- Seattlen South Lake Union Streetcar on varmasti yksi lyhimmistä kaupallisen liikenteen raitioteistä maailmassa. Seattlen raitiotieverkosto ei silti ole uudessakaan tilanteessa maailman pienin, koska kaupungissa on noin 25 kilometriä pitkä pikaraitiotie. Pikaraitiotiekin kulkee osaksi kadulla, joten sitä on vaikea luokitella metroksi. Metromainen se kyllä on.
- Sevillan systeemi 1,4 kilometrin pituudellaan taitaa olla ennätys jo nyt. Tässäkin venytellään käsitteitä, mutta vaikka kaupungin toinenkin linja käyttää katukelpoista kalustoa, se sijaitsee kokonaan tunnelissa eristettynä, ja voidaan siksi lukea täysmetroksi. Avainasemassa onkin, lasketaanko ratikkasysteemin kokonaispituus raitiotietä olevan radan vai raitiovaunuilla liikennöitävän radan mukaan.
- Southportin systeemi ei kulje julkisessa katuverkostossa vaan omistajansa (Southport Pierin) laiturialueella. Voidaanko se tässä tilanteessa määrittää tavanomaiseksi raitiotieksi vai joksinkin muuksi, ratkaisee radan sijoituksen. Voimalähteen vuoksi rata ei ole sähköraitiotie, mutta tämä ei ole peruste viedä mahdollista ennätysstatusta. Maailmassa on sähköistämättömiä, diesel- tai akkuvaunuilla liikennöityjä raitioteitä muuallakin.
- Neljäntenä kandidaattina listaan laittaisin Ukrainan pienimmän raitiotien Molotshne-nimisellä paikkakunnalla. Pituutta radalla on 1,5 kilometriä. Mutta rata kuuluu paikalliselle kylpylälle, ja muodollisesti se ei harjoita julkista liikennettä vaan on kylpylän asiakkaiden käytössä. Käytännössä radalla kuitenkin ilmeisesti on päässyt matkustamaan myös muut. Kolmesta yllä esitellystä poiketen Molotshne ei ole päivittäisen raitioliikenteen kaupunki, koska talvisin liikennettä ei ole, ei ainakaan päivittäin.
Summa summarum: sanoisin että "voittaja" on hyvin todennäköisesti tuossa porukassa, ja se, kenelle ykkössija napsahtaa, riippuu siitä miten halutaan määritellä.
