Jos nyt ajatellaan, milloin raitiotie voisi olla kumipyöräkuljetuksia parempi vaihtoehto, niin logiikka menee koko lailla samoin kuin henkilökuljetuksissa. Bussi on melkein kaikissa suhteissa ainakin hieman raitiovaunua parempi ominaisuuksiltaan, paitsi kapasiteetiltaan. Yksi raitiovaunu korvaa kaksi tai kolme bussia ja junana ajettaessa vieläkin usemapia ja tämä tekee raitiovaunusta monin paikoin bussia paremman vaihtoehdon. Tavarakuljetuksissa tilanne on tietenkin sama: jos yhdellä raitiovaunukuljetuksella voidaan korvata useampi yhdistelmäkuorma-autokuljetus, niin tämä voi antaa edun, joka korvaa raitiovaunun pienemmän joustavuuden, lisäraiteiden rakentamisen etc. Olettaisin, että juuri tästä on kyse Dresdenin esimerkissä: kahden kaupunkialueella olevan pisteen välillä on vahva tavaravirta ja raitiotie korvaa rekkarallin läpi kaupungin. Suomessa tiedän itse vain yhden tämäntapaisen tilanteen. Rauman paperitehtaalta kuljetetaan paperirullat suoraan Rauman satamaan, jossa rullat varastoidaan ennen maailmalle laivaamista. Mutta vastaavia tilanteita varmaan on muuallakin.
Helsingissä mahdollisina kohteina mulle tulee oikeastaan mieleen vain suuret tavaratalot, kuten Stockman. Tavaratalon ja jonkin keskustukun välillä voisi olla riittävä tavaravirta, varsinkin jos logistiikkaa nimen omaan rakennetaan sen varaan, että tavaratalon ja ison keskusvaraston välillä on tehokas yhteys. Mutta tarpeellisten yhteyksien rakentaminen vaikkapa Stockmannin maanalaisiin logistiikkatiloihin taitaisi tulla todella kalliiksi. Yhteinen raideleveys rautateiden kanssa lisäisi huomattavasti mahdollisuuksia, kun raitioteiden tavaravaunuja/junia voitaisiin kuljettaa vaikkapa Keravan logistiikka-alueelle, miksei toimittaa tavarajunien mukana kauemmaksikin.