Ei voitaisi. Valvonnassa on muitakin tasoja kuin fasismi ja ei lainkaan valvontaa.
"Huono seura on monien mielestä hyvä syy välttää joukkoliikennettä"
- Viestiketjun aloittaja Harri Turunen
- Aloituspäivämäärä
Veikkaisin, että lakia pitäisi muuttaa tämän johdosta. Yksityinen pysäköinninvalvontahan, johon jo viittasit ja joka perustui juuri "tule sisään, hyväksy ehdot" -periaatteeseen, kaatui ilman juridista pohjaa. Joukkoliikenteen tarkastusmaksullahan on lakisääteinen katto, joten se lienee yleisesti laissa määritelty. Muuten kyllä hyvä idea, sopisi ainakin minulle. Epäilen vain Suomen lainsäätäjien innokkuutta moiseen muutokseen. He kun eivät taida muutenkaan juuri julkisilla kulkea.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos kävisikin niin, että vakiohäiriköltä jonkin maksun saisi perittyä, niin se olisi joka tapauksessa valtion rahan siirtelyä taskusta toiseen, koska tulot tulevat toimeentulotuesta. Joukkoliikenteen häirintäsakon kohderyhmäksi jäisivät sitten lähinnä päihtyneet nuoret viikonloppuisin.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Se vaatisi lakimuutoksen ilman muuta, mutta jotta siihen päästäisiin pitäisi häiriköintiin kyllästyneet joukkoliikennematkustajat aktivoitua ja vaatia päättäjiltä toimenpiteitä. Kuvittelisin että jos riittävän iso porukka saataisiin kasaan niin asia lähtisi etenemään. Pysäköintivirhemaksujen perintä yksityisalueella kaatui pohjimmillaan siihen että kansalaiset eivät halua maksaa pysäköinnistään, liian moni on sitä mieltä että auto kuuluu jokamiehenoikeuden piiriin.
Sääntöjen pitä olla sellaiset että jos kieltäytyy maksamasta tarkastusmaksua, määrätään yhteiskuntapalveluun, eli esim siivoamaan junia ja busseja tai lakaisemaan katuja.
t. Rainer
Viimeksi muokannut moderaattori:
Maksun perimisen viimeinen konsti on ulosotto. Jos velallinen on varaton, tulee maksuhäiriömerkintä. Siinä kaikki.
Useita lakeja pitäisi kai muuttaa, että varattomuudesta voitaisiin määrätä rangaistus.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta ei kai varattomuus ole perustekaan sille, että saa vapaasti ja kenenkään estämättä terrorisoida ympäristöään paitsi liikennevälineissä, myös muualla.
Sama hommahan se on nykyään myymälävarkauksien kanssa, kun sakkoja ei enää muuteta vankeudeksi. Pultsari (anteeksi jos on sopimaton ilmaisu) voi vaikka kävellä kaupasta ulos grillibroileria mutustellen, eikä kukaan voi sille mitään eikä siitä seuraa pultsarille mitään. Ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt palkata vartija ovensuuhun ja siten torjua nämä häiriöt.
Ratikan kanssa päästäisiin pitkälle jo ihan sillä, että fyysiseen sisäänpääsyyn tarvitsisi ihan oikeasti voimassa olevan matkalipun.
Sama hommahan se on nykyään myymälävarkauksien kanssa, kun sakkoja ei enää muuteta vankeudeksi. Pultsari (anteeksi jos on sopimaton ilmaisu) voi vaikka kävellä kaupasta ulos grillibroileria mutustellen, eikä kukaan voi sille mitään eikä siitä seuraa pultsarille mitään. Ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt palkata vartija ovensuuhun ja siten torjua nämä häiriöt.
Ratikan kanssa päästäisiin pitkälle jo ihan sillä, että fyysiseen sisäänpääsyyn tarvitsisi ihan oikeasti voimassa olevan matkalipun.
Hyvin hankala toteuttaa, avorahastus kuitenkin nopeuttaa liikennettä huomattavasti. Kun siihen yhä enemmän siirrytään, niin samalla tulee lisätä valvontaa.
Sanktioita on monenlaisia, yksi niistä on sakko. Toinen voi olla esim. putkayö. Sanktioissa on myös sellainen inhimillinen ominaisuus, että pelkkä pienenkin sanktion uhka yleensä riittää, eli niitä ei tarvitse edes niin paljon käyttää.
Se että on varaton ei todellakaan tarkoita että on häirikkö. Ja ne köyhät häiriköt sitäpaitsi häiriköivät etupäässä muita köyhiä. Vaikkapa työttömällä metromatkustajalla on oikeus matkustaa ilman ahdistelua siinä kuin taksin kyydissä istuvalla varakkaammallakin.
Ei niin, enkä näin väittänytkään. Varattomuudella viittasin edellä käytyyn keskusteluun sakkojen perimisen hankaluuteen niiltä varattomilta, jotka ovat syyllistyneet häiriköimiseen.
