Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli
Keskusta-asumisesta maksetaan enemmän siksi että kaikki on kävelymatkan päässä, ympäristö on eloisia, talvi ei tunnu yhtään niin pimeältä, taloja voi sanoa joku muukin kuin kiinteistövälittäjä kauniiksi, ei tarvitse autoa... Ja keskusta-asumisesta meren äärellä maksetaan enemmän kuin muusta keskusta-asumisesta.
Kaivopuisto, Eira, Westend jne ovat haluttuja kohteita itse kohteiden ilmapiirin vuoksi. Voi tutustua naapureissa asuviin julkimoihin ja päästä mukaan "piireihin", ja kehua ystäville. Miksi ne julkimot sitten asuvat siellä eivätkä Kalliossa, Hermannissa tai Malmilla? Se varmaan johtuu siitä että ne alusta alkaen rakennettiin kalliiksi eliitin asuinalueiksi, oli mahdollisuus pitää purjevenettä rannassa ja mereltä puhaltava tuuli piti huolen että tehtaiden savut eivät jääneet leijumaan sinne. On myös poikkeuksia kuten Töölö ja Kauniainen jotka todistavat että eliitin asuinalueen ei ole pakko olla meren äärellä.
Joka tapauksessa nämä kalliit alueet ovat sukupolvesta toiselle pysyneet kalliina, mutta se ei takaa että jos jollekin keinosaarelle keskellä merta rakennetaan isolla rahalla uusi "Eira" että kellokkaat löytäisivät sinne, vaan hanke voi flopata täysin, jos kellokkaat eivät katso sen olevan rahan arvoita, mm siksi että sinne ei voi edes ottaa autoa mukaan.
Jos ihmiset haluaisivat asua, ja jos talous, kulttuuri, tms. -yhteiskuntaelämä toimisi paremmin parinkymmenen tuhannen asukkaan itsenäisissä yhteisöissä, jossa ei edes maa maksa mitään kun ne ovat keskellä ei mitään, niin jostain pieksamäiltä ja forssista ei muutettaisi isompiin kaupunkeihin.
Lieneeköhän Pieksämäkien ym ongelma siinä että niillä on jotenkin huono maine. Vanhempi väestö ei ole erityisen koulutettua ja nuorilla ei ole kunnon koulutusmahdollisuuksia ja kaikkialle on pitkä matka. Forssa lienee jo paremmassa asemassa, että se on itseruokkiva, mutta liian pieni jotta voisi kunnolla kasvaa ympäröivän kolmen suurimman kaupungin paineessa, joilla on tarjota paljon monipuolisemmat työ- ja koulutusmahdollisuudet.
Ajatuksessa tekosaarista Helsingin edustalla ei kuitenkaan ole kysymys autonomisten yksikköjen luomisesta, vaan keskustan laajentumisesta etelään päin. Niin kuin se on tehnyt tähänkin saakka, vaikkapa siellä Hernesaaressa, valtaamalla maata mereltä.
Hernesaari joka on kiinteästi kantakaupungin osa ja keinosaari 10-20 km päässä eivät vastaa ihan toisiaan. Muualla maailmalla keinosaret ja maantäyttö ovat olleet ainoa keino hankkia lisää maata jättiläiskaupungeille tyyliin Hongkong ja Singapore, joiden hallinnolliset rajat ovat muuten hyvin niukat. Saarten rakentaminen on kuitenkin ollut niin kallista että se on ollut viimeinen keino, koska kyseessä ei ole pelkästään meren täyttämisestä ja talojen rakentamista, vaan on pitänyt rakentaa saarelle kokonaan oma infrastruktuuri energiahuoltoa, lämmitystä, puhtaan veden jakelua ja jäteveden puhdistamista myöten.
Tai sitten niitä on rakennettu lomailua varten, jolloin niille on voitu myöntää autonomisia erivapauksia uhkapelien, seksin ja muiden paheiden suhteen jotka mantereella ovat kansakunnan moraalin ylläpidon vuoksi joko kiellettyjä tai ainakin tiukan verotuksen kohteena. Periaatteesahan ruotsinlaivamme olivat ennen EU-jäsenyyttä, kun alkoholi oli paljon kalliimpaa kuin nyt, eräänlaisia keinosaaria.
Paras esimerkki lienee ms Cinderella joka teki 1990-luvulla "risteilyjä" vain niin kauas että pysyi poissa Suomen aluevesiltä 24 tuntia, jolloin ehdot lain vaatimille erivapauksille täyttyivät. Nyt valitettavasti sekä Suomi että Viro ovat EU:n jäseniä, ja verotusta harmonisoidaan, joten "paheturismiinkaan" ei tällaista saarta enää voi hyödyntää.
Ainoa seikka jolla Suomenlahden keinosaaren asuttamista voisi nykyolosuhteiden vallitessa perustella on, että sille annettaisiin jokin sellainen funktio johon se soveltu paremmin kuin mantereella olevat kohteet. Se voi toimia tukikohtana tunnelin huollolle, meripelastukselle, luotseille, öljyntorjunnalle, merivartioinnille ja rannikkopuolukselle, jolloin näiden henkilökunta perheineen asuisivat saarella. Silloin sitä pitää verrata esim Suomenlinnaan jollaisena se toimi 1700-luvulta 1900-luvun puoleenväliin asti, tai Kronstadtia jopa nykyaikaan asti. Mutta silloin olisi kyseessä tuettu henkilökunta-asuminen ja paljon pienemmässä mittakaavassa kuin kaupalehden esittämässä visiossa.
t. Rainer
