- Liittynyt
- 1 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 682
Vs: Junalippukysymys
Useimmissa vaunuissa on samalla penkkirivillä istuimet samaan suuntaan, joten tuo taitaisi toimia vain niissä sinisissä, joissa istuimet ovat eri puolilla käytävää eri suuntaan. Sinänsä kyllä yksinkertainen ja toimiva idea.
Wikipedia tietää kertoa, että matkapahoinvoinnista kärsisi liki kolmannes ihmisistä. Viitattu Osmo Saarelman artikkeli Duodecimissa sanoo "noin kolmannes". Vaikka useimmilla oireet olisivat hyvin lieviä, puhutaan kuitenkin melko merkittävästä määrästä ihmisiä.
Pimeällä matkustaminen helpottaa joskus omaa oloani (junassa), mutta takaperin matkustamiseen ei oikein auta vaikka sen tekisi pimeällä, silmät kiinni, pipo silmillä. Juna on toki rauhallisempi kulkupeli kuin auto, mutta tuntikausien matkan aikana ehtii kuitenkin monenlaista hidastusta tulla - äkkijarrutuksiakin sattuu, rauhallisellekin kuljettajalle.
On mahdllista muuttaa varmaan lipunmyyntijärjestelmää ainakin ns vakiovaunujen osalta niin että lipussa lukisi paikan numeron sijaan penkkirivin nulmero ja tieto onko paikka joko ikkunan tai käytävän luona ja tieto onko kasvot tai selkä menosuuntaan. Lentolipuissahan kerrotaan nimenomaan penkkirivin numero ja lisäkirjaimella paikan sijaiinti penkkirivin sisällä.
Useimmissa vaunuissa on samalla penkkirivillä istuimet samaan suuntaan, joten tuo taitaisi toimia vain niissä sinisissä, joissa istuimet ovat eri puolilla käytävää eri suuntaan. Sinänsä kyllä yksinkertainen ja toimiva idea.
Mutta olisiko tällaisesta uudistuksesta todellista hyötyä junaliikenteessä? Kuinka suuri osuus matkustajista todellakin kärsii matkapahoinvoinnista junassa jos ei saa matkustaa kasvot menosuuntaan? Junissa matkustetaan paljon iltaisin tai sellaiseen aikaan että ulkona on pimeää eikä käytännössä pysty havaitsemaan ikkunasta katsomalla yhtään mitään junan liikkeistä. Nykyaikaiset kaukojunat ovat lähes äänettömiä sisältä ja kiihdytykset ja jarrutukset pyritään hoitamaan mahdollisimamman rauhalisesti. Sen ajan kuin juna ajaa tasaista vauhtia ja jos ei näe ulos on tunne junan sisällä aivan kuin se seisoisi paikallaan.
Wikipedia tietää kertoa, että matkapahoinvoinnista kärsisi liki kolmannes ihmisistä. Viitattu Osmo Saarelman artikkeli Duodecimissa sanoo "noin kolmannes". Vaikka useimmilla oireet olisivat hyvin lieviä, puhutaan kuitenkin melko merkittävästä määrästä ihmisiä.
Pimeällä matkustaminen helpottaa joskus omaa oloani (junassa), mutta takaperin matkustamiseen ei oikein auta vaikka sen tekisi pimeällä, silmät kiinni, pipo silmillä. Juna on toki rauhallisempi kulkupeli kuin auto, mutta tuntikausien matkan aikana ehtii kuitenkin monenlaista hidastusta tulla - äkkijarrutuksiakin sattuu, rauhallisellekin kuljettajalle.