Junien matkustajainformaatio

Poistinkin viestini, sillä Googletin ja kas kummaa se on Englanniksi sama kuin Ruotsiksikin. Yksi niistä harvinaisista paikoista.

Paikkakunnan "englanninkielinen", so. kansainvälinen nimi on ruotsinkielinen, jos paikkakunnalla on ruotsinkielinen enemmistö. Siksi Mariehamn tai Ekenäs mutta Oulu tai Tampere. Poikkeuksia ovat lähinnä tanska ja norja, joilla voidaan käyttää ruotsinkielistä nimeä silloinkin, kun valtakieli on suomi, sekä saksa, jolla historiallisista syistä on omankielinen ruotsalaisperäinen nimitys tietyille paikannimille, esim. Savolax. Huvittavaa on kuitenkin se, että monet ruotsinkieliset, olivatpa sitten kotoisin Ruotsista tai Suomesta, käyttävät suomenkielistä nimeä ruotsinkielisessä puheessa tai tekstissä silloinkin, kun ruotsinkielinen ja käyttökelpoinen nimi on olemassa.
 
Poliittiset kompromissiratkaisut kuten viralliset paikannimet ovat harvemmin ihan linjassa ruohonjuuritason käytäntöjen kanssa. Moni kunta, paikka ja sijainti saisi varmasti uudet suomenkielisetkin nimet jos käytetyimmät (epäviralliset) nimet virallistettaisiin. Ja tietysti paikannimiä pitäisi tarkistaa muutaman vuosikymmenen välein kun ihmisetkin muuttuvat ja vaihtuvat.
 
Eikös se ole ain mennyt noin? Paitsi ennen "nextiä" tulee "the"..

Ei tule "the" englanniksi. Tällaiset kieliopilliset sanat jätetään pois kuulutuksista, otsikoista jne. jos tila/aika/huomio tms. on kortilla. Ihan samoin kuin suomeksi voidaan jättää pois joitakin sanoja: vrt. seuraavana Karjaa / seuraava pysähdys Karjaa / seuraava pysähdys on Karjaa / seuraava pysähdyksemme on Karjaalla. Viimeksi mainittua muotoa tuskin kukaan esittäisi kuulutukseen, vaikka se on teoriassa kieliopillisesti eniten oikea näistä. Minulla onkin tämä VR:n ylimääräinen "the" aina särähtänyt korvaan. Jos ei sattumoisin ole varaa matkustaa esim. Englantiin kuuntelemaan syntyperäisten tekemiä junakuulutuksia niin nykyään niitä löytää Youtubestakin riittävästi. ;)
 
Paikkakunnan "englanninkielinen", so. kansainvälinen nimi on ruotsinkielinen, jos paikkakunnalla on ruotsinkielinen enemmistö. Siksi Mariehamn tai Ekenäs mutta Oulu tai Tampere. Poikkeuksia ovat lähinnä tanska ja norja, joilla voidaan käyttää ruotsinkielistä nimeä silloinkin, kun valtakieli on suomi, sekä saksa, jolla historiallisista syistä on omankielinen ruotsalaisperäinen nimitys tietyille paikannimille, esim. Savolax. Huvittavaa on kuitenkin se, että monet ruotsinkieliset, olivatpa sitten kotoisin Ruotsista tai Suomesta, käyttävät suomenkielistä nimeä ruotsinkielisessä puheessa tai tekstissä silloinkin, kun ruotsinkielinen ja käyttökelpoinen nimi on olemassa.

Muistan joskus vuosikymmeniä sitten jossain junassa kun Ruotsista kotoisin oleva perhe ei ymmärtänyt, että Nyslott = Savonlinna.
 
Sanoisinpa, että tuossa kuulutuksessa on silti virhe. Ruotsinkielisen kuulutuksenhan pitäisi tulla ennen suomenkielistä, Karjaalla tai siis Raaseporissa kun on enemmistö asukkaista ruotsinkielisiä (minkä voi päätellä jo tuosta englanninkielisestä nimestä).

Ei tuo kielten järjestys koske muita kuin tiekylttejä ja ehkäpä julkisten palveluiden kyltityksiä. Nykyinen kuulutusjärjestys on siis enemmistöltään suomenkieliselle yritykselle ja sen enemmistöltään suomenkielisille asiakkaille varsin sopiva.
 
Ei tuo kielten järjestys koske muita kuin tiekylttejä ja ehkäpä julkisten palveluiden kyltityksiä. Nykyinen kuulutusjärjestys on siis enemmistöltään suomenkieliselle yritykselle ja sen enemmistöltään suomenkielisille asiakkaille varsin sopiva.

Itse muistan kuulleeni joskus ruotsin ennen suomea kuulutuksissa. Onko tuo siis muuttunut Reidarin tullessa kuuluttajaksi vai muistanko aivan väärin?
 
Ainakin asemakuulutuksissa ruotsi on viime vuosina tullut ennen suomea ainakin Karjaalla, Tammisaaressa ja Pännäisissä.
 
