• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HKL: Helsinki jälleen Best-liikennevertailun kärkeä

Tämä ei kyllä ihan avaudu minulle nyt; tunteeko Helsingissä oikein huijatuksi sen joukkoliikenteen suhteen? Kertoisitko vielä esimerkin, niin ehkäpä se hieman valaisee.

Niin, tuossa muut ehti jo vastata puolestani muutamalla seikalla. Etenkin Anteron mainitsema 5 min. = 24 min. on eräs niistä seikoista, joita en yksinkertaisesti voi sietää. Kerran lähdin työhaastatteluun Ullanlinnaan edellisestä asuinosoitteestani, kantakaupungissa, eli Porvoonkadulta. Menin pysäkille odottelemaan bussia muutaman muun odottajan sekaan. Bussia ei vaan kuulunut ja kello oli lähenemässä uhkaavasti haastatteluaikaa. En olisi millään muulla keinolla enää ehtinyt haastatteluun, kun olin luottanut siihen, että 17 tulisi, vaikkakin vähän myöhässä. Lopputulos oli, että vasta seuraava vuoro tuli ja sekin myöhässä, myöhästyin viisi minuuttia. En saanut työpaikkaa, joka ei niinkään jäänyt harmittamaan, vaan harmittelen kuitenkin sitä bussiepisodia. Tästä minulle on jäänyt tapa, ja nykyäänkin olen päivittäin 30-40 minuuttia etuajoissa työpaikallani.

Myös työmatkat viime syksynä Porvoonadulta Ilmalan varikolle meni lähestulkoon aina kävellen, koska 17, 22 ja 23 ei yksinkertaisesti soveltunut työmatkani kulkuvälineiksi aikataulujensa ja äärimmäisen suuren epäluotettavuutensa tähden. Suututti kertakaikkiaan se "palvelu", joita näillä linjoilla luvattiin! Voi, kun ysin ratikka olisi jo tuolloin ollut valmis. Suoria linjoja vielä!

Pahempihan on sitten nämä vaihdolliset. Olen tähän astisesta elämästäni asunut suurimman osan Itä-Helsingissä. En kyllä koskaan haluaisi takaisin niin surkean jokkoliikenteen piiriin! Metro toimi ihan hyvin, ja heti kun Puotilan metroasema avattiin, loppui käytännössä kokonaan liityntälinjojen käyttö. Valinnanvaraa oli kolme bussia 91, 95 ja 97, mutta mihinkään näistä en voinut luottaa, vaan kävelin mielummin puolisentoista kilometriä lähimmälle metroasemalle.

Autoilu on myös toinen asia, jota olen suosinut Helsingissä ihan vaan sen helppouden vuoksi. En sitä häpeä myöntää! Parkkipaikat ja parhaimmat reitit tulee kokemuksesta. Joukkoliikenteessä kokemuksesta ei niin paljon enää olekaan hyötyä.

Ja vielä Petterille tuosta laiskuudesta ja mukavuudenhalusta: Joukkoliikenne on kilpailukykyistä, kun myös laiskat ja mukavuudenhaluisetkin saadaan siihen houkuteltua, ei silloin kun vain lapset ja kotirouvat sillä kulkee, kun ei ole autoa. Täällä näkee kyllä ihan kaikenlaista väkeä julkisissa, taksikuskit, nuoret miehet puvuissaan, jakkuleidit, perheet... Jotain sellaista, johon helsinkiläisenä tänne muuttaneena ei helposti totu.
 
Viimeksi muokattu:
Keskusteluun kannattanee tässä vaiheessa muistuttaa, että Rostockissa joukkoliikennettä ajetaan 30 sekunnin toleranssilla pysäkkiaikatauluissa ja Baselissa 15 sekunnin.

Joukkoliikenne on todella hyvää vain jos se on yleensä autoliikennettä parempi vaihtoehto laiskoillekin. Olen todellakin käynyt kaupungeissa, joissa yleisesti joukkoliikennettä pidetään autoa nopeampana kulkumuotona. Yksi leimallinen piirre on hyvin tarkka liikennöintikäytäntö.

Sen kun Suomessa taas 37 vuoden jälkeen näkis...
 
Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikenteen toimivuudessa on niin paljon ongelmia, että on melkein helpompi luetella ne asiat jotka toimivat. Niitä tosin ei juuri tule mieleen.

