Eri joukkoliikennemuotojen energiankulutus

Vs: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Millainen luksusmetro länsimetrosta on oikein tarkoitus rakentaa? Nykyistä metroa ei lämmitetä ainakaan laituritasojen osalta 22 asteiseksi. Kun laiturit ovat syvällä maan alla, on lämpötila tasainen vuodenajasta riippumatta.

Oletko käynyt lämmittämättömässä syvässä maanalaisessa tilassa? Niissä tosiaan on tasainen lämpötila, mutta se ei aivan vastaa metroasemien lämpötilaa :) Eli kyllä metroasemia lämmitetään ja varsin runsaasti lämmitetäänkin. Asemilla on kuitenkin paljon ilmaa lämmitettäväksi.

Rullaportaiden energiankäyttökin on lopulta aika helppoa mieltää. 12 henkeä kerrallaan kuljettava hissihän on jo iso hissi. Rullaportaissa voi kuinkin olla monta kymmentä tai jopa toista sataa henkeä samaan aikaan nostettavina tai laskettavina. Puhutaan siis suuritehoisista laitteista, jotka voivat käyttää lyhyessäkin ajassa paljon sähköä. Ei ole se laskeminenkaan mitään vapaapudotusta. Jokainen aseman käyttäjä pitää siis nostaa tai laskea aseman syvyydestä riippuva matka ja siihen kuluu energiaa, vaikka rullaportaat eivät pyörisi sekuntiakaan turhaan. Olen käynyt Hakaniemen aseman itäpään rullaportaiden alla ja niitä eivät aivan pienet laitteet liikuta, vaikka nousukorkeus ei ole pisimmästä päästä.

Metroradalta ja asemilta pitää myös jatkuvasti pumpata sisään tihkuvaa vettä pois. Sekin vie energiaa kohtuullisen paljon, kun vesi pitää nostaa asemalta viemäriverkon tasolle.

Metrossa ei ole myöskään mitään ilmastointia. Jos ilmastoinnilla tarkitat tavallisia puhaltimia, niin maanalaisissa bussiterminaaleissa kuten Kampissa sellaiset on kanssa, ja paljon järeämmät, koska bussit aiheuttavat pakokaasuja, metro ei.

Eivät ne impulssipuhaltimet yleensä ole päällä kummassakaan. Metrossa niitä käytettäisiin tulipalon aikana savunpoistoon. Kampissa niitä taidetaan lisäksi käyttää tarpeen mukaan pakokaasujen tuulettamiseen ja tietysti Kampissa on erikseen normaali pakokaasujen tuuletus, jollaista metro ei suoranaisesti tarvitse. Metron ilmanvaihdosta kohtuullisen suuri osa perustuu junien mäntävaikutukseen ja asemien yhteydessä oleviin pystykuiluihin. Asemien ilmanvaihtoa täytynee kuitenkin avustaa tuulettimin ja korvausilmaa pitää lämmittää tarpeen mukaan luultavasti kohtuullisen lämpimille keleille asti, koska muuten maanalaisten asemien lämpötila olisi alle 15 astetta.

Varikoista olen pitkälti samaa mieltä Rainerin kanssa eli ne pitäisi saada HKL:n ympäristöraportista ulos. Ratikoidenkin varikot ovat lämmitettyjä sisätiloja, joten kummallakin liikennemuodolla on luultavasti melko vastaava varikoiden energiankäyttö. Saatan jopa arvata, että Helsingin tapauksessa metrovarikko on tehokkaampi, koska se on uusi ja täsmälleen tarkoitukseensa rakennettu. Metron huoltotarve ja siten huollon energiankulutuskin tahtoo yksinkertaisten junien ja eristetyn liikenneympäristön takia olla pienempi kuin ratikoilla. Bussien ulkosäilytyksen takia niiden varikoiden energiankulutus lienee pienempi. Vastaavasti liikennöinnin energiankulutuksessa pitäisi näkyä autojen aamulämmitys, joka tehdään lisäksi kylmillä ja saastuttavilla polttomoottoreilla eli rasittaa ympäristöä suhteettoman paljon käytettyyn energiamäärään nähden. Tietysti osin lämmitys perustuu moottorin hukkalämpöön, mikä on ihan tehokasta, mutta kylmillä keleillä moottoria täytynee käyttää turhaan.

Liiketilojen energiankulutuksen en usko olevan kovin ratkaisevassa osassa metroasemilla. En ylipäänsä usko, että asemien pinnan lähellä olevat tilat vastaavat kovin suurta osaa asemien energiankulutuksesta. Niitäkään ei kyllä suoraan voi verrata avoimeen alikulkukäytävään.
 
Liikenteen energiankulutus

Pysäköintihalleja rakennetaan joka tapauksessa, tuli metro tai ei.
Pysäköintihalleja ei rakenneta ”joka tapauksessa” vaan vain tarpeeseen. Sen verran kalliita ne ovat (20.000–35.000 €/auto), ettei kukaan niitä huvikseen maksa. Juuri sen vuoksi liityntäpysäköinnin järjestäminen on ongelma. Autoilija vaatii sen ilmaiseksi, vaikka se maksaa enemmän kuin joukkoliikennematka. Tulee halvemmaksi antaa autoilijalle ilmainen matkalippu kuin myydä matkalippu ja tehdä liityntäpysäköinti. Mutta kun se ilmainenkaan lippu ei houkuttele, jos joukkoliikenteen palvelutaso on heikko.

Sensijaan kokonaisjoukkoliikennematkustajamääräien muutoksia pk-seudulla ennustettiin metrovaihtoehdolle enemmän kuin muille vaihtoehdoille, n 3500 matkaa enemmän/vrk kuin busseille.

Avoimeksi jää, koska sitä ei kerrottu YVA:ssa, millaiset erot henkilökilometreissä saavutetaan eri kulkuneuvojen välillä, jonka perusteella olisi voitu vertailla tarkemmin päästöjen kehitystä vaihtoehtojen välillä koko pk-seudulla.
Jos päästöt kiinnostavat, ne kannattaa lukea sieltä, missä ne on ilmoitettu. Sivun 126 pylväikkö on varustettu jopa luvuin. Muuten noin 600 tonnin ajoneuvoliikenteen metrojärjestelmän päästölisäystä ei kuviosta voisi havaitakaan.

Ja on sivulla 122 kerrottu eri vaihtoehtojen suoritteetkin. Bussin kanssa 465 milj. ajoneuvokilometriä ja metron kanssa 468 M ajon-km. Siis metro kasvattaa autoliikennettä, mikä moneen kertaa on sanottukin, mutta minkä metron kannattajat ovat aina aktiivisesti unohtaneet.

Pieniähän nämä erot ovat, mutta juuri sen vuoksi onkin syytä kysyä kuten Teme aikaisemmin täällä ja päministeri julkisesti, onko miljardin investointi tällaiseen järkevää. YVA väittää asemat unohtaen, että päästöt vähenevät n. 7000 tonnia, asemat huomioiden lisääntyvät 3000 tonnia. Erot ovat kuitenkin vain 6,3 tai 2,7 %, joka alkaa olla laskentajäjestelmän tarkkuuden ulkopuolella. Eli kumpi vain, todellisuus on, että metroinvestointi on merkityksetön CO2-päästöjen kannalta.

Syy tähän on siinä, että joukkoliikenne vähentää CO2-päästöjä vain siten, että se saa autoilun vähenemään. Päästöjen kannalta muunlaiset joukkoliikenneinvestoinnit ovat lähes merkityksettömiä.

Kun liityntäliikenne ei muuta kulkutapavalintoja, sitä ei voi perustella päästöjen vähentämisellä.

Antero
 
Takaisin
Ylös