Mutta ehkäpä tähän ketjuun sopii yleisempikin pohdinta siitä, onko varattomalla moraalinen oikeus matkustaa ilman matkalippua. Minä olen sitä mieltä, ettei ole.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Kyllä ulosottokin toimii. Jos henkilö on nuori, eikä ole rahaa maksaa sakkoja ja korvauksia heti, niin ne ulosmitataan tulevista palkoista. Nuorilla on onneksi sellainen draivi päällä että he eivät halua jättäytyä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle muutaman sakon vuoksi. Nuoret ovat yleensä ne jotka tyhmyyttään ja tietämättömyyttään häiriköivät, joten heihin sanktiot purusivat parhaiten ennaltaehkäisevänä keinona.
t. Rainer
Näinhän siinä käy, vaikkei olisi nuorikaan. Mutta yhdyskuntapalvelua ei voi tuomita.
---------- Viesti lisätty kello 18:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:46 ----------
Ylempänä oli kyseessa vain määrätyn maksun maksamattomuus. Ei mahdolliset järjestyshäiriöt tai rikokset!
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ihan samaa mieltä, kommentti oli tarkoitettu Albertille.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,500
Raitiovaunuissa tuo tuntuu olevan jo lähestulkoon arkipäivää, vaikka raitiovaunua käytän vain n. kerran viikossa, muita joukkoliikennevälineitä lähes päivittäin.
Lähijunissa ei ole tullut vielä vastaan tälläistä ongelmaa, sillä en yleensä matkaile klo 24 jälkeen. Viimeisiin metrovuoroihin on tullut mentyä, siellä on välillä ties mitä porukkaa. Lähijunassahan sentään voi vaihtaa vaunua heti, kun tekee mieli. Ja siellä liikkuu henkilökuntaakin, toisin kuin metrossa. Ja onhan busseissa ja raitiovaunuissa kuljettaja, joka voi kontrolloida tilannetta. Metroissa ei paljoa kuski auta, on suurinpiirtein sama onko automaattimetro vai ei.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Tuo on tietysti aika subjektiivista. Jos kerran viikossa tarkoittaa lauantaiyönä kolmosella Kallioon, niin varmaan on elämää vaunussa. Jos kerran viikossa tarkoittaa aamupäivällä Munkasta Stockalle, niin täydehkössäkin vaunussa on hyvin hiljaista ja rauhallista. Väittäisin kuitenkin, että noin keskimäärin ratikassa ei ole häiriöksi asti huonoa seuraa. Mutta voihan se olla, että matkustan rauhallisilla linjoilla ja/tai rauhallisina aikoina, tai sitten vaan toleranssini on suurempi. Tämä on tyypillinen sellainen asia, jonka eri ihmiset kokevat eri tavoin.
Onkohan matkustajatyytyväisyyskyselyjen osana selvitetty tätä kulkumuodoittain, eli kuinka monta prosenttia ratikkamatkustajista kokee, että kanssamatkustajat aiheuttavat häiriötä niin usein, että se koetaan todella häiritseväksi?
Eri juttu sitten, jos autoilija sanoo kysyttäessä, että autoilee, kun ratikat on täynnä spurguja. Sitäkään mielipidettä ei tietenkään voi eikä pidä väheksyä, mutta täytyy muistaa, ettei sellainen mielipide perustu faktaan, kun ei kerran siellä ratikassa kuljeta, vaan istutaan autossa.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
On tutkittu. JOTU-tutkimushankkeessa vuonna 2005. Lähdeviite tässä:
Forsblom, Marko; Happonen, Hannele (2005): Turvallisuuden merkitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Joukkoliikenteen tutkimusohjelma JOTU, 15.12.2005. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 87/2005. Edita Publishing Oy, 2005. Verkkojulkaisu ISBN 952-201-473-7.
Tämä löytyy netistäkin, mutta en viitsi kaivella linkkiä. Google kaivelee sen nopeammin ja löytää etsintähetkellä toimivan linkin. Kokemukseni mukaan kun nämä linkit eivät toimi kuin enintään pari vuotta.
Tuossa opuksessa selviää, että joukkoliikenne Helsingin seudulla koetaan turvallisimmaksi bussissa ja lähes yhtä turvalliseksi ratikassa. Metro on heikoin ja lähijuna vähän parempi, molemmat alle keskiarvon, joka on kouluasteikolla 7,7. Suurempi vaihtelu kuin eri välineiden kesken on matkan ajankohdalla. Kun päiväliikenteen turvallisuusarvosana on 8,7, myöhäisliikenteessä arvosana on 7,2 ja viikonlopun myöhäisliikenteessä 6,4. Kokonaisturvallisuus oli metrossa 7,5 ja bussissa 7,9. Myös välineitten keskinäiset erot kasvavat myöhäisliikenteessä verrattuna päiväliikenteeseen.
Olennaista tässä asiassa on, että tämä koettu turvallisuus vaikuttaa ihan oikeasti halukkuuteen käyttää joukkoliikennettä. Senkin tuo viitattu tutkimus selvitti. Eli kyllä kannattaa kiinnittää asiaan huomiota. Yksi parhaiksi koettuja keinoja on sellainen valvonta, että häiriköt tietävät olevansa valvottuja ja jäävänsä pahanteosta kiinni. Videovalvonta, joka varmasti toimii niin, että häirikkö myös korjataan pois on erittäin hyvä. Sen sijaan feikkikamerat tai oikeat kamerat mutta välinpitämättömyys eli ettei vartija/poliisi kuitenkaan tule, on yhtä tyhjän kanssa.
Antero