Helsingin lähijunaliikenteen linjasto

Tykkäisin ennemmin sellaisesta litteramaisemmasta systeemistä, että kirjaimet varattaisiin junapuolellakin tarkenteisiin, niin kuin raitiolinjoilla ja rataosuutta merkattaisiin numerolla. Toimii vielä paljon paremmin lähijunien säteittäisessä systeemissä verraten sikin sokin ajaviin ratikoihin.

<snip>

edit:Tässä olisi versio 2, joka on ehkä vähän suoraviivaisempi.

Rataosat voisi numeroida seuraavasti:
1 = Rantarata
2 = Päärata
3 = Kehärata myötäpäivään
4 = Kehärata vastapäivään
(5 = Hyvinkään-Hangon rata)
6 = Lahden oikorata
7 = Kerava-Lahti -rata.
(8 = Porvoon rata)

Uudelleenmietin noita kirjaimia myös vähäsen:

(kirjaimeton) lähialueen juna
N = keskialueen Nopea juna
R = Reuna-alueen juna
S = reuna-alueen Supernopea juna
E = vielä Etäisempien alueiden juna
J = jatkettu linja

Joten uudessa systeemissä:

1 = A
2 = N
3 = P
4 = I

N1 = E
R1 = L
S1 = U
E1 = Y

N2 = K
R2 = T
S2 = D
E2 = R

6 = Z
J6 = Z-junat, jotka jatkavat Kouvolaan.
7 = G

  • Jos Nurmijärven/Klaukkalan rataa tulee, voi sinne menevillä linjoilla käyttää myös 3:a ja 4:ää.
  • Jos tulee Pisararata, kirjaimettomat 1-4 ajaisivat kai sinne.
  • Turun oikorata voisi ottaa numeron 10, joka peilaisi mainiosti rantaradan 1:stä, 9 jääköön varaukseksi vielä jollekin junalle pääradan suunnalla.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en näe syytä miksi pitäisi korvata nykyinen kirjainjärjestelmä. Kaupungit joissa on kirjain-numero linjoja, ovat niin isoja, ettei pelkät kirjaimet riitä tai niin monta liikkumismuotoa, että järjestelmä olisi sekainen pelkillä numeroilla. Helsingin lähijunaliikenteessä on 20 linjavariaatiota ja 15 varsinaista linjaa joista 3 kulkee vain yöllä ja I/P ovat sama linja eri suuntiin. 15 linjaa on helppo muistaa, etekin kun on vain 4-5 varsinaista reittiä. Myöskin pelkät kirjaimet sopivat hyvin HSL-alueen muun liikenteen numeroinnin kassa, vaikkakin Metron nykyiset M1 ja M2 rikkovat kaavaa. Ei tule esim tilannetta, jossa on sekä juna N1 ja ratikka 1N. Järjestelmän muuttaminen ennen kuin on yli 25 linjaa, jolloin muistaminen alkaa vaikeutua ja kirjaimet loppua ei minusta ole tarpeellista, etenkään nyt kun linjojen määrä on vähenemään päin. Kirjaimia voisi tosin vaihdella vähän paremmin vastaamaan määränpäitä.

6 = Lahden oikorata
7 = Kerava-Lahti -rata.

Meinasit varmaan Riihimäki - Lahti.
 
Meinasit varmaan Riihimäki - Lahti.

Joo, oikeassa olet. Mutta eikös tämä olisi ihan saksalaistyylinenkin järjestelmä? Jos pidettäisiin edellisenkaltaiset linjanumerot ja oletetaan pisara, niin voisi vaikka käyttää linjakirjainta L:

L1 A
L2 N
L3 P
L4 I

L voisi yhtähyvin olla "Lokal" tai "Lähijuna".

Jos olisi vielä toinen metrolinjakin, niin se voisi olla U tai sitten vain jatkaisi metron osalta juoksevaa numerointia. Jos pisaralle ajaisi toisenkin etäisyys/nopeusluokan junia, niin voisivat olla "P", "pisara" tai "pika" tai "paikallinen". Vapaana on myös "T" niin kuin "tunneli" ja "S" niin "S-baana", tai "R" niin kuin "regio", jos halutaan noudattaa eurooppalaista esimerkkiä.

