Mitäs muuten jos kirjoitettaisiinkin toisin päin. Mikä olisi kauhein kuviteltavissa oleva skenaario? Dystopia siltä pohjalta, että metroa ei olisi rakennettu.
No tässä eräs hyvin ajankohtainen vaihtoehtoskenaario:
Helsingin metron rakentaminen oli täydessä vauhdissa v 1977. Kluuvin ruhjetta oltiin puhkaisemassa ja ensimmäiset sarjajunat odottivat jo koeajoja Roihupellon varikolla.
Metrokriittisiä ääniä oli alkanut esiintyä, metroa väitettiin liian kalliiksi ja turhaksi, mutta se ei poliitikkoja hetkauttanut. Mutta sitten alkoi tapahtua. Erään laatulehden toimittaja Erkki Ruotsalainen oli saanut selville uutta tulenarkaa tietoa metrosta. Hän oli salaa käynyt eri maanalaisissa rakennuskohteissa, hän vertaili havaintoja virallisiin piirustuksiin ja pääsi siihen lopputulokseen että Sörnäisen metroasemalta ollaan kaivamassa jättimäistä luolaa joka on osittain veden alla ja jonka suuaukko on Suvilahden kaasulaitoksen toisella puolella, ja siitä pääsi suoraan mereen.
Ruotsalainen mittasi aukon kokoa ja vertasi sitä suurimpiin sukellusveneisiin. Luolan sisään rakennettuun maanalaiseen satamaan voitaisiin nimittäin ajaa sisään 2 kpl Trident luokan ydinsukellusvenettä. Ruotsalainen harkitsi tarkkaan ennen kuin julkaisi lehtiartikkelin. Kun se ilmestyi, se iski kuin pommi. Artikkeli väitti että Helsinki rakentaa salaista sukellusvenetukikohtaa Nato-maiden laivastoille ja että se rikkoo Pariisin rauhansopimusta. Kävi ilmi että Helsinki oli saanut alennusta metrotoimituksista länsisaksalaiselta Siemens-yhtiöltä jos Helsinki suostui kaivamaan sukellusvenetukikohdan luolat metrotunneleiden yhteyteen. Siemens myi samalla näiden uusien sukellusveneiden ase-elektroniikkaa ja soppa oli valmis, varsinkin koska valtionjohto oli tietoinen asiasta.
Mutta Kekkonen pesi kasvonsa. Hän syytti muita salaliitosta, erotti hallituksen, Puolustusvoimien komentajan ja muita korkeita upseereita, Helsingin kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen sekä metrotoimiston. Helsingissä ei tarvinnut keskustella enää että rakennetaanko metro. Sitä ei rakennettu.
Elämä pääkaupungissa jatkui siis ilman metroa. Sensijaan että olisi rakennettu uusia lähiöitä metron ja moottoriteiden ääreen ei rakennettu ollenkaan lähiöitä, vaan laajennettiin kantakaupunkia. Ratkaisu oli ennennäkemätön Pohjoismaissa, jossa oli suosittu väljää lähiörakentamista viimeiset 50 vuotta. Tyhjät joutomaat saivat väistyä kun kaupunkia rakennettiin. Ruutukaavan mukaan rakennettiin uudet Kumpulan, Vanhakaupungin, Viikin, Pihlajamäen, Pukinmäen, Oulunkylän, Maunulan, Pirkkolan, Ruskeasuon, Haagan, Konalan, Pitäjänmäen ja Munkkiniemen ja Lauttasaaren kaupunginosat 5-7 kerroksisine jykevine kerrostaloineen. Ensimmäiset talot rakannettiin uusklassista tyyliä seuraten, mutta kauemmas rakennettiin uudempia, uusfunktionalistisia, jotkut hyvin korkeita, jopa 16-kerroksisia. Sisääntuloteistä päätettiin tehdä moottoriteiden sijaan bulevardeja joita reunustivat korkeat talokorttelit. Tärkein bulevardi, Urho Kekkosen valtakatu (entinen Mannerheimintie) alkaa keskustan pääpostin luota ja jatku tiiviinä ja kaupunkimaisena aina Konalaan asti.