Ongelmista suurimpia on:
  • epäonnistunut liikennesuunnittelu, etenkin
  • joukkoliikenteen ala-arvoinen asema muun liikenteen armoilla, sekä
  • liikennehankkeiden päätön suunnittelu sekä väärä prioriteettijärjestys, jossa
  • ylimitoitetut hankkeet sekä ikuinen selvityskierre
  • ohjeellisella tasolla olevat aikataulut, ja varsinkin
  • epäsäännölliset vuorovälit, jonka vuoksi
  • tahdistamattomat linjakokonaisuudet, jotka kulkevat peräkkäin peiaatteella viisi bussia-> 30 minuuttia -> viisi bussia
  • vaihtojen jatkuvat ja systemaattiset ongelmat
  • joukkoliikenteen saavutettavuuden hankaluus
  • vanhentunut, kankea ja epäselvä lippujärjestelmä
  • kaikesta läpi paistava ajatus "joukkoliikenne on välttämätön paha, joka on vain itseään varten, maksavalla asiakkaalla ei ole väliä"
Tässä näin aluksi.

Olen todella kateellinen monille, lähes kaikille Länsi-Euroopan kaupungeille, jossa aidosti on haluttu panostaa joukkoliikenteeseen. Monesti ei vain pysty käsittämään, miten kaikki asiat ovivät olla niin ylitsepääsemättömän vaikeita tässä säälittävässä autokaupungissa! HKL:n viimeaikainen sooloilu on vienyt sen viimeisenkin uskon, että liikennettä edes yritettäisiin kehittää.

Ylipäätään kaikki jouko-pelleilyt sekä muut itsekehukamppaniat vain johtuvat siitä, että yleisön huomio on vietävä pois ongelmista. Tilalle tarjotaan kaikkea puppua ja "kyllä tämä on sitä euroopan parasta joukkoliikennettä." Tietämättömiä on helppo höynäyttää. Ne jotka tietävät paremmasta, ovat väärässä.

Ja mitä tulee HKL:n surkuhupaisiin kampanjoihin, parempi olisi oikeasti suunnitella sitä todellista joukkoliikennettä, eikä tuhlata voimavaroja kaikkeen turhaan, kuten pakettiautopelleilyihin tai mertohaaveiluihin. Koko kamppaniasta ei voi sanoa muuta, kuin TODELLA SÄÄLITTÄVÄÄ!

Ei tässä juuri muuta voi olla kuin katkera. Jos Suomessa olisi edes yksi kaupunki, jossa joukkoliikenne olisi Eurooppalisella tasolla, olisin siellä, mutta kun sellaista ei ole, ei voi muuta kuin purra hammasta. Toivon, että edes jälkipolvet voisivat nauttia toimivasta joukkoliikenteestä Somessa. Sitä kun ei tiedä riittääkö viisikymmentä vuotta muutokseen, yleensähän kaikki "uudet" asiat täällä on ollut jo muualla Euroopassa käytössä 50 vuotta.
 
Eihän se elämä tietenkään ole 24 minuutistakaan kiinni, mutta näistä syistä ihmiset ajavat mieluummin autolla.

Toki, autolla matkaan menee aina sama minuuttimäärä joka päivä eikä ruuhkat yms. vaikuta henkilöautoon millään tavoin.
 
Niin, tuossa muut ehti jo vastata puolestani muutamalla seikalla. Etenkin Anteron mainitsema 5 min. = 24 min. on eräs niistä seikoista, joita en yksinkertaisesti voi sietää. Kerran lähdin työhaastatteluun Ullanlinnaan edellisestä asuinosoitteestani, kantakaupungissa, eli Porvoonkadulta. Menin pysäkille odottelemaan bussia muutaman muun odottajan sekaan. Bussia ei vaan kuulunut ja kello oli lähenemässä uhkaavasti haastatteluaikaa. En olisi millään muulla keinolla enää ehtinyt haastatteluun, kun olin luottanut siihen, että 17 tulisi, vaikkakin vähän myöhässä. Lopputulos oli, että vasta seuraava vuoro tuli ja sekin myöhässä, myöhästyin viisi minuuttia. En saanut työpaikkaa, joka ei niinkään jäänyt harmittamaan, vaan harmittelen kuitenkin sitä bussiepisodia. Tästä minulle on jäänyt tapa, ja nykyäänkin olen päivittäin 30-40 minuuttia etuajoissa työpaikallani.

Myös työmatkat viime syksynä Porvoonadulta Ilmalan varikolle meni lähestulkoon aina kävellen, koska 17, 22 ja 23 ei yksinkertaisesti soveltunut työmatkani kulkuvälineiksi aikataulujensa ja äärimmäisen suuren epäluotettavuutensa tähden. Suututti kertakaikkiaan se "palvelu", joita näillä linjoilla luvattiin! Voi, kun ysin ratikka olisi jo tuolloin ollut valmis. Suoria linjoja vielä!
Kieltämättä tuo kuullostaa aika epävarmalta joukkoliikenteeltä.

