelmä hyvä? Esim. alustan merkki määräisi bussin numeron sata- tai tuhatluvun. Tai polttoaine, kaksiakselinen/teli/nivel/mini-erottelu, ovijärjestys, etumatala/kokomatala tai vaikkapa moottorin sijoitus? Olisiko tällainen hyvä? Lisäksi onko joitain järjestelmiä, joita en tässä maininnut?

Tampereella TKL:llä oli käytössä pitkään nouseva numerointi, mutta kaluston monipuolistuessa eri tyyppiset autot alettiin numeroida omille satasarjoilleen. Ja itse asiassa jo ihan toiminnan alkuvuosista lähtien johdinautot numeroitiin ykkösestä alkaen, kun dieselbussit numeroitiin alkaen numerosta 100. Tuosta sitten kaksiakselisten dieselbussien numerointi eteni vuosikymmenten saatossa juoksevasti ylöspäin aina numeroon 664 asti.

Poikkeuksena 300-sarja, joka skipattiin (299 --> 400), koska siihen sarjaan oli numeroitu tuohon aikaan huoltokalustoa. Ja toisena poikkeuksena ns. testiautot tai muu erikoisempi kalusto (esim.pikku-/midibussit), joka numeroitiin aikanaan vapautuneen 100-sarjan alkupäähän. Nivelbussit numeroitiin myöhemmin vapaaksi jääneeseen 300-sarjaan (300–361) ja myöhemmin hankitut matalalattianivelbussit puolestaan vapautuneeseen 400-sarjaan (400–427). Vuodesta 1990 alkaen hankituille telibusseille annettiin 200-sarja (200–286), joka oli jäänyt tuolloin kaluston uusiutumisen myötä vapaaksi.

Vuodesta 2009/2011 alkaen Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokseksi muuttunut TKL uusi numerointinsa ensimmäisen esimerkkisi mukaiseksi, eikä kalustotyyppi enää määrittänyt numerointia. Tosin vuoden 2009 hankinnat numeroitiin erikoisesti 87–93 jatkumona viimeisimmälle telibussisarjalle 277–286, mutta nyt ilman ensimmäistä kakkosta. Vuonna 2010 hankitut 2-akseliset Volvot numeroitiin perään 94–98. Vasta vuonna 2011 numerointi alkoi uudelleen ykkösestä.

Saapa nähdä, tuleeko lähivuosina hankittaville superbusseille (sähkönivelbussit) jokin oma yhtenäinen numerointinsa, vai onko numerointi nykymallia 1 risti 2, välejä täytellen.

huusmik · Tiistai klo 21:02

Poiponen13 sanoi:
Olisiko bussityyppiin tai bussin ominaisuuksiin perustuva järjestelmä hyvä? Esim. alustan merkki määräisi bussin numeron sata- tai tuhatluvun. Tai polttoaine, kaksiakselinen/teli/nivel/mini-erottelu, ovijärjestys, etumatala/kokomatala tai vaikkapa moottorin sijoitus? Olisiko tällainen hyvä? Lisäksi onko joitain järjestelmiä, joita en tässä maininnut?

KAH käyttää vuosiluvun ja bussin ominaisuuksien yhdistelmää numeroinnissaan. Nivelet/telit saavat käyttöönottovuosisarjansa pienimmät numerot ja 2-akseliset numeroidaan niiden perään.

fani · Tiistai klo 21:07

huusmik sanoi:
KAH käyttää vuosiluvun ja bussin ominaisuuksien yhdistelmää numeroinnissaan. Nivelet/telit saavat käyttöönottovuosisarjansa pienimmät numerot ja 2-akseliset numeroidaan niiden perään.

25-sarjan autot tosin poikkeavat tästä.

Busseilua · Tiistai klo 21:10

fani sanoi:
25-sarjan autot tosin poikkeavat tästä.

Samoin 17-19 tulleet sarjat. Niissäkin pätkät ensin.

fani · Tiistai klo 21:38

Busseilua sanoi:
Samoin 17-19 tulleet sarjat. Niissäkin pätkät ensin.

Samoin 12-sarja nyt kun tarkemmin ajattelee.

VarsinaisBussit · Tiistai klo 21:40

Mielestäni joidenkin brittiyritysten käyttämä tapa numeroida ajoneuvot toimii todella hyvin. Esimerkiksi Lontoossa toimiva Go-Ahead käyttää bussinumeroiden edessä yhtä tai kahta kirjainta, jotka kertovat bussin tyypin. Alexander Dennis Enviro400EV:llä on esimerkiksi tunnus EE, joka tarkoittaa Electric Enviroa. Tämän mallin bussien numerot alkavat siis koodilla EE, kuten vaikkapa EE200. Tämä on mielestäni erittäin looginen tapa numeroida busseja, koska tyypin voi tunnistaa heti ilman, että tarvitsee tietää, mitä numerosarjaa käytetään millekin mallille. En ole nähnyt mitään vastaavaa Suomessa.

Rattivaunu · Tiistai klo 22:18

Poiponen13 sanoi:
Olisiko bussityyppiin tai bussin ominaisuuksiin perustuva järjestelmä hyvä? Esim. alustan merkki määräisi bussin numeron sata- tai tuhatluvun.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen bussien numerointiperiaate noudatti 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla melko järjestelmällisesti tätä ajattelua. Scania-Vabis-alustaiset bussit saivat 400-sarjan numeroita, Volvot 500-sarjan numeroita ja Leylandit numeroita 700-sarjasta. Johdinautoille oli ehditty varata 600-sarja jo aikaisemmin. Pienehköt erät Sisuja ja Vanajia saivat numerosarjansa lukeman 100 kummaltakin puolelta tuona samana ajankohtana. Erilaiset koeautot ja protot saivat pieniä numeroita 1 - 10.

Edellä selostettu periaate ei pysynyt muodossaan lopulta kovinkaan monta vuotta, jo vuonna 1963 400-sarja tuli täyteen, ja sen vuoden Scania-Vabis-alustaisia busseja jouduttiin numeroimaan myös välille 11 - 15. Sitä jatkettiin vuonna 1965 numeroille 16 - 55. Vuoden 1965 Leylandit numeroitiin 660 - 699, kun 700-sarja oli tullut täyteen jo vuonna 1964. Protoja ja koeautoja oli vuonna 1967 niin paljon, että sen vuoden syksyllä tulleet yksittäiset kotimaiset takamoottoriautot Vanaja ja Sisu numeroitiin 800:ksi ja 801:ksi. Seuraavana keväänä tuli jälleen protoauto Scania-Vabis / Wiima, ja sille tehtiin tilaa pieninumeroisten puolelle numeroimalla vanha kakkonen numerolle 60. Vuosina 1966 ja 1967 hankitut suuret Vanaja-sarjat saivat numeroita väliltä 178 - 237 eli (vähintään) kertaalleen jo aiemmin käytettyjä numeroita, ja vieläpä niin, että vuonna 1966 tulleet numeroitiin 208 - 237:ksi ja 1967 tulleet 178 - 207:ksi.

b10m55 · Eilen klo 13:07

Olen kotisivuillani Bussikaistalla Helsingissä käsitellyt aika paljon näitä numerointisysteemejä.
Esimerkiksi nyt otsikoissa oleva Taksikuljetus Oy antoi aikaisemmin linjakalustolleen numeron linjatunnuksen mukaan, ajoihan monella palvelulinjatyyppisellä reitillä vain yksi auto (esim. linja 603, auto 603). Turistikalustossa taas kolminumeroisen tunnisteen kaksi ensimmäistä merkkiä kertoi paikkaluvun (esim. 30-paikkaiset autot olivat 300 ja 301). Tämä helpotti tilausajomyyjän työtä.
Jotkut firmat ovat myös harrastaneet sellaista, että hienoimmat tilausajoautot ovat pikkunumeroilla. Sitten kun uusia keikkavehkeitä hankitaan, siirretään vanhemmat isommille numeroille ja saadaan taas uutuudet pikkunumeroille.
Koiviston Auto on numeroinut autonsa tytäryhtiö-/paikkakuntakohtaisesti. Huonona puolena tässä on, että kun bussi siirretään muualle Suomeen, sen identiteetti aina vaihtuu uuden kylkinumeron myötä. Savonlinjalla taas oli ainakin ennen koko kalusto kiinteästi välillä 1-999. Näin autoja eri puolille maata siirrettäessä numero pysyi aina samana. Siinä taas huonona puolena oli, että yhdellä paikkakunnalla autojen numerot saattoivat olla aika hajallaan.

eemeli113 · Eilen klo 13:32

b10m55 sanoi:
Koiviston Auto on numeroinut autonsa tytäryhtiö-/paikkakuntakohtaisesti. Huonona puolena tässä on, että kun bussi siirretään muualle Suomeen, sen identiteetti aina vaihtuu uuden kylkinumeron myötä. Savonlinjalla taas oli ainakin ennen koko kalusto kiinteästi välillä 1-999. Näin autoja eri puolille maata siirrettäessä numero pysyi aina samana. Siinä taas huonona puolena oli, että yhdellä paikkakunnalla autojen numerot saattoivat olla aika hajallaan.

Koiviston Auton historiaa tutkiessa perehdyin varsinkin konsernin muodostumisen alkuaikojen numerointilogiikkaan. Vielä 70-luvulla alkuperäisen Koiviston Auton numerot juoksivat ykkösestä kohti sataa, tosin sataseen asti ei koskaan taidettu päästä. Kun suunnilleen tuplasti suurempi Kuopion Liikenne ostettiin 1979, numerot Koivarilla saivat kolmosen eteensä ja alkoivat täyttää 300-sarjaa. Kuopion numerointi jäi välille 1-200. Myöhemmin sekä Kuopion Liikenne että Koiviston Auto laajensivat 200-sarjaan siten, että Kuopiossa autoja numeroitiin 201 ylöspäin ja Lahdessa 299 alaspäin.

Jyväskylän Liikenne on viimeinen yritysostos, joka sovitettiin tähän alkuperäiseen numeroavaruuteen, sen saaden numerot 400-sarjasta. Tuollakin numerointi valahti jossain vaiheessa 399:stä alaspäin. Hetken aikaa lie ollut päällekkäisiä numeroita sekä Jyväskylässä että Lahdessa 390-sarjassa. 2000-luvulla Jyväskylässä hypättiin 700-sarjaan ja 2014 vielä 500-sarjaan. Minulle jäi omien tutkimusten myötä epäselväksi, numeroitiinko Jyväskylän alkuperäistä 100-sarjaa koskaan uudestaan, vai kulkiko kalusto ysärille poistumiseensa saakka niillä numeroilla. 500- ja 600-sarja jäivät tyhjäksi. Olikohan niitä kaavailtu Porvoolle ja Lauttakylän autolle? Länsilinjain omistuksessa Lauttakylän numerointi siirrettiin 100-sarjaan ja niille numeroillehan ne jäikin Satakunnan Liikenteen tuloon asti. Porvoon Liikenne ja Oy Liikenne Ab käyttivät omia numeroavaruuksiaan (kaiken lisäksi vielä toisistaan erillään, vaikka taisivat kuulua samaan kauppaan).

Satakunnan Liikenteen numerointi on tyystin oma lukunsa. Jo kauan ennen Koivarin aikoja numerointi ajautui (ehkä vahingossa?) siten, että numerot 1-32 olivat Volvoja ja numerosta 33 eteenpäin Scanioita. Muun merkkisiä busseja tuli sitten Scanioiden perään alle sadan numeroille. Kun Koivari hankki Satakunnan Liikenteen ja yhdisti sen Lauttakylän Autoon 2008, saivat molemmat pitää omat numeronsa, olihan Lauttakylällä jo käytössä oma Länsilinjain ajoilta peräisin ollut 100-sarja. Kun turkulaisten omistama raumalainen Oras Liikenne yhdistettiin Satakunnan Liikenteeseen, saivat ne 200-sarjan itselleen. Aivan 2010-luvun viimeisiin vuosiin asti Satakunnan numerosarjat pitivät pintansa siten, että Pori oli 0-sarjassa, Rauma 200-sarjassa ja Huittinen + muut paikat 100-sarjassa. "Nollasarjan" alustamerkein tehty jaottelu oli myös sitkeästi mukana. Autojen numerointien muutokset olivatkin aika villejä eikä niissä tahtonut poloinen harrastaja aina pysyä perässä.