Kuva 1: Urho Kekkosen valtakatu Konalassa
Kuva 2: Puutarhakehä Pihlajamäellä
Eräiden bulevardien keskikaistoilla kulkee raitiotie, toisten johdinauto. Ne huolehtivat että ihmiset pääsevät tehokkaasti aamulla töihin ja illalla kotiin. Kaupunkibulevardien varrella ei ole ostoskeskuksia vaan joka talon pohjakerroksessa on pieniä kauppoja, yhdessä myydään lihaa, toisessa leipää, kolmannessa meijerituotteita ja neljännessä ns siirtomaa- ja lyhyttavaraa. Keskustassa on osuustoiminnallisia tavarataloja vaatteita ja erikoistavaroita varten sekä ravintoloita. Asuinkaupunginosiin ei ole sijoitettu ravintoloita ns maitobaareja lukuun ottamatta, poikkeuksena satamakaupunginosien merimieskapakat.
Helsinkiläisten työpaikat olivat pääasiassa tehtaissa sekä valtion ja kaupungin virastoissa ja opetuslaitoksissa. Työpäivät ovat pitkät ja palkat huonot. Suomalaisilta kiellettiin Ruotsiin muutto sen jälkeen kun työvoimapula alkoi vaivata suomalaista teollisuutta ja maataloutta. Lopulta kiellettiin tekemästä lomamatkoja muualle ulkomaille paitsi Neuvostoliittoon ja SEV-järjestön maihin johon Suomikin kuuluu. Suomalaisissa kouluissa opetetaan venäjän ja saksan kieltä, ruotsia vain ruotsinkielisille, englantia vain oppilaitoksissa ja yliopistoissa ammattiaineena. Suomenruotsalaiset ovat erikoistarkkailussa koska heitä pidetään riskinä valtiolle koska he ylläpitävät eräiden mielestä liian tiiviitä suhteita Ruotsiin, mutta niin ylläpitää moni suomenkielinenkin joiden sukulaiset ovat muuttaneet sinne. Ruotsista salakuljetetaan joka tapauksessa lehtiä, kirjoja, videokasetteja ym valtavat määrät vaikka virkakoneisto yrittää kaikkensa turmiollisten vaikutteiden kitkemisessä suomalaisista.
Vaikka asuntoja oli rakennettu paljon Helsingin ns puutarhakehäkadun sisäpuolelle, niitä ei ole riittänyt kaikille halukkaille. Lapsiperheet joutuvat asumaan isovanhempien luona. Sensijaan muista SEV-maista tulevat vierastyöläiset saavat nopeasti asunnon kaupungin asuntovälitystoimistosta. Asunnoista käydään mustan pörssin kauppaa, johtavat virkamiehet ottavat lahjuksia vastaan asunnontarvitsijoilta. Sama asunto saattaa olla 4 eri välikäden kautta edelleenvuokrattu. Suosituimmat asunnot ovat eteläisissä vanhoissa kaupunginosissa suurten valuuttatavaratalojen ja hotelliravintoloiden läheisyydessä. Vähiten suosittua on asua Viikissä Maatalousyliopiston läheisyydessä koska siellä haisee kaikkialla lehmän ja sianlannalle, tai Lauttasaaressa sataman vieressä jossa ulkomaisten laivojen merimiehet riehuvat ja häpäisevät suomalaisnaisia.
Autoja on vain joka kymmenennellä helsinkiläisperheellä, Lada-merkkisiä autoja valmistetaan lisenssillä Uudessakaupungissa, ja sellainen maksaa 2 vuosipalkkaa ja sitä joutuu jonottamaan 7 vuotta. Länsiauton saa ostaa jos oli ollut vähintään 2 vuotta työkomennuksella ulkomailla, samoin eräät menestyneet urheilijat. Nyt ollaan tosin lopettamassa Ladan tuotantoa, ja tilalle on kaavailtu ranskalaiseen lisenssiin perustuvaa romanialaisen Dacia–mallin, puolalais-italialaisen Fiatin tai tsekkoslovakialais-länsisaksalaisen Skodan valmistamista. Autoiluasiantuntijat liputtavat Skodan uusimman ns Octavia mallin puolesta, mutta autoa pidetään turhan kalliina ja prameana Suomen oloihin, ja sen jonotusaika voi venyä 10 vuoteen, jos ei ole ulkomaista valuuttaa ostaa sitä.
Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa, pystyy opiskelemaan vain laivanrakennus-, puunjalostus tai metallurgian insinööriksi, ja Ulkomaankauppa-Akatemiassa kaupallisia aineita, mutta sinne on kaikkein vaikeinta päästä opiskelemaan, käytännössä pääsee vain suhteilla. Muita opiskelumahdollisuuksia tarjosivat tietenkin muiden ystävyysmaiden yliopistot. Suurin osa Suomessa toimivista lääkäreistä ovat valmistuneet Neuvostoliiton tai Itä-Saksan yliopistossa.