Minä vuonna tuo tapahtui? Tiedätkö, oliko syynä vuorojen puuttumiset, liikenneruuhkat vaiko mikä? Bussilinjat 17 ja 23 ovat (17 oli) kyllä aika alttiita juurikin liikenneruuhkille.
 
Viimeksi muokattu:
Osallistunpa sitten minäkin kritiikkiin, sillä toki Helsingin joukkoliikenteessä riittää paljon parannettavaa, vaikka se Suomen mittakaavassa hyvää onkin. Mutta, kuten täällä on jo todettu moneenkin kertaa, niin hyvää europpalaista tasoa se ei ole. Ei minustakaan.

Joukkoliikenteen toimivuus lähtee kaupunkilaisten, heidän päättäjiensä sekä viranomaisten asenteesta ja toki myös heidän tietotaidostaan. Jos suomalainen elämäntyylin yksi suurimpia päämääräriä on henkilöauton omistaminen ja vapaa autoilu, niin työtä riittää ja paljon.

Olen täällä viimeaikoina puhunut noiden joukkoliikenne-etuuksien puolesta, jotka ovat halpa ja keino joukkoliikenteen toimivuuden, luotettavuuden ja siten laadun parantamiseksi. Tokihan Helsingissä on nykyäänkin joukkoliikennekaistoja busseille ja raitiovaunuille sekä liikennevalotekniikalla toteutettuja etuuksia niille. Mutta niistäkin paistaa tietty asenne ja väitänkin, että pahin vastus niiden oikealle kehittämiselle tulee viranomaisten suunnalta. Joku täällä totesi aiemmin että Helsingissä olisi asenne, jonka mukaan sujuva joukkoliikenne olisi muilta pois. Jollainlailla perisuomalaista kateutta siis. Esimerkiksi otan Bussi-Jokerin varrella olevat ns. Jokeri-valot, jotka näyttävät muille ajoneuvoille punaista Jokeri-bussin lähestyessä. Tuon bussin kuljettajalle ei kuitenkaan tule minkäänläistä infoa etuuksien toiminnasta, vaan hän tulee noihin risteyksiin väistämisvelvollisenä. Toisinsanoen hänen tulee väistää muuta liikennettä ja virheellisesti toimivia autoilijoita on paljon. Bussi on auto, eikä sillä kuulu mitään etuoikeuksia, sillä sehän voisi ärsyttää jotakuta. Vain pelastusviranomaiset saavat joukkoliikennekaistoilla 100% etuudet.

Kritisoinpa vielä nykypäivän suomalaista yhteiskuntaa, sillä olen päässyt tarkkailemaan sitä hieman ”ulkopuolisen silmin”, sillä asunhan suurimman osan ajastani sen ulkopuolella nykyään.

Joka kerta kun tulen rakkaaseen kotimaahani havaitsen muutoksia ja ne ovat valitettavasti yleensä huonompaan suuntaan. Tämän voi huomata paitsi seuraamalla uutisia ja lukemalla lehtiä, mutta myös ihan jokapäiväisessä elämässä ja katukuvassa. Tai käykääpä katsomassa vaikkapa Sörkan Kurvissa mihin aikaan päivästä tahansa. Korostan sitä, etten ole mikään moralisti ja pidän itsekin ajoittain hieman rennommasta elämästä, mutta minulle on nykyään tullut sellainen käsitys, että erilaiset päihteet, kuten yleisimpänä juuri alkoholi, hallitsevat suomalaista elämäntyyliä aikalailla ja ongelmia tuntuu riittävän. Kaikki tuntuu tähtäävän siihen, että ”kohta pääsee taas ryypylle” tai ”vetämään kännit”. Töissä (ne keillä töitä vielä on) piiskataan kaikki mahdollinen tehokkuus irti ja kun työviikko on ohi, niin viikonloppuisin Helsinginkin katukuva on kuin sotatanner, kun väki lähtee rentoutumaan. Baareissa tapaa todella sekaisin olevia työikäisiä, aikuisia ihmisiä. Yöbussin kuljettajana olen tätä päässyt seuraamaan ihan lähietäisyydeltä. Uuden vuoden aatto, juhannus, vappu, taiteiden yö, ilotulituksen SM-kisat, joulu, itsenäisyyspäivä; aivan sama mikä sen päivän nimi on kunhan vain pääsee ryyppämään. Työpäivä on kohta ohi ja sitten pääsee taas terassille! Aivan kuin millään muulla ei olisi mitään väliä. Pelottavaa.