"VR testaa marraskuusta 2012 alkaen yhden Pendolino-junan infomonitoreissa monipuolisen matkustustiedon esittämistä. Kokeilu kestää noin puoli vuotta, ja sen aikana kerätään asiakkaiden mielipiteitä uudesta palvelusta sekä kokemusta tekniikan toimivuudesta.

Junan monitoreissa näkyy junamatkan aikana mm. tietoa junan nopeudesta, etäisyydestä seuraavaan asemaan ja väliasemista. Näytöissä esitetään myös Ylen uutisia, säätietoja sekä VR:n markkinointiviestintää. Kokeilun tavoitteena on parantaa asiakasviestintää."


Onks tän kokeilun tulokset arkistoitu huolellisesti mappi ö:hön vai miten? Itse onnistuin näkemään tuon infosovelluksen tasan kerran, kuten tässä ketjussa raportoin. Nyt ovat ruudut olleet ainakin vuoden ajan meikäläisen matkoilla pimeänä tai kello tai nopeus -vaihteella.
 
Onks tän kokeilun tulokset arkistoitu huolellisesti mappi ö:hön vai miten? Itse onnistuin näkemään tuon infosovelluksen tasan kerran, kuten tässä ketjussa raportoin. Nyt ovat ruudut olleet ainakin vuoden ajan meikäläisen matkoilla pimeänä tai kello tai nopeus -vaihteella.

Minä näin tuollaisen Tre-Hki 7.00 Pendolinossa muistaakseni kesäkuussa. Luulin että olisi pysyvä uudistus. Mutta onko tämä siis edelleen vain kokeilu? Miksi tällaista edes täytyy kokeilla? Totta kai se on parempi kuin tyhjän ruudun näyttäminen, sen tietää kysymättäkin. Tosin eihän ainakaan minulta ole kysytty mielipidettä. Jos ei muiltakaan niin ehkä johtopäätös on ettei eroa entiseen ole, ja kokeilu voidaan lopettaa?
 
Jos ei muiltakaan niin ehkä johtopäätös on ettei eroa entiseen ole, ja kokeilu voidaan lopettaa?

No, kello tai nopeus -viritelmästä on kitisty julkisesti kohta 20 vuotta. Voisko sen laskea palautteeksi? Eroksi entiseen riittäisi se, että ruutuja käyttettäisiin edes johonkin.
 
No, kello tai nopeus -viritelmästä on kitisty julkisesti kohta 20 vuotta. Voisko sen laskea palautteeksi? Eroksi entiseen riittäisi se, että ruutuja käyttettäisiin edes johonkin.

Nimenomaan. Itsekin muistan antaneeni tuosta palautetta varmaan toistakymmentä vuotta (?) sitten. Kovakalloista touhua, jos eivät usko että asiakkaat haluavat edes jotain sisältöä niihin näyttöihin.
 
Metrovaunuissa on tällainen palvelu ollut pari vuotta. Pari kahden virkkeen uutista, sääkartta, pari mainosta, kahden virkkeen uutiset uudestaan, sääkartta uudestaan, pari mainosta uudestaan, uutiset, sääkartta, mainokset, uutiset, sääkartta, mainokset.

Liekö metromatkustajilta kysytty, montako prosenttia onnellisempina he poistuvat kyydistä, sähke-sääkartta-mainossetin 20 kertaa katsoneena.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Metrovaunuissa on tällainen palvelu ollut pari vuotta. Pari kahden virkkeen uutista, sääkartta, pari mainosta, kahden virkkeen uutiset uudestaan, sääkartta uudestaan, pari mainosta uudestaan, uutiset, sääkartta, mainokset, uutiset, sääkartta, mainokset.

Liekö metromatkustajilta kysytty, montako prosenttia onnellisempina he poistuvat kyydistä, sähke-sääkartta-mainossetin 20 kertaa katsoneena.

Ratikoissakin on tuo uutisnäyttö. Muistanko ihan väärin, vai oliko muutamia vuosia sitten kanssa Helsingin busseissa uutis-, sää- ja mainosruudut?
 
Metrovaunuissa on tällainen palvelu ollut pari vuotta. Pari kahden virkkeen uutista, sääkartta, pari mainosta, kahden virkkeen uutiset uudestaan, sääkartta uudestaan, pari mainosta uudestaan, uutiset, sääkartta, mainokset, uutiset, sääkartta, mainokset.

Liekö metromatkustajilta kysytty, montako prosenttia onnellisempina he poistuvat kyydistä, sähke-sääkartta-mainossetin 20 kertaa katsoneena.

Juu, kommentoin tässä ketjussa joskus silloin kauan sitten, että kiertävät uutisotsikot kävivät ärsyttämään kokeilu-Pendolinossa, kun ne saattoivat olla näkökentässä monta tuntia. Itse pistäisin ruudulle ehkä vain junamatkaa itseään koskevat tiedot - sijainti kartalla, nopeus, kello, seuraavat pysähdykset ja vaihtoyhteydet. Seuraavien tuntien sää seuraavilla asemilla vois tietysti olla hyödyllinen. Jos uutisia on pakko laittaa, niin ne voisi ajaa ruudulla hitaasti ja harvoin, ärsytys minimoiden.
 
Takaisin
Ylös