Matkustin tänään sateisena päivänä junalla välin Helsinki- Espoo (keskus). Kiinnitin huomiota siihen että kaikilta välipysäkeiltä Leppävaaran ja Espoon väliltä (Keraa lukuunottammatta) puuttuivat kunnolliset katokset. Sade katokset olivat pieniä korkeintaan bussipysäkin kokoisia niin Tuomarilassa, Kauniaisessa kuin Kilossakin. Matkustajia kyllä riitti keskipäivästä huolimatta ja Helsinki- Leppävaara välillä olivat kunnon pitkät katokset samoin kun pääradalla välillä Helsinki- Kerava. Uskoisin että matkustajana miettiväni kaksi kertaa ennen kuin suostun joka sadepäivänä kastumaan, kunnollisten katosten puuttuessa. Luulisi edes että Kauniaisilla olisi rahaa + imago syistä rakentaa kunnollinen katos asemalle, mutta näin ei tällähetkellä ole.
Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Minusta tällainen joukkoliikenteen järjestämisen velvoite ei ole ollenkaan niin radikaalia kuin tunnut ajattelevan. Sehän rinnastuu aika nätisti vaikkapa määräyksiin viemäröinnin ja jätehuollon järjestämisestä. Eihän taajamaa saa nytkään rakentaa jos sinne ei kaavoiteta ja rakenneta viemäröintiä, vettä ja sähköä. Nämä seikat eivät vie kunnan kaavoitusoikeutta, mutta vaikuttavat siihen kuinka kunta kaavoittaa. Velvoite järjestää joukkoliikenne toimisi aivan samoin: kunnat kaavoittavat tai jättävät kaavoittamatta kuten ennekin mutta juuri se taho joka kaavoittaa joutuisi myös miettimään joukkoliikenteen järjestämisen. Käytännössä omakotitalokylien kaavoittaminen kehyskunnissa varmaan jatkuisi, mutta ne järjesteltäisiin jonoihin "helminauhoiksi" jotta joukkoliikenteen voisi järjestää järkevin kustannuksin.
Velvoitehan ei koskisi suoranaista haja-asutusaluetta (siis erillisiä maatiloja, mökkejä yms.), mutta tarkoitit varmaan pieniä taajamia. Vertailuna voisi olla vaikkapa sama viemäröinnin järjestäminen. Velvoite tuohon on kaiketi jostain 60- tai 70-luvuilta. Silti ehkä vieläkin on jos ei suorastaan alueita niin kuitenkin kiinteistöjä joissa ei ole viemäröintiä vaan ulkohuussi. (Ja taajamien ulkopuolellehan tuollaisia saa yhäkin rakentaa.) En tiedä yksityiskohtia, mutta olisi varmasti mielenkiintoista tietää, miten tuo muutos oikein vietiin läpi. Siirtymäaika on kuitenkin väistämättä pitkä: useampi vuosikymmen.
Perusperiaate on kuitenkin selvä: uudet säännökset koskevat uusia alueita heti. Vanhoihin taajamiin on joukkoliikenne järjestettävä samassa yhteydessä jos niihin tehdään suurempia kaavamuutoksia. Sen sijaan jos muutoksia ei tehdä, saavat vanhat alueet jatkaa kauankin entisellään ja vaikeimpien tapausten kohdalla täytynee tehdä pysyviä poikkeuksia. Kuntien on kuitenkin heti aloitettava muutostyö vaikka sen läpivientiin saakin mennä runsaasti aikaa.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Saisihan niitä rakentaa muutkin.
Uusin yksityinen osakeyhtiö-rautatie muodostettiin tosin jo 1937 (Karhulan-Sunilan Rautatie Oy), eikä se ole harjoittanut "omasta halustaan" matkustajaliikennettä. Maamme ainoa kunnallinen rautatielaitos aloitti toimintansa jo 1897 (Rauman Rautatie). "Raum Rauttiä" lopetti toimintansa Rauman kaupungin myytyä ratansa (Rauma-Peipohja/Kokemäki + Kiukainen-Kauttua) ja liikkuvan kaluston (höyryveturit, matkustaja- ja tavaravaunut sekä rata-autonsa VR:lle 1950.
