HSL testaa Uber-kyytejä osana joukkoliikennettä Helsingissä ja Vantaalla

Mitenköhän HSL on perustellut tämän kokeilun? Tuo uutisartikkeli lähinnä vain herättää kysymyksiä.

Artikkeli kuulostaa oudolta, mutta virke paljastaa, mistä on kyse:

Kokeilu on osa EU:n rahoittamaa GEMINI-hanketta, jonka suomalaisina kumppaneina toimivat Forum Virium Helsinki ja Metropolia-ammattikorkeakoulu.

Eli EU:lle on ilmestynyt muutama miljardi euroa, ja Uberin toiminnan subventointi Helsingissä on Suomen yritys saada rahat kiertämään Suomen talouteen.

Jos Uberin toimintaa Helsingissä ei subventoitaisi, rahat eivät olisi käytettävissä järkevään joukkoliikenteeseen Helsingissä, vaan ne menisivät vaikkapa itsestään ajaviin neljän hengen sähkölauttoihin Venetsiassa.

HSL:lle on vain plussaa, jos joku olisi muuten tehnyt koko matkan Uberilla, mutta sattuu ostamaan tuon tarjouksen takia kertalipun esimerkiksi Ilmalan seisakkeelta Helsingin päärautatieasemalle.
 
Mitenköhän HSL on perustellut tämän kokeilun? Tuo uutisartikkeli lähinnä vain herättää kysymyksiä.
Taustalla lienee, että hiljaiseen aikaan taksikyydit olisivat monissa tapauksissa halvempi tapa kuljettaa ihmisiä kuin bussit. Varsinkin kun on kyse liitynnästä. Seudulla näet ajetaan merkittävästi bussivuoroja, joissa kustannukset matkustajaa kohti ovat moninkertaiset Uberiin tai Bolttiin verrattuna.

Jos lähes tyhjät bussit saataisiin korvattua paljon halvemmilla takseilla saataisiin paljon säästöjä. Käytännön toteutuksessa on toki haasteita. Lähinnä näet vaarana on, että takseja tarjottaessa joukkoliikenteen kysyntä kasvaisi niin paljon, ettei tulisikaan säästöjä.
 
Taustalla lienee, että hiljaiseen aikaan taksikyydit olisivat monissa tapauksissa halvempi tapa kuljettaa ihmisiä kuin bussit. Varsinkin kun on kyse liitynnästä. Seudulla näet ajetaan merkittävästi bussivuoroja, joissa kustannukset matkustajaa kohti ovat moninkertaiset Uberiin tai Bolttiin verrattuna.
Ylästön tai Itä-Pakilan osalta ehkä näin (toki silloinkin lähinnä siksi, että bussinkuljettajat saavat kohtuullisen palkan). Postipuiston kohdalla vähän outo perustelu, kun yöliikenteen vuoroväliä tihennettiin puolesta tunnista varttiin vain pari vuotta sitten, ja päivälinjojen vuorovälejä tihennetään taas elokuussa.
 
Taustalla lienee, että hiljaiseen aikaan taksikyydit olisivat monissa tapauksissa halvempi tapa kuljettaa ihmisiä kuin bussit. Varsinkin kun on kyse liitynnästä. Seudulla näet ajetaan merkittävästi bussivuoroja, joissa kustannukset matkustajaa kohti ovat moninkertaiset Uberiin tai Bolttiin verrattuna.

Jos lähes tyhjät bussit saataisiin korvattua paljon halvemmilla takseilla saataisiin paljon säästöjä. Käytännön toteutuksessa on toki haasteita. Lähinnä näet vaarana on, että takseja tarjottaessa joukkoliikenteen kysyntä kasvaisi niin paljon, ettei tulisikaan säästöjä.
Mutta eihän tuo yhteiskunnalle ole mikään perustelu? Kalliimpi vaihtoehto loppujen lopuksi ja muilla tavoin kuluttavampi yhteiselle infralle.... Ja miksei HSL perusta vaikka jo olemassa olevilla pikkubusseilla toimintaa? Ihan ajatuksena että yhteiskunnan elättien, distruptoreiden, lisäsubventointi ja muiden elämän heikentäminen vain korpeaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta eihän tuo yhteiskunnalle ole mikään perustelu? Kalliimpi vaihtoehto loppujen lopuksi ja muilla tavoin kuluttavampi yhteiselle infralle.... Ja miksei HSL perusta vaikka jo olemassa olevilla pikkubusseilla toimintaa? Ihan ajatuksena että yhteiskunnan elättien, distruptoreiden, lisäsubventointi ja muiden elämän heikentäminen vain korpeaa.
Eiköhän tyhjä tai lähes tyhjä bussi ole se kuluttavin vaihtoehto. Toki jos matkustajia on riittävästi tilanne muuttuu. Bussi painaa moninkertaisesti taksiin verrattuna ja kuluttaa enemmän energiaa, bussi myös kuluttaa ja vaatii enemmän ja raskaampaa infraa.

Minun mielestäni HSL:n tehtävänä ei myöskään ole toimia bussikuskien sosiaalitoimistona, vaan liikenne on syytä järjestää tehokkaasti.
 
Ja miksei HSL perusta vaikka jo olemassa olevilla pikkubusseilla toimintaa?
Erilaisia pikkubusseilla ajettavia kutsupohjaisia järjestelmiä ollaan täälläkin kokeiltu, mutta mikään niistä ei oikein ole ottanut tuulta alleen. Myös yhden hengen kuljettaminen isolla Sprinterillä on oletettavasti kalliimpaa kuin tavallisella henkilöautolla, vaikka se auto olisikin Uberin.
 
