Helsingin raitioteitten historiasta

Antero Alku sanoi:

Ihan vaan siksi, kuten aiemmin kerroin, että joku on mulle joskus nuoruudessani näin väittänyt. Asia ei ole minua enempää kiinnostanut, mutta taas tässä nähtiin, ettei pidä uskoa kaikkea mitä sanotaan. Parempi selvittää ja tarkistaa itse.

Antero

Klikkaa laajentaaksesi...

Minua ainakin harmittaa suunnattomasti tällaiset puuta-heinää juttujen edelleen levittämiset.

Joku voi luulla, että nämä tällä jlf-palstalla kauniisti asemoidut ja muuten luottamusta herättävien kirjoittajien tekstit olisivat aina tositietoja.

Mainitsen vielä sen, että edellisen "parempi selvittää ja tarkistaa itse" tarkoittaa tässä sitä, että minähän tämän nyt selvitin ja tarkistin, koska alkuperäinen väite kuulosti aivan järjenvastaiselta. Ei ko. kirjoittaja niitä ole tarkistanut.

Compact sanoi:

Minua ainakin harmittaa suunnattomasti tällaiset puuta-heinää juttujen edelleen levittämiset.

Joku voi luulla, että nämä tällä jlf-palstalla kauniisti asemoidut ja muuten luottamusta herättävien kirjoittajien tekstit olisivat aina tositietoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olet aivan oikeassa, ja niin minuakin harmittaa. Siksi kirjoitinkin, että olen kuullut myös sellaisen version talon nimestä kuten kerroin. En tarkoittanut, että se olisi totuus. Eikö ole oma kiinnostuksensa sillä, minkälaisia tarinoita kansan suussa tästä(kin) asiasta liikkuu? Jos niillä tarinoilla ei ole muuta arvoa, niin on ainakin juuri se, miten hölmöjä ja totuudenvastaisia selityksiä ihmiset asioille keksivät. Ja toiset sitten niitä uskovat.

Ja minun tapaukseni on hyvä osoitus siitä, miten vahingollisia tällaiset totuutta vailla olevat selitykset ovat. Olen ikäni tämän ”urbaanilegendan” vuoksi luullut, että sekä po. rakennusta että jotain kirkkoa Sipoossa olisi rakennettu pitkään. Nyt vasta siihen tuli oikaisu, kiitos JLF:n.

Antero

Antero Alku sanoi:

-- sekä po. rakennusta että jotain kirkkoa Sipoossa olisi rakennettu pitkään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mennyt Sipoon ja Iisakinkirkko sekaisin?

Vai onko jossain vaiheessa tarinan aikamääre muuttunut päinvastaiseksi? Sipoon kirkkojen rakennusajat kuulostavat aika lyhyiltä (erityisesti keskiaikaisen, 5 vuotta on nopeaa toimintaa tuon ajan rakennusvälineillä), vertailun vuoksi Helsingin suurkikkoa rakennettiin 22 vuotta. Kun "Sipoon kirkkokin" rakennettiin nopeasti olisiko alkuperäinen tarina ollut niinpäin, että talon rakentaminen oli nopeaa, kuten Sipoossa sijaitsevan kirkonkin rakentaminen. Jossain vaiheessa aikamääre olisi sitten kääntynyt päinvastaiseksi ja tämä vääristynyt versio olisi sitten ollut se, jonka Antero on kuullut?

No, tuo on tietysti pelkkää teorisointia, joka sattuu sopimaan todistusaineistoon.

Antero Alku sanoi:

Eikö ole oma kiinnostuksensa sillä, minkälaisia tarinoita kansan suussa tästä(kin) asiasta liikkuu? Jos niillä tarinoilla ei ole muuta arvoa, niin on ainakin juuri se, miten hölmöjä ja totuudenvastaisia selityksiä ihmiset asioille keksivät. Ja toiset sitten niitä uskovat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä minusta Antero on ihan oikeassa. Joku on ihan selvästi uskonut tähän sinällään väärään tarinaan ja tarina itsessään voi olla mielenkiintoinen ja myös säilyttämisen arvoinen vaikka se ei pidäkkään paikkaansa (kunhan toistettaessa muistetaan mainita, että tarina on epätosi). Se, että jokin väite ei pidä paikkaansa ei tee siitä merkityksetöntä, vaan epätosi väite saattaa vaikuttaa ihmiten käyttäytymiseen siinä missä paikkansapitäväkin tarina. Esimerkkinä vaikkapa 1970-luvun huhu siitä, että Nr I -vaunut olisivat neuvostoliittolaista tekoa. Eivät ne tietenkään olleet, mutta tämä "tieto" vaikutti täältä lukemani mukaan myös ihmisten matkustuskäyttäytymiseen. Näinollen tämä väärä tieto on muistamisen arvoinen.

Lainaus Timo Herrasen kirjasta Hevosomnibusseista metroon:

Timo Herranen sanoi:

Raitioyhtiön henkilökunta meni lakkoon 01.02.1904 (Palkkaerimielisyydet). Vain kaksi kuljettajaa tuli töihin, myöhemmin hekin liittyivät lakkoilijoihin. Lakko tehosi vain jonkin aikaa, raitioyhtiö palkkasi maaseudulta Helsingin lähiympäristöstä uutta henkilökuntaa joka korvasi lakkoilijat. Uutta henkilökuntaa tuli mm Sipoosta. Lakko siis päättyi lakkolaisten tappioon, raitioyhtiössä ryhdyttiin lakon jälkeen joihinkin parannuksiin mm rakennettiin nelikerroksinen asuinrakennus nykyisen Töölön raitiovaunuhallin pohjoispuolelle Ruusulan alueelle.
"Raitiotietä käyttävän yleisön ,erityisesti työväestön, suhtautuminen yhtiön uuteen henkilökuntaan oli vieroksuvaa ja jopa vihamielistä. Suomenkielisen matkustajien keskuudessa herätti paheksuntaa myös se, ettei henkilökunta osannut juuri suomea"
Kyseisestä rakennuksesta alettiin käyttää nimitystä Sipoon kirkko ainakin osittain siitä syystä että siellä asui runsaslukuisesti sietä sipoosta tulleita.

Klikkaa laajentaaksesi...