Joukkoliikenteen lakkauttaminen: Reunaehtoja?

Yritin ajatella laatikon ulkopuolelta ja miettiä millä reunaehdoilla joukkoliikenne ja samalla tämä foorumi muuttuisi tarpeettomaksi. Lähtökohdaksi otin nykyisen kaltaiset kaupungit ja elämäntyylin.

Tässä joitain mieleen tulevia reunaehtoja:

• Jokaisella tulisi olla ajoneuvo, jolla kulkea ajokyvystä riippumatta. Eli automaattinen ohjaus.
• Kaikkien taloudellisesta asemasta riippumatta olisi saatava kohtuullisella korvauksella kulkuväline käyttöönsä.
• Käytettävän energian tulisi olla päästötöntä.
• Kulkuneuvojen olisi käytettävä tilaa kolmiulotteisesti eli olla lentäviä tai leijuvia. Näin kaupunkitila riittäisi lisääntyneelle liikenteelle.
• Kalusto varastoitavissa pieneen tilaan, jolloin varastointi kaupungeissa mahdollista.

Varmaan joitain merkittäviä näkökohtia uupuu, mutta näillä päästäisiin jo alkuun.

Muok: Otsikko huono. Siis joukkoliikenteen totaalinen lakkauttaminen. Ei yksittäisen linjan lakkautus yms.

Varmaan juuri kuvailemillasi ehdoilla on aikanaan päädytty konsepteihin automaattikuljettajasta, parkkitunneleista ja lentävästä autosta. Ehdot ovat sinänsä hyvät inhimillisestä näkökulmasta. Käänteiset reunaehdot, eli joukkoliikenteen olemassaolon perustelu, eivät lähde ihmisestä vaan taloudesta ja ympäristöstä: kokoetujen olemassaolo mahdollistaa useamman ihmisen kuljettamisen pienemmässä tilassa ja edullisemmilla henkilökohtaisilla kustannuksilla. Joukkoliikennettä siis toteutetaan, kun se on kilpailukykyinen itsessään ja/tai tilanahtaus pakottaa siihen. Nykymaailmassa tähän sekoittuu yksi inhimillinen aspekti eli liikkumisen mahdollistaminen myös niille, jotka eivät omaa autoa aja.

Yksityisliikenteen visioista toistaiseksi vain edullisin ja toteuttamiskelpoisin eli parkkitunnelit ovat olleet toteutuksessa. Automaattikuljettaja on teknisesti edullinen, mutta ei toteutuskelpoinen vielä stetsoninumerona kymmeneen vuoteen. Lentävä auto taasen vaatii nykyisen fysiikan läpimurtoja, jotta riittävän luotettavia ja kompakteja leijuntamoottoreita voidaan ylipäätään tutkia ja näiden lisäksi pitää keksiä riittävän kompakti, turvallinen ja luotettava energianlähde leijunta- ja ajomoottoreille.

Samat tekniset läpimurrot, jotka johtavat automaattisiin, lentäviin autoihin ja edullisiin parkkitunneleihin pätevät kuitenkin myös joukkoliikenteeseen, ja pitävät joukkoliikenteen kilpailu- ja vertailukykyisenä samoissa mittasuhteissa ja näkökulmilla kuin nykyäänkin. Joukkoliikennettä siis toteutetaan niin kauan, kun sen edullisuudella on merkitystä.

Tärkein joukkoliikenteen lakkauttamisen reunaehto on siis edullisuuden merkityksen poistuminen, eli

• Niukkuuteen perustuva talous lopetetaan

jolloin liikenne ylipäätään alkaa menettää merkitystään.

Mitä täällä höpötetään?
Onko se niukkuutta, jos nykyään on toimiva joukkoliikenne?
Mutta mistä sitä voi tietää millaista on 2500-luvulla.
Vaan haluaisi kuvitella, että ihmiskunta silloin on fiksumpaa kuin nyt. Lienee ehkä liikaa toivottu. Mutta jos toivottavasti ei, niin jlf olisi silloinkin olemassa.
Tämä ketju kuuluisi kyllä offtopiikkiin.