Juuri nyt ollaan aloittelemassa uuden 25 km pituisen "yksityisen" tavaraliikennerautatien rakentamista Kajaanin Murtomäestä Sotkamon Tuhkakylään eli Talvivaaran Kaivos Oy:n tulevalle nikkeli+kupari+sinkki+kobolttikaivokselle, jonka tuotantoaika on tämän päivän tietojen mukaan 25 vuotta. Uusimman "Resiinan" mukaan rata toteutetaan yksityisraiteena, mutta valtio (eli RHK) lunastaa sen osaksi omaa rataverkkoansa kahden vuoden kuluttua kaivostoiminnan alettua, JOS rataa on käytetty kaivostoiminnan tarvitsemiin kuljetuksiin riittävässä määrin. Tieto ei kerro mitä "riittävä" on, mutta tietenkin jotain tonnimääriä on taustalla. Rata rakennetaan valtion normeilla.
Siis: ratoja voi edelleenkin rakentaa kuka tahansa omalle tontilleen tai muuallekin pakkolunastusmenettelyllä, näin ymmärtäisin. Jos rata liitetään valtion rataverkkoon, mukaan suunnitteluun tulee RHK, jotta tehtävä rata vastaa valtion (yhdysliikenne)normeja. Operaattorina saa olla joko itse tai valita kenet haluaa.
Talvivaaran rata tehdään rahtiliikenteelle, mutta samalla vaivalla rakentaisi henkilöliikenneratojakin.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Tekee vielä mieli lisätä tähän palokunta-aatetta sen verran, että kun Mäntän V.P.K. juhli vuonna 1980 sataa toimintavuottaan, palokunnan silloinen päällikkö totesi palokunnan satavuotisjuhlakirjan mukaan ylpeänä, että
"Kaikki tulipalot, joihin palokunta on hälytetty, ovat sammuneet."
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Kunnilla ei ole kaavoittamattomuusoikeutta siinä mielessä, että niillä olisi oikeutta sallia taajamarakentaminen ilman asemakaavaa. Ongelmana vain on, että maankäyttö- ja rakennuslain tätä koskevat säädökset, 116§ ja 136§ edellyttävät vain, että tontin on oltava vähintään 2000 m2, "teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia" sekä yleiskaavan ja maakuntakaavan rakentamisrajoituksen tulee huomioida.
Käytännössä kuntien poliittinen enemmistö tulkitsee sitä, ovatko kustannukset erityisiä. Kannattaa myös huomioida, että laissa ei mainita mitään mm. koulumatkakustannuksista (jotka ovat lakisääteisiä) eikä muun liikenteen kuin tierakentamisen kustannuksista.Tästä johtuen useat kehyskunnat ja "keskuskunnista" ainakin Turku ovat hyvin vapaasti sallineet rakentamisen rakennus- ja poikkeusluvilla "hyvien veronmaksajien" toivossa.
Ajattelun taustoista:
Eräs turkulainen kunnallispoliitikko TS:ssä 10.10.2007
Mielestäni asiaa tulee selkiyttää siten, että maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä uuteen henkilöliikennelakiin säädetään joukkoliikenteen järjestämisvelvoite, jonka aiheuttamat kustannukset tulee huomioida kaavoituksessa.
Joukkoliikenteen järjestämisvelvoitteen säätäminen on aivan keskeinen osa joukkoliikenteen kaksinkertaistamisen toteuttamista.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Tämä on itse asiassa aika varteenotettava mahdollisuus. Eli periaatteessa esimerkiksi Histan tai Klaukkalan radat tai vaikka Kivistön osuuden Kehäradasta kunnat voisivat rakentaa RHK:n rataverkkoon liittyvinä yksityisraiteina ja maksaa tonttimyynnin ja maankäyttösopimusten tuloilta.
Ongelmana on toki se, että oman radan osalta voi päättää operaattorin, mutta RHK:n radan osalta ei. Radoista syntyvä liikennöintihyöty menetetään, jos joudutaan maksamaan VR Oy:n ostohinta. Sen sijaan kiinteistökehityshyöty ei katoa mihinkään eli kunnat saavat kuitenkin tonttimyynnin ja maankäyttösopimusten tulot.
YTV-alueella syntyisi mielenkiintoinen tilanne, jos kunnat ilmoittaisivat esimerkiksi toteuttavansa Klaukkalan, Histan, Kivistön tai Nikkilän radat yksityisratoina sillä ehdolla, että YTV saa kilpailuttaa junaliikenteen.
Nähdäkseni tätä mallia pitäisi esittää Raimo Sailakselle, joka selvittää liikennehankkeiden rahoitusta.
Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa pitäisi uudistaa lippujärjestelmä. Yleensä tarjolla on kausikortti sekä sarjakortti ja lipputuotteet ladataan sirukortille. Sirukortilla maksaminen on paljon hitaampaa etäluettavaan korttiin verrattuna.
Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa kuten Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa voitaisiin ottaa käyttöön etäluettava matkakortti, johon voisi ladata erilaisia lipputuotteita niin kuin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Kaupungin sisällä olisi käytössä arvolippu, joka kelpaisi koko kaupungin alueella. Tällä hetkellä satunnaisesti bussilla matkustaville on tarjolla ainoastaan sarjalippuja, joissa vaihto-oikeutta ei ole ja lippu vanhenee tietyn ajan kuluttua. Moni miettii, että saako matkat käytettyä ennen lipun vanhenemista kun taas pääkaupunkiseudulla matkakortti kannattaa hankkia vaikka joukkoliikennettä käyttäisi harvoin. Luulen, että kynnys nousta bussiin on pienempi kun bussikortti löytyy taskusta. Kallis paperitulosteinen kertalippu karkoittaa satunnaiset matkustajat.
Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa kuten Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa voitaisiin ottaa käyttöön etäluettava matkakortti, johon voisi ladata erilaisia lipputuotteita niin kuin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Kaupungin sisällä olisi käytössä arvolippu, joka kelpaisi koko kaupungin alueella. Tällä hetkellä satunnaisesti bussilla matkustaville on tarjolla ainoastaan sarjalippuja, joissa vaihto-oikeutta ei ole ja lippu vanhenee tietyn ajan kuluttua. Moni miettii, että saako matkat käytettyä ennen lipun vanhenemista kun taas pääkaupunkiseudulla matkakortti kannattaa hankkia vaikka joukkoliikennettä käyttäisi harvoin. Luulen, että kynnys nousta bussiin on pienempi kun bussikortti löytyy taskusta. Kallis paperitulosteinen kertalippu karkoittaa satunnaiset matkustajat.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Ehdotustesi lisäksi myös yhteistariffi sinne, missä sitä ei vielä ole ehditty toteuttaa. Tunnin vaihtoaika kerta- ja arvolipuille. Kolmesta suurimmasta kaupunkiseudusta voi ottaa mallia.
Luulin keksineeni tuoreen idean, mutta näemmä asiasta on keskusteltu jo tälläkin foorumilla ja lisäksi idea näyttää olevan käytössäkin länsinaapurissa:
Eli työnantajan työntekijälle tarjoamaa ilmaista autopaikkaa alettaisiin verottaa palkan osana samaan tapaan kuin matkapuhelin- tai autoetua.
Näin työsuhdelipusta tulisi oikea vaihtoehto työntekijöille ja yrityksille.
Yritykset saattaisivat huomata, että autopaikat ovat niille kustannus jonka hinnalla voitaisiin kustantaa myös julkistaliikennettä ja jolloin investoinnit kiinteistöihin vähenisivät.
Tämä mahdollisesti ideaalissa tilanteessa myös vahentäisi tarvetta rakentaa kaupunkikeskustojen ulkopuolelle kun joukkoliikenne toimisi jo hyvin keskustoihin, joissa autopaikoista on pulaa.
Toivottavaa olisi, että verotusarvo olisi samaa luokkaa kuin työsuhdelippulla.
Onkohan tätä vaihtoehtoa pohdittu Suomessa oikeasti? Tämähän olisi suht yksinkertaista toteuttaa jos tahtotilaa vain löytyy.
Eli työnantajan työntekijälle tarjoamaa ilmaista autopaikkaa alettaisiin verottaa palkan osana samaan tapaan kuin matkapuhelin- tai autoetua.
Näin työsuhdelipusta tulisi oikea vaihtoehto työntekijöille ja yrityksille.
Yritykset saattaisivat huomata, että autopaikat ovat niille kustannus jonka hinnalla voitaisiin kustantaa myös julkistaliikennettä ja jolloin investoinnit kiinteistöihin vähenisivät.
Tämä mahdollisesti ideaalissa tilanteessa myös vahentäisi tarvetta rakentaa kaupunkikeskustojen ulkopuolelle kun joukkoliikenne toimisi jo hyvin keskustoihin, joissa autopaikoista on pulaa.
Toivottavaa olisi, että verotusarvo olisi samaa luokkaa kuin työsuhdelippulla.
Onkohan tätä vaihtoehtoa pohdittu Suomessa oikeasti? Tämähän olisi suht yksinkertaista toteuttaa jos tahtotilaa vain löytyy.