Ketä kiinnostaa joku joukkoliikenne ja sen toimivuus, äh. Mennään kaljalle!
 
Toki, autolla matkaan menee aina sama minuuttimäärä joka päivä eikä ruuhkat yms. vaikuta henkilöautoon millään tavoin.
Autolla ei mene aina samaan matkaan sama minuuttimäärä, vaan se vaihtelee voimakkaasti lähtöajan mukaan. Mutta jos lähdet aina samaan aikaan, voit luottaa siihen, että onnettomuuksia lukuun ottamatta matkasi toteutuu noin 5 min tarkkuudella – ilman vuorovälejä ja vaihtoja. Siis aamuruuhkassa ehkä aina 40 min ja ruuhkan ulkopuolella 25 min.

Joukkoliikenteellä epävarmuus on huomattavasti suurempi. Kun vaihtoihin perustuvan liikenteen vaihtoja ei ole suuniteltu, peräkkäisten lähtövuorojen välillä aikataulujen mukainen teoreettinenkin matka-aika (se, jonka antaa Reittiopas) voi vaihdella 25 min. Ja kun vaihtoja ei taata, saman suuruinen vaihteluriski voi olla yhdellä lähtövuorolla, kun jokin vaihto ei onnistu suunnitellun mukaan.

Matkustaja valitsee matkantekotapansa luotettavuuden ja matka-ajan perusteella sekä sillä, onko perillä parkkipaikkaa vai ei. Hesalainen joukkoliikenne toimii kohtuullisesti vain keskustaan, jonne liityntäliikennettä lukuun ottamatta pääsee lähes kaikkialta vaihdotta ja pysäköintia on tarjolla niukasti. Muualle auto voittaa, kun ensin sen matka-aika on ehkä vain puolet joukkoliikenteestä ja luotettavuus selkeästi parempi.

Ei se tämän kummempaa ole. Mutta eihän tällaista ymmärrä, jos ei ole itsellä kokemusta sekä autolla että jokkoliikenteellä liikkumisesta ja myös muualta kuin vain kotiseudulta.

En ole varma, mutta minulle on kerrottu, että entinen joukkoliikenteestä vastuullinen mielipiteiltään vahva virkamies kulki töihinsä keskustaan omalla autolla. Silti hän mielestään tiesi, mikä joukkoliikenteessä on parasta, eli nopeat (ja kalliit) keskustayhteydet, joita syöttää liityntäliikenne. Käsittääkseni henkilö olisi voinut käyttää tällaista joukkoliikennettä itsekin, mutta hänelle se ei sopinut.

Kun on vastuullisessa asemassa, silloin kuuluisi ymmärtää esimerkiksi se, miksi joukkoliikenne ei kelpaa edes itselle. Eikä selitellä, miten erinomaista joukkoliikenne on. Jos taas väittää, että joukkoliikenne on niin hyvää kuin se voi olla mutta auto on vain aina parempi liikkumismuoto, silloin ei todellakaan ole tehtäviensä ja vastuunsa tasalla.

Antero
 
Myös työmatkat viime syksynä Porvoonadulta Ilmalan varikolle meni lähestulkoon aina kävellen, koska 17, 22 ja 23 ei yksinkertaisesti soveltunut työmatkani kulkuvälineiksi aikataulujensa ja äärimmäisen suuren epäluotettavuutensa tähden.
Minä vuonna tuo tapahtui? Tiedätkö, oliko syynä vuorojen puuttumiset, liikenneruuhkat vaiko mikä? Bussilinjat 17 ja 23 ovat (17 oli) kyllä aika alttiita juurikin liikenneruuhkille.

En siis suinkaan viime syksynä, vaan toissa syksynä kävin Ilmalassa töissä (ajantaju alkaa hämärtyä). Eli 2007, ja saman vuoden heinäkuussa oli tuo työhaastatteluun meno. Tuossahan oli silloin muistaakseni jo mm. Aleksis Kiven katu auki ja Itä-Pasilassakin remontteja. Tähän tietenkin vielä kesäaikataulut päälle. Mutta kun tilanne päivittäin oli juuri se, että toinen vuoro saattoi kulkea etuajassa remonteista huolimatta, mutta seuraava jäikin sitten odottamaan autojonoon. Valitettavasta noita katutöitä on ympäri kaupunkia jatkuvasti ja jotkut linjat vuorollaan niistä kärsii.
 