Albert sanoi:

Onko se niukkuutta, jos nykyään on toimiva joukkoliikenne?

Klikkaa laajentaaksesi...

Niukkuus taloudessa tarkoittaa yleisesti resurssien rajallisuutta, ei sitä että olisi erityisen köyhää. Niukkuus liikenteessä tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät voi kulkea rajattoman pitkälle, koska polttoaine maksaa, ajan voisi käyttää paremminkin ja koska liikenne ei mahdu rajalliseen pinta-alaan. Ja monesta muusta syystä. Joukkoliikenne on niukka resurssi siinä missä mikä tahansa muukin resurssi, koska sitä ei voida tarjota niin paljon, ettei se rajoittaisi jotain muuta asiaa. Sitä ei voida myöskään käyttää siten, ettei samalla luovuttaisi jostain: lipun hinnalla saatavista muista hyödykkeistä ja käytetystä ajasta.

Niukkuuden poistaminen taloudesta on kuitenkin melkoisen vaikeaa, koska rajalliseksi resurssiksi muodostuu viime kädessä aina käytettävissä oleva aika. Ja vaikka ihminen eläisi ikuisesti, ajalla on aina vaihtoehtoiskustannus, koska rahalla on aika-arvo, eli aikaisemmin tienattu raha on myöhemmin tienattua arvokkaampaa, koska sen voi sijoittaa loppuajaksi tuottamaan. Tämä pätee myös kaikkiin muihin säästettävissä ja sijoitettavissa oleviin resursseihin. Niukkuuden poistaminen taloudesta vaatisi siis, että ihminen eläisi ikuisesti ja että millään asialla ei olisi enää mitään arvoa. Yksi asia ei olisi siis toista tärkeämpää.

Mutta joukkoliikenteen lopettaminen ei vaadi niukkuuteen perustuvan talouden lopettamista. Esimerkiksi halvan teleportaation keksiminen lopettaisi joukkoliikenteen. Tai vaikka ihmisen fyysisen läsnäolon arvostamisen erittäin alas.

Toki kysymys riippuu paljon joukkoliikenteen määritelmästä.

Aivan, kokonaisvaltaista niukkuuden poistamista en tarkoittanut: vain liikkumiseen liittyvä niukkuus merkitsee.

Käytännössä pitäisi keksiä esimerkiksi ajanmukaiseen henkilökohtaiseen kännykkään sijoitettava edullinen laitteisto, joka biimuttaa käyttäjänsä minne tahansa luotettavasti ja välittömästi. Näin liikkuminen ei maksa oleellisesti aikaa eikä rahaa, eli liikkumisen niukkuus on eliminoitu.

Käsittääkseni esimerkiksi USA:ssa ja Kanadassa on useita, suurempiakin kaupunkeja, joista yleisölle avoin reittijoukkoliikenne on lakkautettu kokonaan, tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. Taustalla on tietysti ollut autojen runsas saatavuus.

Yleensä toki ko. kaupungeissa on edelleen takseja ja koulukuljetuksia.

Nähdäkseni kuitenkin reittijoukkoliikenteen osalta joukkoliikenteen lakkautus on ollut todellisuutta. Case-kaupunkeja voi hakea.

Toki nykyisin moneen kaupunkiin on uudestaan perustettu joukkoliikenne viime vuosikymmeninä.

Suomessakin on käsittääkseni pieniä kaupunkeja, joissa ei ole jokapäiväistä tai ympärivuotista reittijoukkoliikennettä.

Olisi hyvä hakea ketjuun esimerkkejä näistä.

Lisäksi kehitysmaissa käsittääkseni on monia kaupunkeja, joissa ei ole varsinaista reittijoukkoliikennettä, mutta niiden olosuhteet ovat toiset.

