Junahavaintoja 2012

20.12.12

VR SM1 6236-6036 - 6244 -6044 parivaljakko S-linjalla. Pieniä ongelmia matkan aikana SM1 6236-6036 yksikössä. Virrotin tippui vähän väliä, jonka takia matkasta jäätiin 4 minuttia myöhään.

VR DM12 ( Peräkylän Pendolino) 4401 matkalla karjaalle oletettavasti Karjaalle, Havainto Mankissa klo 20:12.
Havaintoja parilta päivältä aikaseimmin, numeroista ei tosin silloin tietoa.
 
Viimeksi muokattu:
20.12.12
VR SM1 6236-6036 - 6244 -6044 parivaljakko S-linjalla. Pieniä ongelmia matkan aikana SM1 6236-6036 yksikössä. Virrotin tippui vähän väliä, jonka takia matkasta jäätiin 4 minuttia myöhään.

Vahvasti epäilen, että virroitin pysyi kyllä ylhäällä. Ehkäpä pääkatkaisija avautui toistuvasti? Lumipöllykelillä se ei ole mitenkään tavatonta, kun ajomoottorit täyttyvät lumesta ja aiheuttavat maavuotoja (jolloin varotoimena pääkatkaisin pakkoavautuu).

Toki, jos virrottimen putoilusta on silminnäkijähavainto, niin epäilykseni yllä on aiheeton. :)
 
20.12.12

VR DM12 ( Peräkylän Pendolino) 4401 matkalla karjaalle oletettavasti Karjaalle, Havainto Mankissa klo 20:12.
Havaintoja parilta päivältä aikaseimmin, numeroista ei tosin silloin tietoa.

Jep jep, ihan vakio siirtoja muutamana päivänä viikossa Hanko asema - Hki asema (aikataulut ja siirtoajat mulla koneella)

21.12.

Vuorossa H9576 (Sm5 #05) tuli asema kuulutukset tuplana ja alkoholi ja tupakka muistutukset triplana.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkäpä pääkatkaisija avautui... ...maavuotoja (jolloin varotoimena pääkatkaisin pakkoavautuu).

Tästäkö on kyse esim. Kilon ja Leppävaaran välisellä rataosuudella, kun ainakin sm1/2 junissa kuuluu suht kovaääninen naksahdus/pamahdus ja tuulettimet tms. sammuu hetkeksi ja hetken rullauksen jälkeen kuuluu sama naksahdus ja veto jatkuu taas normaalisti?
 
Tästäkö on kyse esim. Kilon ja Leppävaaran välisellä rataosuudella, kun ainakin sm1/2 junissa kuuluu suht kovaääninen naksahdus/pamahdus ja tuulettimet tms. sammuu hetkeksi ja hetken rullauksen jälkeen kuuluu sama naksahdus ja veto jatkuu taas normaalisti?

Eikös tuo kuulu aina kun vaihdetaan sähköalueelta toiselle.. (unohdin nyt sen virallisen nimityksen)... Sama on kaukojunissa esim. IC:ssä katkee pistorasioista jne. hetkeksi virta, pendolinoissa joskus.
 
Eikös tuo kuulu aina kun vaihdetaan sähköalueelta toiselle.. (unohdin nyt sen virallisen nimityksen)... Sama on kaukojunissa esim. IC:ssä katkee pistorasioista jne. hetkeksi virta, pendolinoissa joskus.

Erotusjakso?

Tällä viikolla olen kiinnittänyt huomiota vähän erilaiseen pamaukseen Huopalahden ja Leppävaaran välillä, kaikilla kerroilla olen itse ollut seisoskelemassa siinä "aulassa" ovien vieressä.

Keskiviikkona tullessani Pasilasta U-, E- tai S-junalla Leppävaaraan, kuului jostain kova pamaus ja samalla tuntui kuin junan katosta olisi lentänyt jotain päälleni. Ihmettelin asiaa hetken aikaa mutta ajattelin sitten että oven raosta pöllähti vain lunta tai jotain...

Tänään alkuillasta menin vastaavalla junalla Leppävaarasta Pasilaan ja ennen Huopalahden asemaa kuului taas kova pamaus/kilahdus jostain, kuin joku olisi heittänyt kivellä junan ikkunaan. Myös istumassa olleet matkustajat kääntyivät katsomaan. Taaskaan ei näkynyt mitään muuta kuin hölmistyneitä katseita.

Myöhemmin tänään tulin U-junalla takaisin Leppävaaraan, ja taas vähän ennen Leppävaaran asemaa kuului kova pamahdus. Vieressä seisseet nuoret pelästyivät sitä ja kaikki alkoivat vilkuilemaan ympärilleen. Voi olla että kuvittelin taas, mutta näytti vähän siltä kuin jostain olisi lentänyt pieni kivi junan lattialle.
 
Kyllä, erotusjaksoa tarkoitin, kiitos! Oletko/oletteko huomioineet että lumi-/jääkokkareet voi maasta nousta imun voimasta ja kolahdella junan pohjaan ja kuuluu kivoja kolahduksia? Voisiko siitä johtua?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Itse ihmettelin aikoinaan sitä, miksi junat paukkuvat aina samoissa paikoissa: pohjoiseen mentäessä heti Haarakallion jälkeen paukahti, samoin Ogelin ja Puksun välissä ja kolmannen kerran kumahti Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä. Mietin, että tälle täytyy olla joku syy, jolloin aloin tarkkailla ratapenkereellä olevia merkkejä ja aloin etsiä niihin vastausta. Vuonna 1990 kun ei nettiä ollut, vaati tiedonhankinta hieman töitä: ei kun soitto VR:n vaihteeseen, sitä kautta VRKK:een ja sieltä sitten JT-kouluttaja langan päähän. Tämä puolestaan johti siihen, että sain VRKK:sta Jt:n (+Jto:n ja Jtt:n, jotka olivat tuolloin Jt:n liitteitä). Lukemalla Jt:n läpi, sitä oli junaturvallisuuden osalta yllättävän hyvin kärryillä.

Mainittakoon, että nykypäivänä jengi on niin kädetöntä, että 15-vuotiaskin pitää kyyditä iskän tai äiskän kyydillä 100 metrin päähän kouluun ja hakea sieltä, sillä muuten kaveri saattaisi eksyä matkalla. Uskallan väittää, että internet on tehnyt porukasta täydellisiä toopeja. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on nykyajan alokkaiden uimataito, tai kuinka moni alokas saisi notskin syttymään skutsissa?
 
Erotusjakso?

Tällä viikolla olen kiinnittänyt huomiota vähän erilaiseen pamaukseen Huopalahden ja Leppävaaran välillä, kaikilla kerroilla olen itse ollut seisoskelemassa siinä "aulassa" ovien vieressä.

Pääkytkimen avautumisen erottaa kyllä siltä, että siinä on selvä paineilmalla ampumisen saundi. Niinhän se teknisesti juuri avataankin. 25 kilovolttia kun heittäisi komeat valokaaret, ellei kytkimen avaaminen olisi kirjaimellisesti salamannopeaa.

Ja niitä pääkytkimiähän on vain yksikössä yksi, eli Sm1/2:ssa se on siinä moottorivaunun etummaisessa eteisessä (vai oliko sittenkin taaemmassa?).
 
Pääkytkimen avautumisen erottaa kyllä siltä, että siinä on selvä paineilmalla ampumisen saundi. Niinhän se teknisesti juuri avataankin. 25 kilovolttia kun heittäisi komeat valokaaret, ellei kytkimen avaaminen olisi kirjaimellisesti salamannopeaa.

Ja niitä pääkytkimiähän on vain yksikössä yksi, eli Sm1/2:ssa se on siinä moottorivaunun etummaisessa eteisessä (vai oliko sittenkin taaemmassa?).

Noissa vanhemman mallisissa pääkatkaisijoissa avauksessa kuuluva kovempi ääni johtuu valokaaren sammutuspuhalluksesta. Siinä siis avausnopeudesta huolimatta saattaa valokaarta alkaa muodostumaan, joten voimakkaalla ilmanpainetussauksella sammutetaan tämä mahdollisesti alkanut kaareilu. Uudemmassa kalustossa on tyhjiökatkaisijat, joissa ei siis ole väliainetta johon valokaari voisi muodostua.

Sm1/2:n ainoa pääkatkaisija on moottorivanun "takaeteisen" päällä, eli lähempänä niveltä. Sm4:ssä on kaksi pääkatkaisijaa, joista käytettävän virroittimen puolen katkaisija on ainoastaan käytössä. Sm5:ssa on myös kaksi, mutta ne ovat käytössä molemmat riippumatta käytettävästä virroittimesta.
 
22.12.

IC 71:stä (klo 08:12 Helsingistä) hajosi veturi heti Pasilasta lähdön jälkeen. Seisoi vielä 09:27 heti Pasilan aseman jälkeen suunnilleem samassa kohtaa missä yöpikajunat seisoo autovaunujen yhdistämisen/irroittamisen aikana, mutta kaukoliikenteen raiteilla (3. raide itäisimmästä). Muut lähi- ja kaukojunat käyttää Keravan kaupunkiradanraidetta Helsinki - Oulunkylän asema välillä. Toiseen suuntaan pystyy ajaa normaalisti.

IC2 85 myöhästyi vähäsen koska joutui antaa tilaa N-junalle ja sen perässä pääsi sitten. Seisoi Tikkurilassa laiturilla 2 oman H9645:n saapuessa Tikkurilaan poikkeuksellisesti laiturille 3.

Ilmeisesti vihdoin tajuttu antaa N-junille korkeampi prioriteetti, onhan kaukojunien ja H, R ja Z-junien helpompi saada aikaraulu kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
22.12.

IC 71:stä (klo 08:12 Helsingistä) hajosi

22.12
Helsingin rautatieasema

Olin tänään todistamassa toista Lahden suunnan junien outoa tapausta: IC 109 (klo 14.12 Helsingistä Kouvolaan) lähti jonkun takia (mahd. raiteessa jotain vikaa katetulla osallta, en muutakaan syytä keksi) tämä juna lähti aivan raiteen 9 (poikkeusraide + junan kokoonpano) pohjoispäästä (musiikkitalon tasolta, siis kauempaa kuin raideiten 1-3 ja 12-19 junat!) niin että sen Helsingin päisin (eteläisin) vaunu oli samalla tasallo kuin raiteella 12 olleen Turun junan kolmanneksi viimeisin vaunu (vaunu nro 4).
 
Noissa vanhemman mallisissa pääkatkaisijoissa avauksessa kuuluva kovempi ääni johtuu valokaaren sammutuspuhalluksesta. Siinä siis avausnopeudesta huolimatta saattaa valokaarta alkaa muodostumaan, joten voimakkaalla ilmanpainetussauksella sammutetaan tämä mahdollisesti alkanut kaareilu.

Haa, tämä olikin mielenkiintoinen tieto. Luulin, että se paineilma on nimenomaan voima siihen mekaaniseen avaamiseen. Miten se pääkytkin muuten mekaanisesti sitten toimii? Senhän täytyy olla aika iso, koska 25 kV vaatii reilun eristyksen, ja siten tosiaan nopean avaamisen.

Toisaalta hieman ihmettelen, miten valokaari voitaisiin paineilmalla "sammuttaa". Eihän se ole kemiallinen reaktio vaan sähkövirtaa. Ja hakeutuu niin nopeasti, että vaikka kuinka paineilmalla ilmaa liikutettaisiin, reitti löytyy. Kun eihän myrskytuulikaan salamoita sammuta.
 
22.12.

H9716:lla (Sm4 6x1x) tökki jokin Keravan asemalla. Ekana pysähtyi äkisti ihan aseman pohjoispäätyyn. Heti lähdettiin uudestaan liikkeelle nopeasti kiihdyttäen, mutta jarrutti taas äkisti. Sitten uusi yritys ja madeltiin n. 10km/h Keravan asemarakennuksen viereen. Matkustajien kyytiin oton jälkeen ajettiin vielä jonkun matkaa 10km/h:n nopeudella asemalaiturin päätyyn (suunnilleen opastimen kohdalle) josta jatkettiin normaalia vauhtia.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:57 ----------

22.12.