Toki, autolla matkaan menee aina sama minuuttimäärä joka päivä eikä ruuhkat yms. vaikuta henkilöautoon millään tavoin.

Kyllä se niin on, että jos saman matkan tekee samaan aikaan päivästä, niin aika vakio se matka-aika autoillessa on. Ruuhkat kun tuppaavat olemaan suurin piirtein samat, mitä nyt iltaruuhka näyttäisi perjantaisin olevan vähän aikaisemmin kuin muina päivinä. Oma työmatkani kestää autolla melko tarkkaan 12 minuuttia sekä ruuhka-aikaan että päivällä. Nopeamminkin pääsisi, mutta se edellyttää reippaita ylinopeuksia eikä säästä kuin 1-2 min.
 
Viimeksi muokattu:
On kokemusta kyllä sekä autolla ajosta että joukkoliikenteestä enkä ole saanut Helsingissä autoilun plussapuolelle yhtään mitään. Omaa autoa ei ole mutta laina-autolla olen käynyt puolen vuotta töissä itäkeskuksessa (lännestä) ja monesti muulloinkin on ollut auto vapaassa käytössä jopa kuukausia. Silti olen usein jättänyt sen pihaan ja mennyt bussiin. Ehkä minulla on käynyt tuuri mutta viiden vuoden ajalta ei tule mieleeni yhtään tilannetta jossa olisin kironnut joukkoliikennettä, myöhästänyt mistään muuten kuin omaa syytäni, joutunut odottamaan kauemmin kuin kuvittelin...

En minä sitä tarkoita etteikö kehittämisen varaa olisi paljonkin mutta ihmetyttää kun joukkoliikenteen palvelutasoon tyytyväistä pidetään lähes umpihulluna vajakkina.
 
Näitä viestejä lukiessani olen huomaavinani, että monet Helsingin joukkoliikennettä eniten kritisoivat foorumimme jäsenet ovatkin autoilijoita.

Sanottakoon sitten vielä se, että en ole eläessäni omistanut autoa, mutta minulla on ollut satunnaisesti auton käyttömahdollisuuksia, joskus pitempia aikoja, joskus vain päivä kerrallaan. Suurimman osan Helsingin kantakaupungin sisällä tehdyistä matkoistani olen kävellyt, koska tuolloin autosta ei ole enää ollut hyötyä ja joukkoliikenne on ottanut päähän niin kovasti. Tukholmassa ei tulisi mieleenkään hankkia autoa tai lainata keneltäkään autoa, sillä täällä joukkoliikenne toimii siedettävällä tasolla.
 
Näitä viestejä lukiessani olen huomaavinani, että monet Helsingin joukkoliikennettä eniten kritisoivat foorumimme jäsenet ovatkin autoilijoita.
Johtuisiko juuri siitä, ettei joukkoliikenne palvele kuten pitäisi? Tai siitä, että tällä seudulla on läjäpäin auton pakkokäyttäjiä.

Antero
 
Johtuisiko juuri siitä, ettei joukkoliikenne palvele kuten pitäisi? Tai siitä, että tällä seudulla on läjäpäin auton pakkokäyttäjiä.

Kyllä omalla Pohjois- /Koillis-Helsingin asuinalueella ainakin auto on aivan ehdoton kulkuväline jos haluaa arkipäiväiset asiansa hoidettua nopeasti. Seuraavaksi paras vaihtoehto on se, että on sattunut saamaan työpaikan keskustasta ja hoitaa asiointinsa siellä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ei tässä juuri muuta voi olla kuin katkera.

Sekö herättää katkeruutta, että Helsingin joukkoliikenne on kansainvälisessä vertailussa hyvää puutteistaan huolimatta? Joukkoliikennettä ei ole järjestetty täydellisesti missään ja joka kaupungilla on omat ongelmansa. Vaikka Helsinki onkin toistuvasti kyselyiden kärkijoukossa, ei se silti tarkoita, etteikö joku osa-alue voisi olla jopa surkea. Kokonaisuus koostuu kuitenkin monesta tekijästä ja tulosten perusteella Helsingissä on hoidettu moni osa-alue hyvin. Jatkossa on parannettava myös niitä osa-alueita, joilla Helsinki ei pärjää, jotta Helsinki säilyttää hyvän sijoituksensa. Muissakaan kaupungeissa joukkoliikenteen kehittäminen ei lepää laakereillaan.
 
Takaisin
Ylös