Vs: Näin Pariisissa
Olikohan tuolla matkalla jotain epätavallisia viivytyksiä? Matka Ruoholahdesta Puotilaan kestää normaalioloissa noin 19 minuuttia.
Jos olisi ollut, olisin merkinnyt sen. Ylimääräisiä seisotuksia on osunut kohdalle kun olen aikoja kellotellut, mutta ei tällä kerralla.
Minusta vähän vaikuttaa, että Antero yrittää nyt kääntää keskustelun epämiellyttävästä asiasta eli siitä ovatko hänen esittämänsä katutasossa kulkevien raitiovaunujen matka-ajat pahasti pielessä siihen onko Helsingin metron nopeus 40 vai 44 km/h.
Ei siihen ole tarvetta. Mutta vaikea on myöntää, että todellisuus on metrolla tylympi kuin väärä julkinen mielikuva.
44 km/h voi laskea optimistisilla oletuksilla: kaikkialla huippu 80 km/h ja kaikkialla pysäkkiaika 20 sekuntia. Se ei vaan ole totta, kun tunneleissa ajetaan 70 km/h ja lyhimmillä väleillä ei ede sitä. Jos joku haluaa, voi rakentaa sellaisen taulukon, jossa jokainen asemaväli on metrilleen oikein ja kullekin välille voi asettaa oikean maksiminopeuden sekä pysäkkikohtaiset seisonta-ajat. Siitä saa sen teoreettisen maksimikeskinopeuden. Itse asiassa on sellainen mulla jossain, mutta harjoitelkaa nyt muutkin!
Se, että Pariisin T3 kulkee nopeudella 19 km/h, asettaa ainakin minun ajatuksiini voimakkaan epäiltyksen kuinka paljon Helsingin kantakaupunkiratikoita on mahdollista nopeuttaa ilman että rakennetaan Töölön metro ratikkatunnelina. Toki nopeutusmahdollisuuksia on, mutta ne ovat varsin rajoitetut. (Vrt. laten diplomityö)
Kuten jo edelleä Rainerille kirjoitin, optimoinnin kohteen tulee olla matkustajan matka-aika, ei yksittäisen välineen
linjanopeus.
Ojalan-Pursulan jo iäkkäässä joukkoliikenteen oppikirjassakin on pysäkkiväin optimointikaava, jolla optimoidaan matka-aikaa kävelyineen. Eli pysäkkivälillä on optimiarvo, kun yhden välineen linjanopeuden kasvattamisessa ei ole mitään pyssäkkivälin optimia, vaan linjanopeus kasvaa aina kun pysäkkiväliä kasvatetaan.
Pariisin T3:n pysäkkiväli on lähellä optimia, eikä 19 km/h linjanopeus ollut kovin huono siihen nähden, mitä linjanopeus voisi olla T3:n pysäkkivälillä. Helsingistä on irvailtu, että raitioliikenteen linjanopeus on ollut 100 vuotta 15 km/h. Ei siinä ole mitään irvailemista, jos ratikkaverkko ja pysäkit sekä pysäkkivälit ovat olleet 100 vuotta samat. 230 metrin pysäkkivälillä ei päästä edes tuhannessa vuodessa suurempaan linjanopeuteen kuin 16 km/h. Keskipysäkkiväli Helsingissä on noin 320 m., jolla maksimilinjanopeus on 20 km/h. Syy tätä alhaisempaan todelliseen linjanopeuteen on yksinkertaisesti siinä, että meillä ei ole valoetuuksia, jotka takaavat pysähtymiset vain pysäkeillä.
Kunnollista esikaupunkiolojen pikaratikkaa en ole koskaan nähnyt, mutta jotenkin minulla on sellainen käsitys, että pikaratikka on kuitenkin paljon helpompi toteuttaa hyvin suurelta osin tasoratkaisuna esikaupungeissa kuin kantakaupungissa.
Olen nähnyt kunnollista pikaratikkaa niin esikaupungeissa kuin keskustassakin. Muuten en välittäisikään paasata tästä, vaikka välillä tuntuu taistelulta tuulimyllyjä vastaan.
Antero