Ainakin metron osalta sanoisin, että tämä on kiinni kuljettajasta. Normaalisti kuljettajat ajavatkin siten, että löysäävät jarruja lopuksi lähes irti ja näin ollen metrot pysähtyvät yleensä tasaisesti. Jos jarrukahva pidettäisiin tietyssä asennossa, vaikkapa M100-junassa portaalla 4 (voimakkain normaali jarrutusporras, 5 on hätäjarru) koko jarrutuksen ajan, niin kyllä se jarrutus loppuvaiheessa voimakkaampi olisi ja juna nytkähtäisi pysähtyessä.
Sama kyllä pätee junissakin, jos vaikkapa Samin jarrusylinterien paine on alusta loppuun 2 bar, niin kyllä se jarrutus vaan lopussa on voimakkaampi.Ainakin metron osalta sanoisin, että tämä on kiinni kuljettajasta. Normaalisti kuljettajat ajavatkin siten, että löysäävät jarruja lopuksi lähes irti ja näin ollen metrot pysähtyvät yleensä tasaisesti. Jos jarrukahva pidettäisiin tietyssä asennossa, vaikkapa M100-junassa portaalla 4 (voimakkain normaali jarrutusporras, 5 on hätäjarru) koko jarrutuksen ajan, niin kyllä se jarrutus loppuvaiheessa voimakkaampi olisi ja juna nytkähtäisi pysähtyessä.
Sama kyllä pätee junissakin, jos vaikkapa Samin jarrusylinterien paine on alusta loppuun 2 bar, niin kyllä se jarrutus vaan lopussa on voimakkaampi.