Lauri Räty sanoi:
Kertoisitko, miten säästät tuota aikaa työvuositasolla? Minä kun en ole siihen kyennyt ja kuljen siksi paljon mieluummin joukkoliikenteellä vuorotyöhön säästäen sievoisen summan rahaa työvuodessa. Rahan säästäminen kun on mahdollista. En tosin saa enempää vapaa-aikaa, mutta välitön vaikutus sillä vapaa-aikaani kuitenkin on.
Tähän sisältyy tärkeä kysymys: Mikä on ajan arvo ja sen mittari?
On selvä, että jos ajaa autolla jonkin matkan ja sitten tehdään tien oikaisu ja autolla ajamiseen kuluva aika lyhenee, siitä on etua. Mutta aika ei ole samaa ja saman arvoista, jos se on käytettävä auton ajamiseen tai joukkoliikenteessä matkustaen lukemiseen tai lepoon.
Tiedän voivani hurjastella kotoota Otaniemeen autolla parhaimmillaan noin 20 minuutissa (pysköintipaikalle), joskin realistinen aika on 35-45 minuuttia (perille laitokselle). Joukkoliikenteellä menee 45-60 minuuttia (perille laitokselle) ja on vaihdettava kahdesti.
Aamulla voin vaikka lukea, ja olen jopa tehnyt harjoituksia matkalla. Iltaisin usein panen silmät kiinni ja lepään. Ajatus autolla ajamiseta joko Kehä 1:n tai keskutan ruuhkissa on vastenmielinen. Enkä halua sitä pahaa oloa jonka liikenteen stressi tuottaa.
Autolla ajamisen aika on lähes aina menetettyä aikaa, ellei kuljettaja todellakin halua ajaa ja nauti ja koe mielihyvää ajamisesta. Ruuhkaliikenteestä sitä on kuitenkin vaikea uskoa. Sen sijaan joukkoliikenteessä vietetty aika ei ole aina menetettyä aikaa. Parhaimmassa tapauksessa se on voitettua aikaa (tulee tilaisuus rentoutua).
Albertin tilanne vuorotyön kanssa on tietenkin vähän eri asia. Menee minullakin vaikeaksi, kun päivä venyy yli klo 20:n. Joukkoliikennematka pitenee ratkaisevasti ja muuttuu epävarmaksi, autolla ajoon liittyvät kielteiset tekijät sen sijaan vähenevät liikenteen vähentyessä.
Sitten on tietenkin se kustannuspuoli. Joukkoliikenteen rajaton käyttöoikeus maksaa saman verran kuin auton vakuutus. "Bensan hinta" joukkoliikenteessä on siis puhdas nolla.
Antero