Näin kuin rataosuudet on numeroitu, voidaan muutamalla enemmän tai vähemmän loogisesti osoitetulla kirjaimella merkitä etäisyyttä ja pysähtymisrakennetta, onko se kaikille asemille, onko se osan skippaava vai melkein kaikki skippaava. Ymmärrän, että lähijunaliikenne on nyt hitaassa murroksessa, jossa näiden kirjainten määrä edelleen vähenee, mutta veikkailisin, että ainakin kolme-neljä pysähtymisrakennetta pysyy edelleen, jos ne olisi vuorokausiperusteisia, niin niihinkin voisi kirjaimet assosioida, esim (A)amu, (R)uuhka, (P)äivä, (I)ltapäiväruuhka, (E)htoo ,(Y)ö, tai miten ne ikinä asettuvatkaan; en voi sanoa olevani lähijuna expertti, niin voisi olla vain hiljaa :lol:

Ainakaan UrbanRail.net:in Robert Schwandl ei ole linjakirjainten ystävä ;)

Not much has improved on the S-Bahn network as far as the points I mentioned in 2013 are concerned. Still no special branding, although many new trains now carry a purple livery, whereas outer suburban trains are green and white like all other VR trains. The mess of line letters has not been sorted, actually with the opening of the Airport line it got worse. These service are labelled (P) for clockwise and (I) for anti-clockwise. I hope that these letters mean something for the local population because otherwise I'd call them inappropriate. (I) when written isolatedly doesn't really have a distinctive character, and (P) on blue background and within a circle is mostly associated with a car park. From my experience, also by writing about these systems, a combination of a letter (for the system) and a number for the route is the best option, and therefore it seems natural that even Germany's neighbouring countries like Poland, Czechia and Belgium have adopted the S1, S3 style for suburban trains. This type of designation has actually gone global, via Italy all the way to China, where new lines built as part of the metro system but reaching rather remote areas are labelled S1, S2, etc in most cities. Whereas previously, different routes had already been shown on some maps in different colours, they are now all purple. And I guess what's most confusing about these letters is that there is no distinction between regular and rush-hour services. I find it too tiring to figure out what the difference between N, K and T is and I wonder if it makes that much difference to skip a few stations or whether it would be better just to have a regular all-day 10-minute service on the section to Kerava and drop a few letters instead. In fact, with a train at least every 5 minutes between Helsinki and Hiekkaharju, I bet that an all-stopping service at all times would be more reliable. And this is just about the northeastern leg, the mess on the western leg is similar. I can't think of any other city in the world that operates such a confusing stopping pattern, even Tokyo's private suburban railways seemed to be easier to understand. Some may say, this is a foreign visitor's problem, but although it may be no issue for regular users, I am sure it prevents many occasional users from taking these trains and they choose their car instead.
 
Viimeksi muokattu:
Miten olisi Sveitsin malliin että linjojen numerot perustuu tieverkkoon? L nyt voisi olla lähijuna ja antaa sen HSL:n ja mahdollisesti muiden tulevien lähijunajärjestelmien kirjaimeksi, mutta jäljelle jäisi R niinkuin Regio (taajamajunat), RE niinkuin RegioExpress ja IC niinkuin InterCity.

Esimerkiksi nykyisestä R-junasta tulee RE3 koska mukailee 3-tietä, Turku-Pieksämäki olisi IC9 koska mukailee ysitietä jne. Mielestäni olisi ihan selkeä tapa rakentaa verkostoa.
 
Näin niin kuin täysin oftopikkina, sais kyllä Tamperekin alkaa ajaa omia lähijunia. Niitä olisi aluksi varmaan niin vähän ja harvoin aikatauluin (sillaihan se Helsingissäkin aluksi oli), että linjakirjaimet voisi olla hyväkin asia.

Vaiks aluksi:

Vihreä linja (Y) Lempäälä - Yläjärvi
Punainen linja (N) Nokia - Orivesi

Tällä pärjäisi vuosikymmeniä. Samit takaisin töihin välittömästi!
 
