Junayhteys Luulajasta Helsinkiin

Madrid onkin eri juttu, sinne on tehty uusia pelkästään standardiraideleveyksisiä suurnopeusratoja.
Mutta railjournal.com mukaan mm Valencia – Sagunto – Castellon väli olisi kolmiraiteinen, yksi vakioraideleveuksinen ja toinen limiraiteinen (joka sisältää siis iberain reideleveyden ja standardiraideleveyden).
Myös railjournal.com artikkelin mukaan myös Castellbisball - Martorell (Seatin tehtaille) - Sant Vicenç de Calders pitäisi olla limiraiteinen ja mahdollista operoida sähkövetureilla kummallakin raideleveydellä.
Tarragonaan piti päästä jo 2015 vakioraideleveyksinen kalusto, vai olivatko railjournal.com artikkelit puppua?

Tarragonan kohdalla on raideleveydenvaihtofasiliteetti, josta kaikki juna kulkevat läpi. Etelässä Valencian ja Castellónin välillä on tosiaan myös mahdollisuus ajaa 1435mm kalustolla. Siellä ei tosin liiku ollenkaan tuollaista matkustajaliikennettä.
 
Espanjassa on käytössä vielä suomalaistakin leveämpi 1668 mm raideleveys, jonka ero 1435 mm vakioleveydestä on riittävän suuri, että sen pystyy toteuttamaan kolmella kiskolla. Silloin eri leveyksien keskilinjoilla on eroa ainoastaan (1668 - 1453)/2 = 116 mm, jolloin ajolangan voi sijoittaa puoliväliin ja sen sijainti pysyy vielä toleranssien sisällä molemmille leveyksille. Sen sijaan, jos 1524 mm ja 1435 mm rakennetaan limittäin, keskilinjojen ero on huomattavan paljon isompi, esimerkiksi tuosta Liettuasta otetusta kuvasta mitattuna n. 45 cm. Se on liian suuri ero, että ajolangan voisi sijoittaa leveyksien puoliväliin.

Esimerkiksi Ukrainan (rakenteilla Lviv asti) ja Puolan välisellä rataosalla on kaksi ajolankaa (ilmeisesti ko raja-alueella olevan Puolan ja Ukrainan 3kV järjestelmästä johtuen) jotka ovat limiraiteisella osuudella kauempana toisistaan kuin yksiraiteisella osuudella.
Kahdella ajolangalla se on mahdollista tehdä niin että kumpikaan ajolanka ei mene toleranssien yli, käytännössä kaksi ajolankaa ei nosta kulujakaan kovin paljon koska silloin voidaan käyttää puolet pienemmällä pinta-alalta olevaa ajojohdinta.

Tarragonan kohdalla on raideleveydenvaihtofasiliteetti, josta kaikki juna kulkevat läpi. Etelässä Valencian ja Castellónin välillä on tosiaan myös mahdollisuus ajaa 1435mm kalustolla. Siellä ei tosin liiku ollenkaan tuollaista matkustajaliikennettä.
Eli oli siis ainakin osittain puppua, artikkelissa nimen omaan mainittiin että Tarragonaan asti olisi pitänyt päästä 1435mm kalustolla jo vuonna 2015..

EDIT palataampa aiheeseen, eräällä ulkomaisella foorumilla oli väite että jo vuonna 2020 kauppa Ruotsin kanssa oli liikevaihdollisesti suurempaa kuin Venäjän (ja varsinkin kuinkanah nyt), jos väite pitää paikkansa on hyvälle rautaieyhteydelle Ruotsiin todellakin tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Jos vaikkapa Haaparanta - Kemi toteutettaisiin kahdella raideleveydellä, limiraideratkaisu tarkoittaisi neljää kiskoa.

