Kamerat ja tietokoneet ohjelmineen kun ovat helppoa tavaraa, moottorin, vaihteiston ja mekaanisen jarrun hallinta ei.
En nyt ole ihan varma, mitä tuolla tarkoitit, mutta konenäön ja liikenneympäristön tilanteita kameroiden ja sensorien avulla tunnistavien ohjelmistojen ja tekoälyn kehittäminen on kyllä vähän jotain muuta kuin "helppoa tavaraa" (kuten automaattimetroesimerkistäsikin näkyy). Laskentakapasiteetti ja digitaalikamerat sinänsä tietysti ovat nykyään ilmaisia takavuosiin verrattuna. Tosin autoa ajava tekoäly on ongelmana sellainen, että siihen voinee upottaa nykymittakaavassakin tuntuvan määrän prosessorikapasiteettia.
Tämä onkin mielenkiintoinen puoli. Kuinka suuri osa auton käyttäjistä on ylipäätään kiinnostunut autosta, joka ajaa itse? Olisiko jokin osviitta tästä se, kuinka moni autoilija on valmis matkustamaan muualla kuin ratin takana, jos joku tarjoutuu kuljettajaksi? Monelle auton merkitys ei ole kulkuväline, vaan statussymboli, egon jatke ja näyttämisen väline. Robottiautossa ei ole näitä ominaisuuksia. Sillä ei voi rikkoa sääntöjä ja olla siten muita ”parempi”.
Nimenomaan. Itselläni oli mielessä semmoinen utopistinen tilanne, jossa nykyisen kaltainen taksimatka maksaa vain vähän bussi/ratikkalippua enemmän, ja taksipulat pikkujoulukaudella ovat tuntematon käsite. Kuvittelen siis, että henkilöauto kehittyy edelleen kevyemmäksi, taloudellisemmaksi ja erittäin vähän huoltoa vaativaksi, jolloin taksien tarjoaminen on suht halpaa ja helppoa. Puhelinsoitolla (tai mikä lähitulevaisuuden savumerkkijärjestelmä onkaan) saa hetkessä ovensa eteen nykymaailman Mersua vastaavan pirssin joka vie perille automaattisesti muutamalla eurolla. Tai mahdollisesti Mersu maksaa vähän ekstraa, mutta rupisemman ja heikommalla siivouksella pidetyn robottitaksin ainakin saa tuolla hinnalla. Tämmöisessa tilanteessa oman peniksenjatkeauton pitämisestä luulisi hohdon katoavan aika monen silmissä. Harrastajia ja optiomiljonääripullistelijoita tietysti piisaisi edelleen. Yritän keksiä vertauskuvaa, mutta mitään auton hintaluokan tuotetta ei oikein tule mieleen. Yksi eri hintaluokan ilmiö voisi olla pullovesi, jonka yltiöpäinen brändääminen ja hinnoittelu eivät ainakaan Suomessa uppoa kovin laajoihin kansanosiin, kun kraanasta tulee parempaa tavaraa ilman muovinpehmentimiä (kymmenes)tuhannesosalla hinnasta.
Laajamittaisesta robottitaksien käytöstä olisi muuten mahdollisesti sama hyöty kuin nykyisistä yhteiskäyttöautoista, eli se, että asiakkaat tiedostavat, paljonko ajavat, ja saattaisivat esimerkiksi säästää kauppareissun muutaman euron hinnan ja mennä pyörällä. Nykyisinhän auton omistajilla on niin paljon rahaa upotettuna kulkuneuvoon, että sen käyttäminen tuntuu suorastaan velvollisuudelta, ja moni ei ole kovinkaan tietoinen ajamistaan kilometrimääristä. Työsuhdeautot ovat sitten luku sinänsä.
Tuohon Anteron kommentiin vielä sen verran, että joku osuus on myös semmoisia kuin minä, joiden mielestä auton ajaminen on epämiellyttävää. Itse kyllä kököttelisin mieluusti automaatin kyydissä kaikki reissut, joita ei polkupyörällä ehdi ajaa, mutta taidan olla ainakin miessukukunnasta aika pienessä vähemmistössä. Meikäläisellä on auton statussymboliarvon havainnoimisen kohdalla ylipäätään paha musta aukko, mikä on useamman kerran johtanut outoihin sosiaalisiin tilanteisiin, kun en ole ymmärtänyt olla vaikuttunut kanssaihmisteni automobiileista, tai ymmärtänyt, miksi he ovat vaikuttuneita kanssa-autoilijoistaan. Asiaa ei tietysti auta se, että en ole koskaan ollut automalleista tai markkinoista hiukkaakaan kärryillä.