Espooseen kaivataan kipeästi lisää matalalattiajunia

Samassa jutussa mainitaan että suurin este matalalattiajunien käytön laajentamiseen Kirkkonummelle ja Karjaalle on pienten asemien huono kunto. Vanhat asemat eivät sellaisenaan sovellu uusien junien käyttöön. Asemien peruskorjaus taas on kuntien vastuulla.

Tuo kuulosta vähän selittelyltä. Se että Kerassa, Kauniaisissa, Mankissa, Luomassa, Jorvaksessa ja Tolsassa on matalat laiturit aikaansaa tietysti sen, ettei matalalattiajunien avulla tavoiteltu esteettömyys toteudu näillä asemilla. Mutta ei se ole este näiden junien käytölle. Ellei tässä sitten ole siitä kyse, että Flirttien kori ulottuisi jollain tavalla matalien laiturien reunan yli? Mutta niin ulottuvat Sm1/2:sten astinlaudatkin.
 
Tuo kuulosta vähän selittelyltä. Se että Kerassa, Kauniaisissa, Mankissa, Luomassa, Jorvaksessa ja Tolsassa on matalat laiturit aikaansaa tietysti sen, ettei matalalattiajunien avulla tavoiteltu esteettömyys toteudu näillä asemilla. Mutta ei se ole este näiden junien käytölle. Ellei tässä sitten ole siitä kyse, että Flirttien kori ulottuisi jollain tavalla matalien laiturien reunan yli? Mutta niin ulottuvat Sm1/2:sten astinlaudatkin.
Flirteissähän ei ole vanhoista Sm:istä tuttua otetankoa portaikossa.
 
Samassa jutussa mainitaan että suurin este matalalattiajunien käytön laajentamiseen Kirkkonummelle ja Karjaalle on pienten asemien huono kunto. Vanhat asemat eivät sellaisenaan sovellu uusien junien käyttöön.

Tuo kuulosta vähän selittelyltä. Se että Kerassa, Kauniaisissa, Mankissa, Luomassa, Jorvaksessa ja Tolsassa on matalat laiturit aikaansaa tietysti sen, ettei matalalattiajunien avulla tavoiteltu esteettömyys toteudu näillä asemilla. Mutta ei se ole este näiden junien käytölle.

Tai sitten se on toimittajan vikatulkinta. Toki sen voi tulkita esteeksi niinkin, että kun uusilla junilla on kysyntää, niillä on prioriteettijärjestys selvä, eli että ensin sinne, missä on korkeat laituritkin. Ja sehän tavallaan estää niiden junien saamisen. Eli este merkityksessä "haaste" eikä "kielto".

Mutta tosiaan, Mankki ja Luoma saatetaan lakkauttaa. Itseäni asia ei varsinaisesti hirveästi liikuta, mutta periaatteessa vaikuttaa järkevältä, jos samalla S- ja U-junat yhdistetään. HSL:llä on toki taipumus liikaa optimoida näitä junien pysähdyksiä, ja itse yhdistäisin S:n ja U:n viimeistään Espoon kaupunkiradan valmistuessa Mankin ja Luoman kanssakin. Ongelma on toki myös matkustajien psykologinen taipumus liikaa mielessään korostaa paria pysähdystä, joiden vaikutus matka-aikaan on 5-10 %.

Mutta ei kenellekään tulisi mieleenkään ehdottaa, että Mellunmäen metrojunat voisivat jättää Kalasataman ja Siilitien väliin ja Vuosaaren junat Kulosaaren ja Kaisaniemen, jotta saataisiin matka pari minuuttia nopeammaksi. Jännä silti, että HSL ehdottaa nyt tällaista lentokenttäjunille eli että K-junat jättäisivät pari asemaa väliin ja MP-junat pari muuta asemaa (ei tosin ihan liity tähän ketjuun enää, mutta heijastelee sitä Mankin ja Luoman lakkautustarpeen korostumista).

---------- Viestit yhdistetty klo 15:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:41 ----------

Flirteissähän ei ole vanhoista Sm:istä tuttua otetankoa portaikossa.

Mutta nythän Kerassa ja Kauniaisissa niitä ajetaan sunnuntaisin, niin ei se tosiaan liikennöinnin estävä juttu ole. Toki se hieman voi "hitaiden tapauksien" kohdalla hidastaa junaan nousua ilman konduktöörin apua.
 
Toki se hieman voi "hitaiden tapauksien" kohdalla hidastaa junaan nousua ilman konduktöörin apua.
Eipä tuo kaiteen puuttuminen muualla haittaa kuin Kerassa maalle päin mentäessä. Raiteen kallistus kun on mitä on.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta ei kenellekään tulisi mieleenkään ehdottaa, että Mellunmäen metrojunat voisivat jättää Kalasataman ja Siilitien väliin ja Vuosaaren junat Kulosaaren ja Kaisaniemen, jotta saataisiin matka pari minuuttia nopeammaksi. Jännä silti, että HSL ehdottaa nyt tällaista lentokenttäjunille eli että K-junat jättäisivät pari asemaa väliin ja MP-junat pari muuta asemaa (ei tosin ihan liity tähän ketjuun enää, mutta heijastelee sitä Mankin ja Luoman lakkautustarpeen korostumista).