Kolmikiskoinen raide on yhdistelmällä 1435+1524 mm teoriassa mahdollinen, ja sitä on joskus Kaliningradissa kokeiltu, mutta sitten siellä ajetaan kenties 5 km/h maksimissaan ja kaikki EU-alueen ajattelu rautatieturvallisuudesta heitetään roskakoriin. Eli ei mahdollinen reaalimaailmassa.

Nelikiskoratkaisulle pystyy sinänsä toteuttamaan sähköistyksen, joka palvelisi molempien raideleveyden kalustoa. 1435 mm ja 1524 mm kaluston keskilinjojen välissä olisi sellainen 30 cm heitto, arvioisin. Ajojohdon siksak on normaalilla rautatiellä sen verran iso, että molempien raideleveyksien virroittimet mahtuvat saman langan alle noissa oloissa. Brasiliassa aikoinaan rataosalla Sao Paulo - Amador Bueno oli sähköistys tilanteessa, jossa radalla oli kolmikiskoraide raideleveyksille 1000 mm ja 1600 mm, eli juuri tuo 30 cm heitto kaluston keskilinjojen välillä, ja sähköistystä myös käytettiin molempien raideleveyksien kalustolla. Ruotsalaisen ja suomalaisen kaluston virroitinkorkeuksien eron ja toisaalta siksakin paljon haasteellisemman mitoituksen vuoksi tuollaisen systeemin toteuttaminen pohjoiseen olisi kaikkea muuta kuin helppoa. Suunnittelutyö ja hyväksyntäprosessi vaatisi todella paljon, ehkä enemmän kuin koskaan ollaan valmiita investoimaan. Mutta mahdotonta se ei olisi, jos tahtotila olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Väyläviraston sivuilta löytyy seuraavanlaista kapasiteettia ensi vuodelle. Matka-aikojen perusteella Haaparannan ajat ovat Suomen aikaa.

IC401Oulu asemaHaaparanta5:08:006:45:00Ma Ti Ke To Pe La1.1.202513.12.2025
IC402HaaparantaOulu asema7:20:009:00:00Ma Ti Ke To Pe La1.1.202513.12.2025
IC403Oulu asemaHaaparanta6:50:008:45:00Su5.1.20257.12.2025
IC404HaaparantaOulu asema11:24:0013:09:00Su5.1.20257.12.2025
IC405Oulu asemaHaaparanta14:05:0016:10:00La4.1.202513.12.2025
IC406HaaparantaOulu asema16:20:0018:10:00La4.1.202513.12.2025
IC407Oulu asemaHaaparanta19:50:0021:30:00Ma Ti Ke To Pe La Su1.1.202513.12.2025
IC408HaaparantaOulu asema21:45:0023:20:00Ma Ti Ke To Pe La Su1.1.202513.12.2025

Trafikverketin sivuilta löytyy myös graafiset aikataulut seuraavalle aikataulukaudelle. Sieltä löytyy seuraavanlaista tietoa Haaparannan ja Bodenin välisestä kapasiteetista. Muutin ajat Suomen aikaan.

Ma-pe
Haaparantaan: 8:00, 8:41, 13:17, 14:29, 16:09, 19:40, 21:32
Haaparannasta: 8:12, 8:57, 13:26, 15:28, 16:21, 21:50
La-su
Haaparantaa: 8:00, 8:41, 13:17, 16:09, 21:32
Haaparannasta: 8:12, 8:57, 13:26, 16:21, 21:50


IC 405/406 (vain lauantai) ja IC 407/408 junapareista sekä IC 403:sta (vain sunnuntai) voisi siis olla aika hyvät vaihtoyhteydet Ruotsin suuntaan. Tämä tosin vaatisi oikeat vuorot sekä VR:ltä, että Norrtågilta. Norrtåg ajaa nykyään 3 vuoroa päivässä, joten noin puolet tuosta kapasiteetista todennäköisesti jää taas käyttämättä.
 
