Esikaupunkiraitiotie Kustaa Vaasan tiellä

Compact · 2 Huhtikuu 2006

Vuonna 1950 tehty Koskelan hallin asemapiirros on mielenkiintoinen.

Siinä Kustaa Vaasan tietä jatkaa raitiotielinjaus suoraan kohti esikaupunkeja. Raideyhteys on halliin ja hallista myös liitosalueiden suunnasta. Muuten asemapiirroksessa ovat hallirakennukset ja raiteisto niin kuin vuonna 1951 tehdyn urakkasopimuksen jälkeen rakennettiin. Raitiovaunuhallissa aloitettiin linjavaunujen yösäilytys vuonna 1952 ja täydellinen toiminta käynnistyi 1953.

Siis geometrian puolesta VT4:n suunnasta on jo suunniteltu liittymäraiteet nykyiseen halliin vievään rataan.

339-DF · 3 Huhtikuu 2006

Missä tuon piirroksen voisi nähdä?

Compact · 3 Huhtikuu 2006

339-DF sanoi:
Missä tuon piirroksen voisi nähdä?

Arvaa vaan 8)

R.Silfverberg · 3 Huhtikuu 2006

Compact sanoi:
Vuonna 1950 tehty Koskelan hallin asemapiirros on mielenkiintoinen.

Tuota olen ihmetellyt kanssa, miksi Koskelan ratikkahalli on "keskellä ei mitään". Tietysti tuollainen varikko vaatii paljon tilaa, mutta miksi esim kaikkia hallitoimintoja ei siirretty Vallilasta sinne, niin että sitä olisi laajennetttu, vaan molemmat toimivat yhä? Ja eksoottiseksi tekee juuri monta kilometriä pitkä rautatietasoinen rata kustaa Vaasan tietä pitkin, pelkästään halleille. Pikanttina yksityiskohtana vielä kesken varikkoraiteita seisova korkea kerrostalo joka ei näytä miltä tahansa 50-luvun vuokrakasarmilta, vaan pieneltä pilvenpiirtäjltä. Se muistuttaa kaarevan nurkkansa ansiosta hyvin paljon yhtä välirauhan aikana valmistunutta vakuutuyhtiön tornia Viipurissa.

Muistan muuten jossain lukeneeni että Ruskeasuon varikollekin suunniteltiin ratikkahalleja, mutta että jossain vaiheessa päätettiin tehdä pelkkä bussivarikko. Vai muistanko väärin?

t. Rainer

Jusa · 3 Huhtikuu 2006

Ruskeasuon varikollekin suunniteltiin ratikkahalleja

Kyllä näin oli, ja runkolinja kympin silmukan kiskotkin olivat Ruhan aidan takana.

Ruskeasuollahan on aikanaan ollut kahdessakin paikassa ratikkahallit, ratsastushalleilla ja Mannerheimintien varrella nykyistä Ruhaa vastapäätä.
Kouluaikana 50/60 luvun vaihteessa siellä oli jotain vanhaa kalustoa kuten lumiauroja.

JE · 3 Huhtikuu 2006

Nykyisen Ruskeasuon varikon piti tosiaan olla alun alkaen myös ratikkahalli. Olisi korvannut Mannerheimintien länsipuolella olleen "hallin" tai ehkä pikemminkin säilytysvajan. Mutta eipä tullut siitä suunnitelmasta mitään, vaan vaunut jäivät Töölöön.

Antero Alku · 7 Huhtikuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Tuota olen ihmetellyt kanssa, miksi Koskelan ratikkahalli on "keskellä ei mitään".

Koskelan halli rakennettin aikana, jolloin HKL:llä oli terveet raitioliikenteen laajentamissuunnitelmat sinne, minne kaupunkikin oli laajenemassa. Koskela oli täysin luonteva paikka pohjoiseen johtavan "pääradan" varrella. Kehitys jatkui 1950-luvun loppuun multippelivaunujen hankinnalla, mutta sitten meni jarru päälle. Mitään ei tapahtunut 20 vuoteen! Metrosuunnittelun varhaisesta historiasta onkin täällä jo kirjoitettu. Ja sitten kun tapahtui, sinetöitiin raitioliikenteen taantuma, josta ehkä vasta nyt saatetaan päästä ylöspäin.

Antero

R.Silfverberg · 7 Huhtikuu 2006

Antero Alku sanoi:
Koskelan halli rakennettin aikana, jolloin HKL:llä oli terveet raitioliikenteen laajentamissuunnitelmat sinne, minne kaupunkikin oli laajenemassa. Koskela oli täysin luonteva paikka pohjoiseen johtavan "pääradan" varrella.

Onko sulla tarkempaa tietoa minne tarkemmin olisi rakennettu 1950-60-luvulla lahdentien suuntaisen "pääradan jatkeeseen" isoja lähiöitä? Ja miksi niitä lähiöitä ei koskaan rakennettu? Ainoat mitkä siihen suuntaan on syntyneet ovat Pihlajanmäki ja Jakomäki, jotka ovat toisiinsa nähden eri suunnissa, ja jälkimmäinen lisäksi aika kaukana, ja vuosikymmeniä myöhemmin Viikki. Oliko syynä lahdentien suuntaisen pikaraitiotien varren rakentamattomuuteen maanomistus tai kaavoituskiistat vai mitkä?

t. Rainer

Antero Alku · 12 Huhtikuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Onko sulla tarkempaa tietoa minne tarkemmin olisi rakennettu 1950-60-luvulla lahdentien suuntaisen "pääradan jatkeeseen" isoja lähiöitä? Ja miksi niitä lähiöitä ei koskaan rakennettu? Ainoat mitkä siihen suuntaan on syntyneet ovat Pihlajanmäki ja Jakomäki, jotka ovat toisiinsa nähden eri suunnissa, ja jälkimmäinen lisäksi aika kaukana, ja vuosikymmeniä myöhemmin Viikki. Oliko syynä lahdentien suuntaisen pikaraitiotien varren rakentamattomuuteen maanomistus tai kaavoituskiistat vai mitkä?