IC 71:stä (klo 08:12 Helsingistä) hajosi veturi heti Pasilasta lähdön jälkeen. Seisoi vielä 09:27 heti Pasilan aseman jälkeen suunnilleem samassa kohtaa missä yöpikajunat seisoo autovaunujen yhdistämisen/irroittamisen aikana, mutta kaukoliikenteen raiteilla (3. raide itäisimmästä)..

Jatketaan tähän lisää tietoa. P 1071 korvasi jollakin välillä IC 71:stä, todennäköisesti Kouvolasta Kajaaniin. IC 71 pääsi jatkamaan matkaa n. 10:30-10:50 aikoihin (tarkkaa aikaa ei ole saatavilla). Juna näyttäisi olleen käännetty jossakin ennen Kajaania takaisin (Iisalmi, ehkä Sukeva?), koska IC 78 oli vain n. 30min myöhässä ja siltä ei kulkutietoja löydy Kajaani - Iisalmi väliltä (niinkuin ei 71:ltä Iisalmi - Kajaani väliltä). Iisalmeen saapuessa IC 71 oli myöhässä 2h ja 10min.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:57 ----------

Ja jatketaan lisää faktatiedolla. Eli IC 71 käännettiin siis Iisalmessa takas Helsinkiin junaksi IC 78 (normaalisti siis IC 78 lähtisi Kajaanista IC 71:n rungolla). P 1071 ajoi Kuopion asemalta Kajaaniin IC 71:n aikataululla. P 1078 ajoi IC 78:n aikataululla Kajaani - Iisalmi ja tämän saavuttua lähti Iisalmessa käännetty IC 71:n IC 78:na takaisin Helsinkiin.
 
Haa, tämä olikin mielenkiintoinen tieto. Luulin, että se paineilma on nimenomaan voima siihen mekaaniseen avaamiseen. Miten se pääkytkin muuten mekaanisesti sitten toimii? Senhän täytyy olla aika iso, koska 25 kV vaatii reilun eristyksen, ja siten tosiaan nopean avaamisen.

Toisaalta hieman ihmettelen, miten valokaari voitaisiin paineilmalla "sammuttaa". Eihän se ole kemiallinen reaktio vaan sähkövirtaa. Ja hakeutuu niin nopeasti, että vaikka kuinka paineilmalla ilmaa liikutettaisiin, reitti löytyy. Kun eihän myrskytuulikaan salamoita sammuta.

Jonkinlainen kuva Sm1/2/Sr1-tyyppisestä pääkatkaisijasta: http://vaunut.org/kuva/5818

Siinä liikkuvia osia on kaksi, joista tuo "kääntöveitsi" on näkyvillä. Pääkatkaisijan sulkeminen tapahtuu kääntämällä tuo veitsi kiinni, sekin toimii paineilmalla.

Avauksessa se varsinainen katkaisu tehdään tuon kuvassa vasemmalla puolella olevan vaakasuoran möntin sisällä. Siellä on muistaakseni eräänlainen pallo ja kuppi, jotka vedetään paineilmalla nopeasti erilleen, ja samalla niiden väliin hönkäistään tuo mainittu voimakas paineilmatussaus. Mahdollinen valokaarihan on ionisoitunutta ilmaa, ja olen ymmärtänyt, että tuolla paineilmahönkäyksellä (joka on eittämättä voimakkaampi kuin myrskytuuli) puhalletaan tuo ionisoitunut ilma sen verran kauaksi, että valokaaren reitti kasvaa riittävän pitkäksi sen katkeamiseen. Tässä vaiheessa "pallo ja kuppi" ovat sen verran kaukana toisistaan, että lyhyempää reittiä ei uutta valokaarta muodostu.

Tämän raon muodostuttua aukeaa (edelleen paineilmalla) tuo näkyvä veitsi, jonka jälkeen pallo ja kuppi taasen painuvat kiinni seuraavaa kiinniohjausta varten. Ja kaikki tämä tapahtuu siis sen sekunnin murto-osan ajan jysäyksessä.
 
Takaisin
Ylös