On itsestään selvää että tällaisessa kaupungissa ei tarvita metroa koska raitiotiet ja johdinautot vievät vajaassa tunnissa kaupungin keskustasta puutarhakehäkadulle asti. Myyrmäen- Martinlaakson kerrostalolähiöt olivat muuttuneet sotilastukikohdiksi ja sinne v 1975 valmistunut rautatie välittää vain tavara- ja sotilasliikennettä. Joka yö klo 03 lähtee upseerien juna Helsingin rautatieasemalta Martinlaakson, muuten ei öisen aikaan joukkoliikennettä kulkenut, miksi olisi tarvinnut, kun tavallisille kansalaisille tarkoitetut ravintolat menivät kiinni klo 2200. Espoon Tapiola taas oli suljettu diplomaattikaupunki ja hyvin suosittu asemapaikka kansainvälisine kouluineen ja valuuttatavarataloinen.
Rautatieyhteyksistä sen verran että Helsingistä Riihimäelle ja Kirkkonummelle kulkee sähköpaikallisjunaliikenne kerran tunnissa, muihin Suomen kaupunkeihin muutama dieselmoottorijuna päivässä, ja pohjanmaan rataa pitkin Ouluun asti kerran päivässä sähköveturivetoinen erikoispikajuna, sekä Rovaniemelle ja Kontiomäelle yöpikajuna. Helsingistä Leningradiin ja Moskovaan kulkee joka päivä 3 kansainvälistä pikajunaa, ja niissä 3 kertaa viikossa suora kauttakulkuvaunu Varsovaan ja Berliiniin asti. Kesäisin kulkee lomalaisjunia Mustalle merelle Sotsiin ja Varnaan asti.
Finnairflot lentää päivittäin Moskovaan, Berliiniin, Varsovaan, Prahaan, Budapestiin, Sofiaan, Bukarestiin sekä myös Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Lontooseen. Ainoa päivittäinen matkustajalaiva Ruotsiin, ruotsalaisen Svea–varustamon, purjehtii Turun ja Tukholman välillä, muualle pääsee vain rahtilaivalla. Vaikka suurin osa Suomen tavaraviennistä menee muihin SEV-järjestön maihin, niin suomalaisia kulutustavaroita arvostetaan toki lännessäkin, mm Marimekko-merkkisiä vaatteita sekä Nokia-merkkisiä kumisaappaita.
Vuonna 2014 Helsinki oli kasvanut miljoonan asukkaan kokoiseksi. Pohdittiin olisiko tarvetta rakentaa metro, koska muissakin sen kokoisissa kaupungeissa oli sellainen. Suomalaisilla ei ole ollut hinkua päästä länteen tai demokratisoitua kuten oli puolalaisilla ja unkarilaisilla ja tsekeillä, joiden yritykset irtautua oli tukahdettu moneen kertaan. Suomalaiset ovat perusvaatimattomia, se on itsenäisyyden säilyttämisen salaisuus. Mutta nyt on alkanut tapahtua. Helsingissä oli alettu valmistella metron rakentamista, mutta kansalaiset tyrmäsivät sen. Ajateltiin että se rakennetaan vain jotta voitaisiin haalia lisää väkeä muualta SEV-maista niin että suomalaiset lopulta ovat vähemmistönä omassa pääkaupungissaan.
Helsinkiläiset alkoivat maalata raitiovaununsa uudelleen kelta-vihreiksi, jonka värisiä ne olivat olleet viimeksi 40 vuotta aikaisemmin. Kelta-vihreästä raitiovaunusta on tullut suomalaisen vapautusliikkeen symboli ja mielenosoitukset Suomen hallitusta vastaan muuttuivat levottomiksi Sotsin talviolympialaisten aikaan jonne kaikki Helsinkiin muuten sijoitetut Varsovan Liiton erikoisjoukot oli lähetetty turvaamaan kisoja. Vastarintaliike kokosi satojatuhansia suomalaisia, se käytti hylättyjä 40 vuotta vanhoja metrotunneleita tukikohtinaan ja lopulta maaliskuussa 2014 paineet hallitusta vastaan kasvoivat niin koviksi että se joutui eroamaan ja presidentti pakeni Moskovaan.
t. Rainer