Väyläviraston sivuilta löytyy seuraavanlaista kapasiteettia ensi vuodelle. Matka-aikojen perusteella Haaparannan ajat ovat Suomen aikaa.
Myös on seuraava junat Rovaniemi-Kemijärvi välillä:
IC 414 KJÄ 0740 – ROI 0855
IC 417 ROI 2250 – KJÄ 0005

Ma-Su 15.12.2024-13.12.2025
 
IC401Oulu asemaHaaparanta5:08:006:45:00Ma Ti Ke To Pe La1.1.202513.12.2025


Joutuukohan tähän junaan päästäkseen vaihtamaan Helsingistä tulevalta yöjunalta viideltä aamuyöstä Oulussa, vai irrotetaankohan Helsingin-junasta makuuvaunu ja kytketään tähän junaan? Turun ja Tampereen välillä kulkevat makuuvaunuja kuljettavat junat on PYO eikä IC, joten junan tunnus IC tunnuksen PYO sijaan ei lupaa hyvää.
 
Joutuukohan tähän junaan päästäkseen vaihtamaan Helsingistä tulevalta yöjunalta viideltä aamuyöstä Oulussa, vai irrotetaankohan Helsingin-junasta makuuvaunu ja kytketään tähän junaan? Turun ja Tampereen välillä kulkevat makuuvaunuja kuljettavat junat on PYO eikä IC, joten junan tunnus IC tunnuksen PYO sijaan ei lupaa hyvää.
Arvelisin, että joutuu vaihtamaan. Tampereella lisättyjen vaunujen takia en usko, että irroitettavaa makuuvaunua saa millään järjesteltyä junan viimeiseksi vaunuksi. Nykyinen 12 minuutin pysähtymisaika on tuskin tarpeeksi pitkä aika monimutkaisemman siirtotyön tekemiseen. Makuuvaunun irroittaminen vaatisi siis vähintään aikataulumuutoksen, eikä sellaista löydy myönnetystä kapasiteetista.
 
Arvelisin, että joutuu vaihtamaan. Tampereella lisättyjen vaunujen takia en usko, että irroitettavaa makuuvaunua saa millään järjesteltyä junan viimeiseksi vaunuksi. Nykyinen 12 minuutin pysähtymisaika on tuskin tarpeeksi pitkä aika monimutkaisemman siirtotyön tekemiseen. Makuuvaunun irroittaminen vaatisi siis vähintään aikataulumuutoksen, eikä sellaista löydy myönnetystä kapasiteetista.

Joo totta, 12 minuutin pysähtymisaika ja tarve tehdä monimutkainen siirtotyö tarkoittaa kyllä sitä, ettei Helsingistä tulevassa yöjunassa tule menemään makuuvaunua. Harmi koska suurimmalle osalle matkustajista ei liene mukavaa, että matka makuuvaunussa päättyy kello 4:44.

Ruotsin puolella ei myöskään kulje makuuvaunua Haaparantaan asti, mutta siellä sellaisen järjestäminen vaatii enemmän säätöä, koska Bodenista Haaparantaan liikennöidään sähkömoottorijunalla, eli juna pitäisi vaihtaa veturivetoiseksi, ja Norrtågilla on vain sähkömoottorijunia.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsin puolella ei myöskään kulje makuuvaunua Haaparantaan asti, mutta siellä sellaisen järjestäminen vaatii enemmän säätöä, koska Bodenista Haaparantaan liikennöidään sähkömoottorijunalla, eli juna pitäisi vaihtaa veturivetoiseksi, ja Norrtågilla on vain sähkömoottorijunia.
Ruotsin puolella aamun ensimmäinen Bodeniin saapuva yöjuna saapuu muuten myös melko aikaisin; 05:44. Onneksi kuitenkin vähän inhimillisempään aikaan kuin Oulun juna.
 
Ylen uutinen keväältä https://yle.fi/a/74-20081800

VR on hakenut ensin kapasiteetin, sitten rahoitusta, jota ei tullut. Eli ei kai ole junia tuonne tulossa, kapasiteetista huolimatta.
 
Takaisin
Ylös