Oulun Koskilinjat sai uuden 200-sarjan, kun Gold Line sulautettiin siihen ja numerot saivat eteensä kakkosen. Tästähän muodostuikin sitten Rovaniemen osaston numerosarja. Oulussa käytettiinkin sitten 300- ja 400-sarjat paikallisliikenteessä vanhan 1-199-sarjan lisäksi.

ttsirkia · Eilen klo 14:30

Poiponen13 sanoi:
Ainakin Nobina ja nyt myös PL käyttävät nousevaa järjestelmää, HelB / KAH vuosilukupohjaista ja useimmat muuta perinteistä.

Pohjolan Liikenteellähän numerointi oli alun perin (joskus 2000-luvun alussakin vielä) siten, että maakuntien liikenteessä olevilla busseilla oli pienimmät numerot väliltä 1-199. Kaupunkiliikenteen bussit oli numeroitu 800-sarjaan. Silloin kun PL osti Onni Vilkkaan, niin ne bussit numeroitiin 900-sarjaan.

Myöhemmin on sitten tullut nin paljon uutta kalustoa ja maakuntien liikennekin on loppunut, että koko numeroavaruus on otettu käyttöön.

antsa · Eilen klo 14:50

eemeli113 sanoi:
Koiviston Auton historiaa tutkiessa perehdyin varsinkin konsernin muodostumisen alkuaikojen numerointilogiikkaan. Vielä 70-luvulla alkuperäisen Koiviston Auton numerot juoksivat ykkösestä kohti sataa, tosin sataseen asti ei koskaan taidettu päästä. Kun suunnilleen tuplasti suurempi Kuopion Liikenne ostettiin 1979, numerot Koivarilla saivat kolmosen eteensä ja alkoivat täyttää 300-sarjaa. Kuopion numerointi jäi välille 1-200. Myöhemmin sekä Kuopion Liikenne että Koiviston Auto laajensivat 200-sarjaan siten, että Kuopiossa autoja numeroitiin 201 ylöspäin ja Lahdessa 299 alaspäin.

Jyväskylän Liikenne on viimeinen yritysostos, joka sovitettiin tähän alkuperäiseen numeroavaruuteen, sen saaden numerot 400-sarjasta. Tuollakin numerointi valahti jossain vaiheessa 399:stä alaspäin. Hetken aikaa lie ollut päällekkäisiä numeroita sekä Jyväskylässä että Lahdessa 390-sarjassa. 2000-luvulla Jyväskylässä hypättiin 700-sarjaan ja 2014 vielä 500-sarjaan. Minulle jäi omien tutkimusten myötä epäselväksi, numeroitiinko Jyväskylän alkuperäistä 100-sarjaa koskaan uudestaan, vai kulkiko kalusto ysärille poistumiseensa saakka niillä numeroilla. 500- ja 600-sarja jäivät tyhjäksi. Olikohan niitä kaavailtu Porvoolle ja Lauttakylän autolle? Länsilinjain omistuksessa Lauttakylän numerointi siirrettiin 100-sarjaan ja niille numeroillehan ne jäikin Satakunnan Liikenteen tuloon asti. Porvoon Liikenne ja Oy Liikenne Ab käyttivät omia numeroavaruuksiaan (kaiken lisäksi vielä toisistaan erillään, vaikka taisivat kuulua samaan kauppaan).