Sehän olisi todella hyvä jos molemmat metrot jättäisivät kaksi asemaa väliin. Psykologinen vaikutus olisi suuri, kun pysähdykset vähenisivät seitsemästä viiteen osuudella Rautatientori–Itäkeskus. Ja vielä Sörnäinen–Itäkeskus Mellunmäen junalla: pysähdykset vähenisvät neljästä kahteen. Tietenkin optimaalisin periaate olisi Kulosaaren ja Siilitien korvaaminen raitiovaunulla.
 
Tai sitten se on toimittajan vikatulkinta. Toki sen voi tulkita esteeksi niinkin, että kun uusilla junilla on kysyntää, niillä on prioriteettijärjestys selvä, eli että ensin sinne, missä on korkeat laituritkin. Ja sehän tavallaan estää niiden junien saamisen. Eli este merkityksessä "haaste" eikä "kielto".
Niin mäkin toivon että on vikatulkinta. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin nin ajettiinhan Sm 4 matalalattiajunilla K-junia jo 1990-luvun lopulla kun kaikilla asemilla Hiekkaharjusta Savioon asti oli vain matalat laiturit, ja lisäksi kaupunkiradalla oli tuolloin voimassa vielä 80 km/h nopeusrajoitus ja nykyisinkin se on vain 120.

Mutta tosiaan, Mankki ja Luoma saatetaan lakkauttaa. Itseäni asia ei varsinaisesti hirveästi liikuta, mutta periaatteessa vaikuttaa järkevältä, jos samalla S- ja U-junat yhdistetään. HSL:llä on toki taipumus liikaa optimoida näitä junien pysähdyksiä, ja itse yhdistäisin S:n ja U:n viimeistään Espoon kaupunkiradan valmistuessa Mankin ja Luoman kanssakin. Ongelma on toki myös matkustajien psykologinen taipumus liikaa mielessään korostaa paria pysähdystä, joiden vaikutus matka-aikaan on 5-10 %.
En usko että Mankki ja Luoma voidaan noin vaan lakkauttaa koska niillä pysähtyvillä junilla ei ole korvaajaa. Toisaalta E junille voitaisiin vetää pistoraide Kauklahdesta Mankin suuntaan joka päättyisi kallioleikkauksen Kauklahden puolella, josta Mankkia nyt käyttävät matkustajat pääsisivät junan kyytiin, jolloin U ja S junat voisivat ohittaa Mankin. Pistoraide voitaisiin myöhemmin korvata metrolla Kivenlahdesta Kauklahteen jos sellaine päätetään joskus rakentaa.

Mutta ei kenellekään tulisi mieleenkään ehdottaa, että Mellunmäen metrojunat voisivat jättää Kalasataman ja Siilitien väliin ja Vuosaaren junat Kulosaaren ja Kaisaniemen, jotta saataisiin matka pari minuuttia nopeammaksi. Jännä silti, että HSL ehdottaa nyt tällaista lentokenttäjunille eli että K-junat jättäisivät pari asemaa väliin ja MP-junat pari muuta asemaa (ei tosin ihan liity tähän ketjuun enää, mutta heijastelee sitä Mankin ja Luoman lakkautustarpeen korostumista).

Metron kohdalla aika mahdoton toteuttaa sen jälkeen mun automaattiajo alkaa tosissaan, mutta lentokenttäjunien ei mielestäni tarvitse pysähtyä pääradan joka asemalla vaan vuorotella K junien kanssa koska matka keskustasta lentokentälle on aika pitkä eikä suora, joten jotenkin matka-aikaa voisi yrittää lyhentää.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:45 ----------

Eipä tuo kaiteen puuttuminen muualla haittaa kuin Kerassa maalle päin mentäessä. Raiteen kallistus kun on mitä on.

Keran aseman käyttäjät ovat ellinkeinogeograafisista syistä 99%:sesti nuorehkoja työssäkäyviä ihmisiä joilla jalka myös nousee.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Eiks tuo argumentti, että matalalattiajunat eivät jotenkin sovi matalille laitureille, nyt ole ihan päätön? Ainahan matalalattiajunaan on helpompi kiivetä kuin korkeaan, kummalta laiturikorkeudelta tahansa.
 
Eiks tuo argumentti, että matalalattiajunat eivät jotenkin sovi matalille laitureille, nyt ole ihan päätön? Ainahan matalalattiajunaan on helpompi kiivetä kuin korkeaan, kummalta laiturikorkeudelta tahansa.

Kyllä, argumentti on aivan päätön, ja todennäköisesti jonkinlainen väärinymmärrys.
 
