Keskisuomalainen-konsernin aviisit (esim. Helsingin Uutiset 8.4.'25) julkaisi eilen uutisen HSL:n jatkosuunnitelmista R/Z/D/T –lähijunille sopimuskauden jälkeen.
HSL julkaisi samaan aikaan pidemmän tiedotteen aikeestaan sekä Dynastyssä on 8.4. kokouksen pöytäkirja jossa tiedotteen lisäksi puhutaan pitkälti kilpailuttamisen spekseistä.
Tiedote:
Kaiken kaikkiaan tässä on varmaan suurin muutos raideliikenteen operointiin sitten HSL:n tilaamisoikeuden jälkeen. Tästä tulee varmasti prosessi, jota seurataan mm. Tampereella M-junan kanssa ja Varsinais-Suomessa jossa on kiistaa siitä kuka järjestäisi lähijunaliikenteen. Länsirata-keskustelu varmaan saa uuden aspektin Länsi-Uudellamaalla jossa on ollut huoli Rantaradan junaliikenteestä Länsiradan takia.
Toisaalta on ilmiselvää perusteluista mm. HSL-matkustajien isompi kustannusosuus näissä junissa ja kevytjäsenyyden nostosta, että tämä on jatkoa Järvenpään jäsenyysfarssille. Aivan selkeä antautuminen kehyskunnille tunnustamalla, että liittyminen HSL:ään isoine kustannuksineen ei viehätä kehyskuntia.
[En tiedä meneekö tämä toisaalta HSL-alakategoriaan vai jatkeeksi Suomen Lähijunat -keskusteluun, mutta niin iso asia että olkoot oma ketjunsa]
HSL julkaisi samaan aikaan pidemmän tiedotteen aikeestaan sekä Dynastyssä on 8.4. kokouksen pöytäkirja jossa tiedotteen lisäksi puhutaan pitkälti kilpailuttamisen spekseistä.
Tiedote:
HSL:n nykyiset raideliikenteen sopimukset umpeutuvat 2030-luvulla. Tulevaisuuden raideliikenne on HSL-alueella järjestettävä EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti, kuten muukin joukkoliikenne –julkiset hankinnat on lähtökohtaisesti kilpailutettava. Toimiva raideliikenteen markkina koko Suomessa on siksi elinehto myös HSL:n raideliikenteen toimivuudelle. HSL pyrkii nyt varmistamaan, että lähijuna- ja kaupunkiraideliikenne seudun asukkaille voidaan järjestää myös tulevaisuudessa mahdollisimman laadukkaasti ja edullisesti.
HSL on kesästä 2024 alkaen kartoittanut kansainvälistä raideliikenteen operaattorien markkinaa, ja tarkempi kahdenkeskinen markkinavuoropuhelu on käyty tähän mennessä 17 operaattorin kanssa. Näiden keskustelujen perusteella Helsingin seudun lähijunaliikenne on realistinen ensimmäinen kohde Suomen markkinalle tulevalle uudelle operaattorille. Samalla operaattorit tarvitsevat uskottavan näkymän valtakunnallisen junaliikenteen kehityksestä ja mahdollisuuksista kasvattaa liikevaihtoa. Operaattorit tarvitsevat tasapuolisia toimintaolosuhteita: henkilöjunaliikenteessä etenkin junakalustoa ja varikoita.
HSL on tehnyt oman kilpailutuksensa valmistelussa tiivistä yhteistyötä valtion kanssa, sillä toimiva ja uskottava valtakunnallinen kilpailutusmalli on edellytys myös HSL:n junaliikenteen kilpailutuksen onnistumiselle. Lisäksi sekä valtion että HSL:n junaliikenteen sopimukset ovat päättymässä samoihin aikoihin. Valtion ja VR:n neuvottelema ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2030 lopussa, minkä jälkeen liikenne on kilpailutettava. HSL:n ja VR:n välinen nykyinen sopimus päättyy vuoden 2031 kesällä.
Valmistelun aikana on syntynyt näkemys, että lähijunaliikenne Helsingistä ainakin Riihimäelle ja Lahteen asti olisi tarkoituksenmukaista järjestää osana HSL:n tilaamaa junaliikenteen kokonaisuutta. Jo nyt näissä R-, Z-, D- ja T-junissa kulkee paljon HSL-alueen sisäisiä matkustajia lippuyhteistyösopimuksen perusteella, minkä vuoksi HSL rahoittaa jo nyt tätä liikennettä suuremmalla osuudella kuin valtio. Tähän kokonaisuuteen sisältyisi luontevasti myös mahdollinen Länsiradan lähijunayhteys Lohjalle sekä Rantaradan lähijunayhteys Karjaalle tai Hankoon, jos liikenteelle löytyy rahoitus.
Lähijunaliikenteen kehityksen turvaamiseksi voi olla järkevää kehittää pääkaupunkiseudun laajemman työssäkäyntialueen kunnille HSL:n kevytjäsenyys -malli, jossa kunnat osallistuvat ja sitoutuisivat vain junaliikenteen järjestämiskustannuksiin ja maksaisivat subventoidut liput junamatkoille. Nykyisellä junaliikenteen rahoitusmallilla HSL-jäsenyys ei välttämättä ole kaikille kunnille houkutteleva vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan tässä on varmaan suurin muutos raideliikenteen operointiin sitten HSL:n tilaamisoikeuden jälkeen. Tästä tulee varmasti prosessi, jota seurataan mm. Tampereella M-junan kanssa ja Varsinais-Suomessa jossa on kiistaa siitä kuka järjestäisi lähijunaliikenteen. Länsirata-keskustelu varmaan saa uuden aspektin Länsi-Uudellamaalla jossa on ollut huoli Rantaradan junaliikenteestä Länsiradan takia.
Toisaalta on ilmiselvää perusteluista mm. HSL-matkustajien isompi kustannusosuus näissä junissa ja kevytjäsenyyden nostosta, että tämä on jatkoa Järvenpään jäsenyysfarssille. Aivan selkeä antautuminen kehyskunnille tunnustamalla, että liittyminen HSL:ään isoine kustannuksineen ei viehätä kehyskuntia.
[En tiedä meneekö tämä toisaalta HSL-alakategoriaan vai jatkeeksi Suomen Lähijunat -keskusteluun, mutta niin iso asia että olkoot oma ketjunsa]