Satakunnan Liikenteen numerointi on tyystin oma lukunsa. Jo kauan ennen Koivarin aikoja numerointi ajautui (ehkä vahingossa?) siten, että numerot 1-32 olivat Volvoja ja numerosta 33 eteenpäin Scanioita. Muun merkkisiä busseja tuli sitten Scanioiden perään alle sadan numeroille. Kun Koivari hankki Satakunnan Liikenteen ja yhdisti sen Lauttakylän Autoon 2008, saivat molemmat pitää omat numeronsa, olihan Lauttakylällä jo käytössä oma Länsilinjain ajoilta peräisin ollut 100-sarja. Kun turkulaisten omistama raumalainen Oras Liikenne yhdistettiin Satakunnan Liikenteeseen, saivat ne 200-sarjan itselleen. Aivan 2010-luvun viimeisiin vuosiin asti Satakunnan numerosarjat pitivät pintansa siten, että Pori oli 0-sarjassa, Rauma 200-sarjassa ja Huittinen + muut paikat 100-sarjassa. "Nollasarjan" alustamerkein tehty jaottelu oli myös sitkeästi mukana. Autojen numerointien muutokset olivatkin aika villejä eikä niissä tahtonut poloinen harrastaja aina pysyä perässä.

Oulun Koskilinjat sai uuden 200-sarjan, kun Gold Line sulautettiin siihen ja numerot saivat eteensä kakkosen. Tästähän muodostuikin sitten Rovaniemen osaston numerosarja. Oulussa käytettiinkin sitten 300- ja 400-sarjat paikallisliikenteessä vanhan 1-199-sarjan lisäksi.

Koiviston numerosarjat perustui osittain puhelinumeroihin. Jyväskylä käytti 400 sarjaa ja 500 oli Lauttakylä vaikka sitä ei autoissa käytettykkään.
En ole varma oliko 600-sarja Porvoo mutta todennäköisesti. Siksi Jyväskylän laajentuessa sinne tuli luonnostaan 700-sarja.
Myöhemmin nämä ilmeisesti eivät enää olleet tarpeen ja siksi Jyväskylään tuli myös 500-sarja. Itse olisin aikanaan tykännyt siitä alkuperäisestä
kaavasta että samoja numeroita ei ollut eri yksiköissä koska kyllä noita satasarjoja olisi riittänyt. Nyt 1:stä alkaa Kuopio, Porvoo, KA Länsi, Oulu jne.
No omistajahan sen lopulta päättää.

SD202 · Eilen klo 17:29

Poiponen13 sanoi:
Mitä erilaisia bussien kylkinumerointijärjestelmiä on ja voisi olla? Ainakin on perinteinen järjestelmä, jossa bussit numeroidaan ykkösestä niin pitkälle, kuin autoja on. Suurin numero kertoo suurinpiirtein liikennöitsijän bussien määrän. Vapautunut numero täytetään ensi sijassa uudella bussilla, joten lopulta numerot menevät sekaisin.

Vuonna 1991 myyty ja pilkottu Liikenne Oy -konserni oli ehkä elävin esimerkki tästä numerointitavasta "vapautunut numero uudelle bussille". Ainakin 1970-luvun alkupuoliskolla kaluston määrä lisääntyi ja autojen kylkinumerot kasvoivat melkoista vauhtia ja saattoi olla jopa pitkähkö sarja samaa bussimallia. Sekavuutta lisäsi se, että samassa numerointiavaruudessa oli niin Helsingin sisäistä liikennettä hoitavan emoyhtiön Liikenne Oy:n busseja, Vantaan suunnalla liikennöivän tytäryhtiön Hakunilan Liikenne Oy:n busseja kuin satunnaisia Sipoon Liikenne Oy.n busseja. Viimeksi mainitun yhtiön bussit olivat toki pääsääntöisesti numeroitu 300 -sarjaan ainakin konsernin viimeisinä vuosina. Mutta tuokaan systeemi ei ollut aivan aukoton, sillä jokin vapautunut numero saattoi olla montakin vuotta käyttämättä, mutta uusi bussi sai sitten jonkin muun vapaan, isomman kylkinumeron.

Olin muuten jokunen vuosi sitten töissä eräässä isohkossa rekkafirmassa. Sielläkin kaluston numerointi oli niin vetoautoissa kuin perävaunuissa tuolla samalla metodilla "vapautunut numero uudelle vetoautolle/perävaunulle". Niin vetoautoissa kuin perävaunuissa oli joitain eroja varustelun suhteen ja oli hieman muistamista, minkä numeroisen yhdistelmän voi laittaa mihinkin hommaan.