Tänään keskipäivällä Helsinki C:n ratapihalla Sm1/2-kaluston seassa oli päivätauolla myös neljä Sm5-yksikköä. Tuntuu kerrassaan älyttömältä että uutta kalustoa seisotetaan päivällä kun samaan aikaan yli 40-vuotiaat Sm1:t paahtaa linjalla! Kalustonkäytössä taitaisi olla muutenkin tehostamista, kun saavuin Rautatieasemalle klo 12.10, oli kokonaista kolme Sm5:sta odottamassa lähtöä M-linjalle. Klo 12.14(raide 18) klo 12.24(raide 17) ja 12.34(raide 16)
 
Tänään keskipäivällä Helsinki C:n ratapihalla Sm1/2-kaluston seassa oli päivätauolla myös neljä Sm5-yksikköä. Tuntuu kerrassaan älyttömältä että uutta kalustoa seisotetaan päivällä kun samaan aikaan yli 40-vuotiaat Sm1:t paahtaa linjalla! Kalustonkäytössä taitaisi olla muutenkin tehostamista, kun saavuin Rautatieasemalle klo 12.10, oli kokonaista kolme Sm5:sta odottamassa lähtöä M-linjalle. Klo 12.14(raide 18) klo 12.24(raide 17) ja 12.34(raide 16)

Mitä sitä suotta, kun rahaa on seisottaa.
 
Metron kohdalla aika mahdoton toteuttaa sen jälkeen mun automaattiajo alkaa tosissaan --

Kysymys ei ollutkaan siitä, olisiko se mahdollista vaan ajatusleikki osoittamaan, kuinka hölmöä toimintaa se olisi, vaikka se olisikin mahdollista.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:30 ----------

-- mutta lentokenttäjunien ei mielestäni tarvitse pysähtyä pääradan joka asemalla vaan vuorotella K junien kanssa koska matka keskustasta lentokentälle on aika pitkä eikä suora, joten jotenkin matka-aikaa voisi yrittää lyhentää.

Koska kahden minuutin nopeutus 30 minuutin matka-ajassa on niin tärkeä, että sen takia täytyy uhrata palvelun helppo käsitettävyys ja muistettavuus? Ei, ei, ei. Olisi eri asia, jos matka-aika saataisiin vaikka 15-20 minuuttiin. Mutta se tarvitsisi sitten vain Tikkurilassa pysähtyvän junan. Ja sellaista ei ole tulossa. Ja sekin on täysin eri asia, koska se ei uhraisi peruspalvelun selkeyttä eli joka asemalla pysähtyvää junaa.
 
Koska kahden minuutin nopeutus 30 minuutin matka-ajassa on niin tärkeä, että sen takia täytyy uhrata palvelun helppo käsitettävyys ja muistettavuus? Ei, ei, ei. Olisi eri asia, jos matka-aika saataisiin vaikka 15-20 minuuttiin. Mutta se tarvitsisi sitten vain Tikkurilassa pysähtyvän junan. Ja sellaista ei ole tulossa. Ja sekin on täysin eri asia, koska se ei uhraisi peruspalvelun selkeyttä eli joka asemalla pysähtyvää junaa.

Kuka on kahdesta minuutista puhunut? Yksi pysähdys hidastaa lähijunan matka-aikaa n 2 minuutilla, 2 pysähdystä n 4 minuuttia jne. Toinen juttu on se että vaikka nykyisten K ja I junien ero matka-ajassa on vain 2-3 minuttia niin se johtuu siitä että K joutuu hidastamaan ettei ajaisi edellä ajavan I:n perään. Jos molemmat junat ajaisivat samaa vauhtia ja jättäisivät 3 pysähdystä pois kumpikin, niin matka-aika lyhenisi 5 minuuttia siihen verrattuna että pysähtyisivät joka asemalla. Nopeudella on myös mukavuusarvoa. Itse olen todennut että 25 minuuttia on se aika jonka jaksaa junassa istua jos on pissahätä. jos on matkalla esim lentokentälle ja sulla on paljon matkatavaroita mukana niin ei voi oikein junan vessaankaan mennä.

t. Rainer
 
Itse olen todennut että 25 minuuttia on se aika jonka jaksaa junassa istua jos on pissahätä. jos on matkalla esim lentokentälle ja sulla on paljon matkatavaroita mukana niin ei voi oikein junan vessaankaan mennä.

t. Rainer

Tuo nyt on aika huono perustelu junamatkan nopeuttamiseksi muutamilla minuuteilla!
Jos rakko ei kestä yli 25min matkoja, niin sittenhän et voi käyttää ollenkaan nykyistä lentokenttälinjaa 615 jonka matka-aika R-torilta kentälle on reilu 30min eikä busseissa ole vessaa lainkaan:)
 
Samaa mieltä, että kaikenlaiset siellä täällä yksittäisiä pysähdyksiä silloin tällöin väliin jättävät ratkaisut ovat tavallisen matkustajan kannalta toivoton ajatus, ja aikasäästö mitätön haittoihin verrattuna.

Se, että juuri missään pysähtymättömiä "pikavuoroja" ei myöskään saada lentokentälle kannattavasti toteutettua, kertoo lähinnä siitä, että liian pienelle seudulle on rakennettu liian raskaita ratkaisuja. Matkustajia ei riitä, mutta systeemit ovat kuin isoista metropoleista.
 
Takaisin
Ylös