Viimeksi muokattu:
Näin niin kuin täysin oftopikkina, sais kyllä Tamperekin alkaa ajaa omia lähijunia. Niitä olisi aluksi varmaan niin vähän ja harvoin aikatauluin (sillaihan se Helsingissäkin aluksi oli), että linjakirjaimet voisi olla hyväkin asia.

Vaiks aluksi:

Vihreä linja (Y) Lempäälä - Yläjärvi
Punainen linja (N) Nokia - Orivesi

Tällä pärjäisi vuosikymmeniä. Samit takaisin töihin välittömästi!

Samantien varmaankin kannattaa miettiä Siuro - Orivesi ja Akaa - Ylöjärvi
 
Nykyinen linjakirjaimiin perustuva systeemi on ihan hyvä, malli on kopioitu Kööpenhaminasta jossa se on yhä käytössä.

Helsingin ongelma on että linjoja on liikaa ja vaikea hahmottaa kun samaa rataosaa ajaa monta linjaa.

Ratkaisuna ehdotan että kullakin rataosalla voisi olla yksi linja joka kattaa kaikki junat jolla yhtenäinen pysähtymiskäytäntö.

Rantaradalla siis U ja E sama linja, olkoot vaikka E. A ja L sama linja, olkoot L (niinkuin länteen), Y jatkaisi kuten nyt.

Junan määräasemakilpi joka näkyisi sekä keulassa että sivussa että laitureiden näytöillä kertoisi sitten minne asti juna menee.

Kehäradalle pitää saada kaksi linjaa niin että Martsarin kautta Lentoasemalle olisi vaikka A (kuten Airport) ja pääarataa pitkin P (kuten päärata tai pohjoinen). Kehärataa käyttöönotettaessa tätä esti järjestelmien kankeus, junan JKV-laite olisi pitänyt buutata silloin kun linjantunnus vaihtuu, tähän pitäisi löytää ratkaisu!

Puhtaasti pääradalle jäisivät R, K ja N (Yhdistetty N ja T) ja oikoradalle Z. D:n kohtalosta vois päättää erikseen, minun mielestäni olkoot R vaikka ajetaan hitaammalla kalustolla.

t. Rainer
 
.
Kehäradalle pitää saada kaksi linjaa niin että Martsarin kautta Lentoasemalle olisi vaikka A (kuten Airport) ja pääarataa pitkin P (kuten päärata tai pohjoinen). Kehärataa käyttöönotettaessa tätä esti järjestelmien kankeus, junan JKV-laite olisi pitänyt buutata silloin kun linjantunnus vaihtuu, tähän pitäisi löytää ratkaisu!

Ei tuo ollut mikään oikea syy. JKV-laitteella voi aivan hyvin olla eri junanumero kuin junalla virallisesti. Tai vaihtoehtoisesti infojärjestelmässä voi olla osan matkaa eri junanumero kuin juna oikeasti on. Määräys-/ohjetekninem juttu.
 
Mikä ihme logiikka tuossa junankulkurakenteessa ylipäänsä on. Esimerkiksi miksi Päivällä kulkee joka toisen aseman skippaava K-juna, mutta aikaisin aamulla ja illalla kaikilla asemilla pysähtyvä N-juna? D-juna on ruuhkavuoro ja T varhais-myöhäisvuoro, mutta aika vähän lähtöjä.

Rantarandanpuolella taas on ihan ymmärrettävää, että Päivän vuorotellen ajavat U ja E, sekä A korvataan aikaisin aamulla ja myöhään illalla ajavalla L:llä.
 
Viimeksi muokattu:
Logiikka lienee se, että K vaihtuu N:ksi kun I/P ei kulje tai kulkee liian harvoin. Päivällä liikenne on niin tiheä joka tapauksessa, että K:n välistä jättämillä asemilla katsotaan 10 min vuoroväli riittäväksi ja tarjotaan muille nopeampi (tai ainakin siltä tuntuva) vuoro väliin.

T-juna taasen kulkee silloin kun mikään muu ei kulje, eikä tällöin tarvita useampia erillisiä junia hoitamaan eri asemia. Kustannuskysymys.
 