Joukkoliikennettä ei tarvittu silloin, kun kaupunki oli niin pieni, että kaikki tarvittava oli kävelymatkan päässä.

Elmo Allen sanoi:

Tai vaikka ihmisen fyysisen läsnäolon arvostamisen erittäin alas.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten psyykkeen ja suvunjatkamis ja muiden elintoimintojen muuttaminen niin että seksuaaliset tarpeet ja muut sosiaalisuutta korostavat kiihokkeeet katoaisivat.

Yksi skenaario pistettäisiin vielä tähän että Suomesta löydetään öljyä, tai Suomi solmii valtioliiton Venäjän kanssa joka turvaa öljynsaannin ikuisesti. Mitä muita ehtoja sopimus sisältää ei ole tarpeellista luetella, jos elää kuten kunnon kansalainen niin ei tarvitse olla huolissaan

t. Rainer

Mikko Laaksonen sanoi:

Käsittääkseni esimerkiksi USA:ssa ja Kanadassa on useita, suurempiakin kaupunkeja, joista yleisölle avoin reittijoukkoliikenne on lakkautettu kokonaan, tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. Taustalla on tietysti ollut autojen runsas saatavuus.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ja sitten on se toinen ääripää: noin sata vuotta sitten Yhdysvalloissa oli vähintään yksi raitiotieyhtiö lähes jokaisessa yli 10 000 asukkaan kaupungissa (lähde: Wikipedia). Autojen runsas saatavuus, tieverkoston rakentaminen, onnistunut lobbaus, ja raitiotieyhtiöille annetut tiukat ehdot sitten lopettivat nämä raitiotiet.

339-DF sanoi:

Joukkoliikennettä ei tarvittu silloin, kun kaupunki oli niin pieni, että kaikki tarvittava oli kävelymatkan päässä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta tällöinkin olisi tarvetta taajamienväliselle joukkoliikenteelle.

vompatti sanoi:

Mutta tällöinkin olisi tarvetta taajamienväliselle joukkoliikenteelle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos jollain konstilla poistuu ihmisten fyysisen liikkumisen tarve, sitten ei tarvita joukkoliikennettäkään. Mikä on sellainen yhteiskunta? Ne historialliset yhteiskunnat, jotka olivat olemassa ennen tekniikan kehittymistä niin, että joukkoliikenne syntyi.

Taajamien välistä liikennettä oli silloin, kun ei ollut joukkoliikennettä. Taajamien välinen liikenne ei vain ollut joukkoliikennettä, vaan yksilöllistä liikennettä. Hengissä pysymisen kannalta kun taajamien välinen liikenne ei ollut välttämätöntä, taajamien välillä matkustivat vain harvat.

Slaverion alkuperäinen ajatus kuitenkin taisi olla, voidaanko olla ilman joukoliikenettä siten, että kuitenkin vallitsisi suunnilleen nykyisen kaltainen elämä. Ehkä tietyin rajoituksin kyllä. Mutta kuten edellä olevista viesteistä on käynyt ilmi, tuskin sellainen käytännössä onnistuu. Kaupungit eivät voi toimia tehokkaasti ilman joukkoliikennettä, elleivät ihmiset voi siirtyä paikasta toiseen jollain teleportaation tapaisella menettelyllä, joka on tilankäytön kannalta joukkoliikennettä tehokkaampaa.

Mikko Laaksosen mainitsemista kaupungeista ilman joukkoliikennettä arvelen, että ne voivat olla ilman avointa joukkoliikennettä, mutta eivät kuitenkaan ilman joukkoliikennettä, joka on organisoitu jollain muulla tavalla. Esimerkiksi koululaiskuljetukset ovat joukkoliikennettä, silloinkin kun ne järjestetään amerikkalaiseen tapaan vaikka talkookuljettajin.

Antero