En osaa vastata varmalla tiedolla. Helsingin karttaa katsoen voisi arvioida, että kaavailtu suunta olisi ollut Pihlajamäki-Malmi tai Tattarisuo. Todennäköisimmin kuitenkin Malmi, sillä Tattarisuon maaperä on huonoa rakennusmaaksi. 1950-luvulla suolle rakentaminen oli suhteellisesti vielä kalliimpaa kuin nykyään.

Lahdentien suunta on sikäli erikoinen, että se on maankäytön kannalta kovin tyhjä. Malmin hautausmaa vie suuren alan aivan tien vierestä. Nyt rakenteilla oleva Viikin alue on myös huonoa rakennusmaata. Vasta kaukana Jakomäen korkeudella alkaa löytyä kovaa maata rakennettavaksi. Radan suuntaaminen Malmille voi tuntua erikoiselta siksi, että palveleehan Malmia lähijunaliikenne. Mutta juna vei ja vie yhä vain Rautatieasemalle, kun ratikalla (ja busseilla) pääsee kantakaupungin itäisiin osiin.

Jussi Iltasen kartoista raideverkkosuunnitelmista eri vuosilta (julkaistu mm. Raitiossa ja Helsingin pitäjän historiikissa sekä pari karttaa omassa kirjassani Raitiovaunu tulee taas s.25) selviää myös, että suuntana lienee ollut Pihlajamäki-Malmi. SSS:n foorumilla on myös vastikään Piirkan lähettämiä raideverkkosuunnitelmia.

Asiaa voi lähestyä myös hieman toiselta suunnalta. 1950-luvulla tarvittiin suuri vaunuvarikko, ja Koskelassa oli sille sopiva paikka. Raitioteiden jatkaminen esikaupunkien kasvun suuntaan oli täysin luonnollinen asia, joten oli luontevaa sijoittaa varikko kaupungin laidalle liikenteen pääväylän varteen ja varautua radan jatkumiseen varikolta edelleen, vaikka jatkosta ei sen kummempia suunnitelmia vielä ollutkaan. Samalla tavalla on rakennettu myöhemmin metroratojen nykyiset päätepisteet ajatellen, että rata voi tulevaisuudessa jatkua. Tämän vuoksi Kampin länsipuolellakin on maanalainen eritasoraideristeys ja tunneli jatkuu pohjoista kohden.

Antero

R.Silfverberg · 12 Huhtikuu 2006

Kiitos. Vastauksesi oli niin täydentävä kuin se tämän hetken tiedoilla on mahdollista. Tarkoitat "Malmilla" varmaan isompaa kokonaisuutta, painottuen Ala-Malmille, laajentuen Pihlajamäen ja Pukinmäen suuntiin? Olisiko raitiotie kulkenut kenties Vanhaa Porvoontietä pitkin hautausmaan länsipuolelta?

Siihen aikaan kun Koskelan ratikkahallit rakennettiin, kulkivat paikallisjunat vielä höyrylllä ja olivat hitaita, eli teoria Malmille 1940-50 luvulla suunnitellusta pikaraitiotiestä on sinänsä uskottava.

t. Rainer

Antero Alku · 13 Huhtikuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Tarkoitat "Malmilla" varmaan isompaa kokonaisuutta, painottuen Ala-Malmille, laajentuen Pihlajamäen ja Pukinmäen suuntiin? Olisiko raitiotie kulkenut kenties Vanhaa Porvoontietä pitkin hautausmaan länsipuolelta?

Vuoden 1963 metrokartassa rata on piirretty Pihlajamäen liittymästä kohti nykyistä Kehä 1:n ja Vanhan Porvoontien risteystä ja siitä Malmin asemalle. Tämä 1963 metrokartta on koko lailla sama kuin 1950-luvun pikaraitiotiesuunnitelmat, sillä 1963 oltiin vielä joustavan ratageometrian kannalla.

Suunnitelmat muuttuivat seuraavan 5 vuoden aikana, sillä Smith-Polvisessa 1968 oli jo jäykkärakenteinen raskasjunametro.

Antero

Compact · 26 Maaliskuu 2008

339-DF sanoi:
Missä tuon piirroksen voisi nähdä?

Tässä kuva 12.12.1950 päivätystä Koskelan hallin asemapiirroksesta.

Alalaidassa on Kustaa Vaasan tie, jota pitkin kulkee kaukoraitiotie Viikkiin päin ja minne sitten lopulta meneekin... Tuolla ajosuunnalla on myös yhdysraiteet halliin/hallista liitosalueiden suunnassa, eli nykyinen joutomaa hallin edustalla on siis ollut varattu pohjoisen suunnan raiteille.

Esikaupunkiraitiotie Kustaa Vaasan tiellä

Liitetiedostot