K:ssa on vielä epäselvää pysähdys Puistolassa? Onko tämä puhtaasti paikallispalvelua tai "on aina ollut niin" asia, vai onko löydettävissä jotain syvällisempiä aikataulillisia syitä? Malmi ja Ogeli ovat perusteltuja runkobussiyhteyden takia.

Ei tuo lähijunasysteemi nyt niin hirveä ole, kun siihen on kunnolla tutustunut, nuo linjakirjaimet nyt on aika lailla haulikolla ammuttu.

Jos haluttaisiin säilyttää yhden linjakirjaimen systeemi, niin olisiko Vokaalit - rantarata, konsonantit; päärata mitään? Vain I ja P pitäisi vaihtaa keskenään ja keksiä L:lle uusi kirjain. Siinä on jo nyt nykyisten kirjainten osalta melkein nouseva järjestys. Pääradalla ei oikein ole havaittavissa mitään vastaavaa rakennetta, Paitsi ehkä Z lahteen. Ja K-juna ajaa edelleen keravalle.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyinen linjakirjaimiin perustuva systeemi on ihan hyvä, malli on kopioitu Kööpenhaminasta jossa se on yhä käytössä.

Helsingin ongelma on että linjoja on liikaa ja vaikea hahmottaa kun samaa rataosaa ajaa monta linjaa.

Ratkaisuna ehdotan että kullakin rataosalla voisi olla yksi linja joka kattaa kaikki junat jolla yhtenäinen pysähtymiskäytäntö.

Rantaradalla siis U ja E sama linja, olkoot vaikka E. A ja L sama linja, olkoot L (niinkuin länteen), Y jatkaisi kuten nyt.

Junan määräasemakilpi joka näkyisi sekä keulassa että sivussa että laitureiden näytöillä kertoisi sitten minne asti juna menee.

Kehäradalle pitää saada kaksi linjaa niin että Martsarin kautta Lentoasemalle olisi vaikka A (kuten Airport) ja pääarataa pitkin P (kuten päärata tai pohjoinen). Kehärataa käyttöönotettaessa tätä esti järjestelmien kankeus, junan JKV-laite olisi pitänyt buutata silloin kun linjantunnus vaihtuu, tähän pitäisi löytää ratkaisu!

Puhtaasti pääradalle jäisivät R, K ja N (Yhdistetty N ja T) ja oikoradalle Z. D:n kohtalosta vois päättää erikseen, minun mielestäni olkoot R vaikka ajetaan hitaammalla kalustolla.

t. Rainer

Niin että kun ns. ongelma on se, että on hitaita ja nopeita junia, niin ratkaistaan asia muuttamalla kaikki hitaiksi?
 
K:ssa on vielä epäselvää pysähdys Puistolassa? Onko tämä puhtaasti paikallispalvelua tai "on aina ollut niin" asia, vai onko löydettävissä jotain syvällisempiä aikataulillisia syitä?

Se lisättiin Tikkurilan kaupunkiradan valmistuttua, kun Koillis-Helsingissä aloitti liityntälinjasto. Koillis-Helsingin liityntäasemat ovat Malmi ja Puistola.
 
Se lisättiin Tikkurilan kaupunkiradan valmistuttua, kun Koillis-Helsingissä aloitti liityntälinjasto. Koillis-Helsingin liityntäasemat ovat Malmi ja Puistola.

Noniin, selvisi sekin. Onhan tuo Lähijuna sitten nykyiselläänkin melko fixu vekotin. Jos Käpyläänkin tulisi liityntäterminaali joskus, niin voisi suosiolla tehdä siitäkin kaikille asemille, niin siistiytyisi lähijunasysteemi vielä oleellisesti.

Sitten joskus, kun Espoon kaupunkirataa jatketaan, niin Espooseen pidennetty A korvannee E:n, putoaa taas yksi kuvaava kirjain systeemista. Samalla lailla, yllä tulisi varmaan K:n sijaan koko päivän ajava N...

Saataisiinpa tämä kaikki info, eli lyhyt kuvaus junan kulkuprofiilista kolmella kotimaisella, vielä aikataulukarttoihinkin (ja keskustan bussit ratikkakarttaan), niin hyvä tulisi. Viimeaikoina on vissiin keskitytty aika lailla vain reittioppaaseen.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös