Ilman muuta yhdyn näihin sanoihin. Kattava ja perusteellinen analyysi, jolla on pyritty saamaan aikaan tuntuvaa parannusta raitioliikenteen laatuun.
Helsingin vaihteiden urasyvyys risteyksessä
- Viestiketjun aloittaja Compact
- Aloituspäivämäärä
Anteeksi maalaisuuteni, mutta onko NR-vaunujen pyöräkeroissa tasauspyörästö?
Jos ei, niin eikö NR-vaunuilla ainakin suoralla raiteella itse asiassa liukuminen vähene juuri silloin kun sekä laippa että kulkukehä ottaa risteyksen puoleisella pyörärällä yhtaikaa kuormaa kantaakseen?
Pyöräkerran pyörien kuorma kai jakautuu noin suunnilleen tasan kummallekin pyörälle. Jos toinen pyöristä ajaa laipan varassa ja toinen vastakiskosovituksessa kulkukehän varassa, jompi kumpi pyörä joutuu luistamaan 50% kuorman alla -- mahdollisesti jopa molemmat. Jos pyöräkerran toisen pyörän laippa ja kehä kantaa risteyksessä -- nyt leikisti vaikka tasapuolisesti yhtä paljon -- on pyöräkerran kuormasta 75% kehien varassa ja vain 25% laipan varassa, joten luulen että vain 25% kuorman alla oleva laippa luistaa, ja hioo laippauran pohjaa vain 25% "työstövoimalla" ja näin laippauran syveneminen juuri nyt hidastuu.
Juu -- en ole insinööri -- anteeksi häiriö, jos puhun pehmeitä, mutta joku syy kai NR-vaunujen nykäisyyn suoralla raiteella risteyksen ylityksessä täytyy olla, ja olen aina epäillyt että syy on kiinteästi samalle akselille asennettujen pyörien pyrkimyksestä erisuuriin pyörimisnopeuksiin -- eli luiston kitka.
(Ajauduin tähän viestiketjuun ihan jotain muuta etsiessäni, en siis kaivele menneitä tarkoitushakuisesti -- sorry!)
pekka
Jep, tai oikeammin kiinteät akselit yhdistettynä pyöräprofiilin kartiomaisuuteen pyrkii ohjaamaan pyöräkertaa sellaiseen sijaintiin kiskoihin nähden, että liukumista ei tapahdu. Kaarteessa kun pyöräkerta (ja koko juna) pyrkii siirtymään kohti ulkokaarretta, tämä ohjautuvuus pyrkii kääntämään pyöräkertaa mutkan suuntaan, eikä riittävän loivissa mutkissa laippa edes kosketa kiskoon. Sama ilmiö tasapainottaa kulkua suorillakin, pyöräkerran kosketuskohta ikäänkuin tekee loivaa sinikäyrää optimikohdan ympärillä.
PSi sen sijaan jutusteli raitiovaunun laippa-ajosta, jossa pyörien eri suuri kosketuskohdan kehän pituus pyrkii kyllä kääntämään pyöräkertaa, mutta laipan varassa kulkevan pyörän ura pitää pyöräkerran tarkasti paikoillaan, jolloin luistoa esiintyy. Mutkissa taas tämä sama ilmiö taitaa hieman lieventää luistoa, mutta kaarteet Helsingissä ovat niin jyrkkiä, että luistaa ja vonkuaa joka tapauksessa.
Ja PSi:n kysymykseen: juu, kyllä minunkin mielestäni suorilla olisi parempi, että paino olisi mahdollisimman paljon kulkukehällä.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Ei ole. Variossa on, sähköinen.
Varmaankin kokonaiskuluminen vähenee, jos on sellainen tilanne, että matala laippaura on vain risteyksessä, ei pyöräkerran toisen pyörän alla.
Arvelen, että eniten nykäisee se, että hitsaamalla täytetty laippaura ei nouse enää prosentin rampilla kuten uutena. Uudesta vaihteesta tai risteyksestä menevät vaunut Helsingissäkin lähes äänettömästi. Ihmettelin sitä riemua silloin, kun Kaivokadun ja Mannerheimintien ristikot olivat uusia. Mutta ne kuluvat nopeasti, eikä HKL:llä ole konetta, jolla ura voidaan hioa hitsauksen jälkeen suoraksi, tasaiseksi ja oikeaan nousuramppiin.
Antero
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Vs: Johdinautot
Tuli mieleen hyviä ja tarkkoja, vanhoja Aho&Soldan-kuvia katsellessa (kaupungintalon aulassa olevassa Virka-näyttelyssä), että onkohan nuo Hesankin vaihteiden laipoilla-ajot kuitenkin jokin myöhempien aikojen keksintö. Minusta 1930-luvun ratikkavaihteet olivat kuvien mukaan syväuraisia.
Tähän tähän panen linkin aikaisempaan postaukseeni: http://jlf.fi/f17/2466-helsingin-vaihteiden-urasyvyys-risteyksessa/
Lienee oikeasti niin, että joskus paljon myöhemmin, viime sotien jälkeen, on keksitty, että kun ajetaan kiskon raon yli pohjasta korotetussa laippaurassa pyöränlaipoilla, niin ei sitten muka niin kolise. Lienee vasta 1950-luvun toteutus? Se ei voi olla kovin uusi insinöörikeksintö maailmanhistoriassa, että vaihteessa ajettaisiin laipoilla. Tilanne joka on yleinen Helsingissä, ei ole historiallisesti siis kuitenkaan alkuperäinen. Onko asiantuntijoilla varmistusta - tai kumousta.
Tuli mieleen hyviä ja tarkkoja, vanhoja Aho&Soldan-kuvia katsellessa (kaupungintalon aulassa olevassa Virka-näyttelyssä), että onkohan nuo Hesankin vaihteiden laipoilla-ajot kuitenkin jokin myöhempien aikojen keksintö. Minusta 1930-luvun ratikkavaihteet olivat kuvien mukaan syväuraisia.
Tähän tähän panen linkin aikaisempaan postaukseeni: http://jlf.fi/f17/2466-helsingin-vaihteiden-urasyvyys-risteyksessa/
Lienee oikeasti niin, että joskus paljon myöhemmin, viime sotien jälkeen, on keksitty, että kun ajetaan kiskon raon yli pohjasta korotetussa laippaurassa pyöränlaipoilla, niin ei sitten muka niin kolise. Lienee vasta 1950-luvun toteutus? Se ei voi olla kovin uusi insinöörikeksintö maailmanhistoriassa, että vaihteessa ajettaisiin laipoilla. Tilanne joka on yleinen Helsingissä, ei ole historiallisesti siis kuitenkaan alkuperäinen. Onko asiantuntijoilla varmistusta - tai kumousta.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
En jaksa kaivella kuvia, kun pitäisi käynnistää kuvaserveri ja alkaa selata tuhansien kuven seasta, mutta...
Helsingin vanhin olemassa oleva vaihde sijainnee tällä hetkellä entisessä Töölön varikon korjaamossa. Se on yksi Töölön vaunuhallin pohjoispuolelta puretuista vaihdeviuhkan yksikielisistä vaihteista, joka on museoitu entiseen ratikkamuseoon. Vaihde on 1800-luvun lopulta, eli hyvinkin kaukaa Helsingin raitioteiden alkuajoilta.
Sikäli kun muistan, tämä on matalaurainen vaihde, jossa siis ajetaan laipan varassa. Ja näin on vähän pakkokin olla, kun on kyse yksikielisestä vaihteesta. Samassa rakennuksessa on lasten rikottavana myös ainoa raitiovaununa säilynyt hevosvaunumme, jolla ei voi liikennöidä enää nykyisellä rataverkolla. Syynä ovat vaunun alkuperäiset erittäin kapeat ja pienilaippaiset pyörät. Näillä pyörillä on käytännössä pakko ajaa matalauraisissa vaihteissa, sillä uran yli ajaminen niin kapealla pyörällä on jo hankalaa.
Eli arvelen, että Helsingissä on ajettu alusta asti matalauraisin vaihtein.
Antero
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Onhan tuolla hevosvaunulla ajeltu raitiotieverkostolla vielä 1980-luvulla. Viimeksi näin Arkun perässä keikkuen Senaatintorilta Vallilaan, eikä silloin ainakaan ollut Scandialla mitään ongelmia raiteilla.
- Liittynyt
- 15 Huhtikuu 2009
- Viestit
- 4
Osasyy tuohon nykäisyyn on ainakin se, että ajetaan liian kovalla virralla risteyskohdan yli, koska varsinkin takapää kevyempänä lyö hyvin herkästi ympäri ollessaan laippojen varassa.
Esimerkiksi Unioninkadulta Liisankadulle käännyttäessä on yksi ongelmakohta, jossa on merkitystä ajotavalla. Mikäli siinä ajetaan mahdollisimman lähelle risteystä odottamaan valoa ja pysäytetään ristikoiden päälle, on liikkeellelähtö hyvin hidasta ja urapohjia kuluttavaa. Luistonestosta huolimatta takatelin pyörät lyövät tyhjää koko matkan ristikoiden yli, joka aiheuttaa nopeaa kulumista. Tulokset huomaa varsinkin risteävään suuntaan Kaisaniemen suunnasta ajettaessa, tällä hetkellä räminä on hyvin voimakasta myös alle kävelyvauhdilla ajettaessa...
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Tuo kohta on liikenteensuunnittelunkin kannalta aivan ala-arvoinen. Siinä olisi kyllä ryhmitysraiteiden paikka, tai sitten aina ratikan tullessa pohjoisesta annettaisiin aina pysähdyksetöntä vihreää Liisankadulle.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Etuudenhan pitäisi olla normaalikäytäntö kaikissa risteyksissä. Mutta mehän emme olekaan Saksassa, joka on suuri autoteollisuusmaa, jossa ei ole tarvetta asettaa autoilua aina etusijalle.
Antero
Tuon Unioninkatu-Liisankatu -risteyksen valojahan heikennettiin juuri vuosi-pari sitten, kun kiinteä kääntymisvalo ykköselle ja seiskalle poistettiin. Ennen ehti yleensä Hakaniemestä suoraan pysähtymättä Liisankadulle, nyt sen saa ainoastaan vaihteenkääntötilauksella eli pysähtymällä ja odottamalla yhdet valot.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Kaksi ja puoli vuotta syväuraselvityksen jälkeen oillaan nyt siinä tilassa, että selvitetään vielä sopivatko ne sittenkään Varioille.
Jos Variot selviävät noista kelvollisesti, kiskotyöt menevät tilaukseen ja seuraava ostettava pyöräerä on sitten jo leveitä. Ainakin koko ensi vuodeksi on kyllä kapeita pyöriä vielä varastossa.
HKL johtokunnan esityslista 8.8. sanoi:
Jos Variot selviävät noista kelvollisesti, kiskotyöt menevät tilaukseen ja seuraava ostettava pyöräerä on sitten jo leveitä. Ainakin koko ensi vuodeksi on kyllä kapeita pyöriä vielä varastossa.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Tee nyt ihmeessä myös vastaesitys, että myös Variotramien sijoittaminen tietylle osalle verkkoa pitää tutkia, jotta osalla verkkoa voidaan aloittaa syväuraisiin siirtyminen aiemmin. Se voisi olla verkon ylläpitoakin ajatellen hyvä asia, kun Vauriot saisivat vaurioittaa rauhassa tietyissä paikoissa. Ja myös se, voisiko niillä Varioilla kuitenkin ajaa edes hitaasti syväuraisista, jolloin niiden varikkoreitti voisi olla syväurainen.
Miten olisi esitys Varioiden korvaamisesta Artic -vaunujen ensimmäisellä sarjalla? Variot ovat hyviä vaunuja! Mutta ei Helsinkiin.
NRV1, MLNRV1 ja MLNRV2 ovat "ikuisia" vaunuja. Ja varmasti niihin käyvät leveämmät kulkukehät ilman huolta. Telit kääntyvät.
NRV1, MLNRV1 ja MLNRV2 ovat "ikuisia" vaunuja. Ja varmasti niihin käyvät leveämmät kulkukehät ilman huolta. Telit kääntyvät.