Tuorein lehdistötiedote:

"Innovaatiodivisioonamme haasteagrologitiimi on kehittänyt uuden kokeilun, joka lisää vesiliikenteen käyttömahdollisuuksia HSL-alueella. Uudet itseohjautuvat soutuveneemme ovat asiakkaidemme käytössä Jollaksen ja Villingin välillä alkaen 15.11.2026 joka kuukauden toisena keskiviikkona sekä kolmantena torstaina, paitsi milloin torstaiksi sattuu karkauspäivä. Veneet ovat käytössä edulliseen 8 € hintaan klo 8.45-11.30 sekä 20.20-21.40 ja mahdollistavat näin joustavat siirtymiset salmen ylitse. Käyttömaksu maksetaan erillisellä HSL Vesi -sovelluksella, jonka asiakas lataa puhelimeensa 72 tuntia ennen veneen käyttöä. Sovellus toimii kaikissa iPhone 21 Max Pro Platinum -puhelimissa."
 
Artikkeli kuulostaa oudolta, mutta virke paljastaa, mistä on kyse:



Eli EU:lle on ilmestynyt muutama miljardi euroa, ja Uberin toiminnan subventointi Helsingissä on Suomen yritys saada rahat kiertämään Suomen talouteen.

Jos Uberin toimintaa Helsingissä ei subventoitaisi, rahat eivät olisi käytettävissä järkevään joukkoliikenteeseen Helsingissä, vaan ne menisivät vaikkapa itsestään ajaviin neljän hengen sähkölauttoihin Venetsiassa.

HSL:lle on vain plussaa, jos joku olisi muuten tehnyt koko matkan Uberilla, mutta sattuu ostamaan tuon tarjouksen takia kertalipun esimerkiksi Ilmalan seisakkeelta Helsingin päärautatieasemalle.
Hankkeen tarkoitus on kokeilla uusien liikkumistapojen liiketoiminnallista kestävyyttä. Olisi a) projektin, b) unionin, c) maailmankin yleisen edun kannalta järkevämpää subventoida itsestään ajavia sähkölauttoja Venetsiassa kuin ihmisen operoimia yksityisautomatkoja Vantaalla. HSL taisi nyt saada vähän höllästi rahaa, jota se päätti jälleen kohdistaa kovatuloisimpien postinumeroiden lellimiseen.

Mielestäni olisi voinut kokeilla ennemmin esimerkiksi sähköpotkulautojen integraatiota joukkoliikennepalveluun. Siinä voitaisiin puhua jo innovaatiosta ilman välinaurahduksia.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän tyhjä tai lähes tyhjä bussi ole se kuluttavin vaihtoehto. Toki jos matkustajia on riittävästi tilanne muuttuu. Bussi painaa moninkertaisesti taksiin verrattuna ja kuluttaa enemmän energiaa, bussi myös kuluttaa ja vaatii enemmän ja raskaampaa infraa.

Bussia pienemmillä liikennevälineillä on ilman muuta oma roolinsa, mutta ei se ole hyvänen aika sentään noilla reiteillä ja noihin aikoihin. Postipuistosta lähtee ensi talviaikataulujen ollessa voimassa jopa 13 bussia tunnissa Ilmalan seisakkeelle. Tuollaisella määrällä pitäisi enemminkin selvittää, kuinka saisi osan pääradan junista linjattua Postipuiston kautta, eli paine on pikemminkin kapasiteetiltaan bussia suurempaan liikenteeseen. Myös Ylästöön ja Itä-Pakilaan menee säännöllinen bussiliikenne suurimman osan vuorokaudesta ja bussiliikenteelle on oletettavasti käyttäjiä suurimman osan vuorokaudesta.

Oikea kohde bussia pienemmille liikennevälineille on sellaiset paikat, jonne menee tyhjä tai lähes tyhjä bussi. Jos mietin paikkoja, joissa olen itse käynyt, hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Vantaan Vestran ja Espoon Espoon kartanon omakotitaloalueet. Bussi ajoi kumpaankin suuntaan aivan tyhjänä Vestraan ja Espoon kartanoon. Omakotitaloalueella kaikilla on joka tapauksessa auto, ja tunnin välein kulkeva bussi ei houkuttele käyttämään joukkoliikennettä, joten lopputulos on se, että bussi kulkee tyhjänä tai melkein tyhjänä. Toisaalta halutaan pitää kiinni tietystä palvelutasosta eri alueille, joten bussilinjaa ei haluta lakkauttaa, mikä sekin on ihan tarkoituksenmukaista. Tyhjiä busseja parempi ratkaisu olisi todennäköisesti kuitenkin subventoidut taksikyydit Vestraan ja Espoon kartanoon iltaisin ja viikonloppuisin. Näin bussit ei ajaisi tyhjinä, mutta autottomien asukkaiden mahdollisuudet liikkua Helsingin seudulla eivät kaventuisi.

En ole käynyt itse Itä-Pakilassa myöhään illalla tai yöllä, mutta yleisesti ottaen omakotitaloalueille ei kulje ihmisiä myöhään illalla tai yöllä, joten 64 ja 69N ajavat todennäköisesti tyhjinä silloin. Todennäköisesti olisi yhteiskuntataloudellisesti parempi, että myöhään illalla ja yöllä tarjottaisiin subventoitu taksikyyti Itä-Pakilaan. Se on kuitenkin eri asia kuin nykyinen kokeilu, jossa subventoitu taksikyyti on tarjolla joka päivä melkein koko päivän ajan.

Ylästöön menee puolestaan yöllä läpiajava bussi 415N. Käytännössä ketään ei kulje kyseisellä bussilla Ylästöön, mutta sitä ei pysty samalla tavalla korvaamaan taksikyydeillä, koska sillä on muitakin tehtäviä kuin palvelun tarjoaminen Ylästöön.
 
Takaisin
Ylös