Junayhteys Luulajasta Helsinkiin

Madrid onkin eri juttu, sinne on tehty uusia pelkästään standardiraideleveyksisiä suurnopeusratoja.
Mutta railjournal.com mukaan mm Valencia – Sagunto – Castellon väli olisi kolmiraiteinen, yksi vakioraideleveuksinen ja toinen limiraiteinen (joka sisältää siis iberain reideleveyden ja standardiraideleveyden).
Myös railjournal.com artikkelin mukaan myös Castellbisball - Martorell (Seatin tehtaille) - Sant Vicenç de Calders pitäisi olla limiraiteinen ja mahdollista operoida sähkövetureilla kummallakin raideleveydellä.
Tarragonaan piti päästä jo 2015 vakioraideleveyksinen kalusto, vai olivatko railjournal.com artikkelit puppua?

Tarragonan kohdalla on raideleveydenvaihtofasiliteetti, josta kaikki juna kulkevat läpi. Etelässä Valencian ja Castellónin välillä on tosiaan myös mahdollisuus ajaa 1435mm kalustolla. Siellä ei tosin liiku ollenkaan tuollaista matkustajaliikennettä.
 
Espanjassa on käytössä vielä suomalaistakin leveämpi 1668 mm raideleveys, jonka ero 1435 mm vakioleveydestä on riittävän suuri, että sen pystyy toteuttamaan kolmella kiskolla. Silloin eri leveyksien keskilinjoilla on eroa ainoastaan (1668 - 1453)/2 = 116 mm, jolloin ajolangan voi sijoittaa puoliväliin ja sen sijainti pysyy vielä toleranssien sisällä molemmille leveyksille. Sen sijaan, jos 1524 mm ja 1435 mm rakennetaan limittäin, keskilinjojen ero on huomattavan paljon isompi, esimerkiksi tuosta Liettuasta otetusta kuvasta mitattuna n. 45 cm. Se on liian suuri ero, että ajolangan voisi sijoittaa leveyksien puoliväliin.

Esimerkiksi Ukrainan (rakenteilla Lviv asti) ja Puolan välisellä rataosalla on kaksi ajolankaa (ilmeisesti ko raja-alueella olevan Puolan ja Ukrainan 3kV järjestelmästä johtuen) jotka ovat limiraiteisella osuudella kauempana toisistaan kuin yksiraiteisella osuudella.
Kahdella ajolangalla se on mahdollista tehdä niin että kumpikaan ajolanka ei mene toleranssien yli, käytännössä kaksi ajolankaa ei nosta kulujakaan kovin paljon koska silloin voidaan käyttää puolet pienemmällä pinta-alalta olevaa ajojohdinta.

Tarragonan kohdalla on raideleveydenvaihtofasiliteetti, josta kaikki juna kulkevat läpi. Etelässä Valencian ja Castellónin välillä on tosiaan myös mahdollisuus ajaa 1435mm kalustolla. Siellä ei tosin liiku ollenkaan tuollaista matkustajaliikennettä.
Eli oli siis ainakin osittain puppua, artikkelissa nimen omaan mainittiin että Tarragonaan asti olisi pitänyt päästä 1435mm kalustolla jo vuonna 2015..

EDIT palataampa aiheeseen, eräällä ulkomaisella foorumilla oli väite että jo vuonna 2020 kauppa Ruotsin kanssa oli liikevaihdollisesti suurempaa kuin Venäjän (ja varsinkin kuinkanah nyt), jos väite pitää paikkansa on hyvälle rautaieyhteydelle Ruotsiin todellakin tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Jos vaikkapa Haaparanta - Kemi toteutettaisiin kahdella raideleveydellä, limiraideratkaisu tarkoittaisi neljää kiskoa.

Kolmikiskoinen raide on yhdistelmällä 1435+1524 mm teoriassa mahdollinen, ja sitä on joskus Kaliningradissa kokeiltu, mutta sitten siellä ajetaan kenties 5 km/h maksimissaan ja kaikki EU-alueen ajattelu rautatieturvallisuudesta heitetään roskakoriin. Eli ei mahdollinen reaalimaailmassa.

Nelikiskoratkaisulle pystyy sinänsä toteuttamaan sähköistyksen, joka palvelisi molempien raideleveyden kalustoa. 1435 mm ja 1524 mm kaluston keskilinjojen välissä olisi sellainen 30 cm heitto, arvioisin. Ajojohdon siksak on normaalilla rautatiellä sen verran iso, että molempien raideleveyksien virroittimet mahtuvat saman langan alle noissa oloissa. Brasiliassa aikoinaan rataosalla Sao Paulo - Amador Bueno oli sähköistys tilanteessa, jossa radalla oli kolmikiskoraide raideleveyksille 1000 mm ja 1600 mm, eli juuri tuo 30 cm heitto kaluston keskilinjojen välillä, ja sähköistystä myös käytettiin molempien raideleveyksien kalustolla. Ruotsalaisen ja suomalaisen kaluston virroitinkorkeuksien eron ja toisaalta siksakin paljon haasteellisemman mitoituksen vuoksi tuollaisen systeemin toteuttaminen pohjoiseen olisi kaikkea muuta kuin helppoa. Suunnittelutyö ja hyväksyntäprosessi vaatisi todella paljon, ehkä enemmän kuin koskaan ollaan valmiita investoimaan. Mutta mahdotonta se ei olisi, jos tahtotila olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös