Kannattava matkustajaliikenne - onko sitä?

Mikko Laaksonen · 20 Huhtikuu 2006

Re: Tappiolliset ja voitolliset rataosuudet

kemkim sanoi:
YTV-alueella liikenne on itsekannattavaa, sen näkee matkustajamääristäkin. YTV-alueen ulkopuolella matkustajamäärät vähenevät aika paljon. Uskaltaisin veikata, että lähiliikenne pääradalla on itsekannattavaa ainakin Keravalle ja ehkä Järvenpäähänkin saakka, mutta Järvenpään jälkeen R- ja H-junissa tulee aika väljää. Rantaradalla liikenne voi olla kannattavaa Kirkkonummelle, ei välttämättä, mutta Kirkkonummen jälkeen se on melko varmasti tappiollista.

Tarkastelusi on teoreettinen. VR Oy:n ilmoittamalla kannattavuudella ei lisäksi ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko matkustajia jollakin linjalla on.

YTV ostaa kaiken YTV-alueen liikenteen ja maksaa siitä 45 M€, kun se voisi itse ajaa liikenteen noin 30 miljoonalla eurolla. Tämä arvio perustuu YTV:n suurimman kaupungin omaan sähköpaikallisjunaan.

Toisaalta liikenne on käytännössä itsekannattavaa YTV:lle, jonka lipputulot ovat noin 95,7 M€ (2005) ja nousuista 46,9% tehtiin juniin, jolloin junien lipputulot olivat noin 44,2 M€.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että YTV säästäisi vuosittain noin 15 miljoonaa euroa, jos paikallisjunaliikenne kilpailutettaisiin. 15 M€ vastaa 5% korkoa 300 miljoonan euron ratainvestoinnista - eli kilpailutuksen jälkeen YTV voisi nykyisellä rahoituksellaan esimerkiksi itse rahoittaa lisää itsekannattavia raidelinjoja (esim: Jokeri tai Jokeri II)

Pääkaupunkiseudun muuhun kuin YTV-liikenteeseen (Korso-Riihimäki, Kirkkonummen ja Karjaan liikenne) VR Oy sai suoraa tukea 8,9 miljoonaa euroa vuonna 2003. Liikenne ei siis todellakaan ole nykyisin itsekannattavaa. Se toki varmasti saataisiin itsekannattavaksi, jos liikennettä kehitettäisiin ja liikenteen talous erotettaisiin VR Oy:n taloudesta.

kemkim sanoi:
Kaukoliikenteessä minulla on käytettävissäni Pro Rautatien tiedote, jossa on tietoja vuodelta 2002.

Kartassa on kuvattu VR Oy:n tukea saavat linjat v. 2002 jotka ovat jokseenkin samat kuin nykyisin. Kartan perusteella ei voi sanoa mitään reittien todellisesta kannattavuudesta, koska siitä ei ole tietoja.

Referoimassasi listassa oli se virhe, että ainoastaan Seinäjoki - Tampere,
Karjaa - Turku, Laurila - Kolari ja Rovaniemi - Kemijärvi - osuuksilla ei ole tuettuja junia.

Karttan ei ole merkitty Karjaa - Helsinki tuettuja junia.

kemkim · 20 Huhtikuu 2006

Re: Tappiolliset ja voitolliset rataosuudet

Mikko Laaksonen sanoi:
Tarkastelusi on teoreettinen. VR Oy:n ilmoittamalla kannattavuudella ei lisäksi ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko matkustajia jollakin linjalla on.

Tuntuisi varsin oudolta, mikäli matkustajamäärät eivät olisi kannattavuuden perusta. Minusta niillä on kuitenkin jotain yhteyttä, kun olen matkustellut eri puolilla junissa ja kannattamattomat rataosat osuvat aika paljon yksiin puolityhjien junien kanssa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Referoimassasi listassa oli se virhe, että ainoastaan Seinäjoki - Tampere, Karjaa - Turku, Laurila - Kolari ja Rovaniemi - Kemijärvi - osuuksilla ei ole tuettuja junia.

Otin mukaan myös Helsinki-Tampere -rataosuuden, sillä sen kaksi kannattamatonta junavuoroa ovat Rovaniemen junia. Ouluun saakka liikenne on kannattavaa lukuunottamatta näitä kahta junaa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Liikenne ei siis todellakaan ole nykyisin itsekannattavaa.

Riippuu miten asiaa katsotaan. R- ja H-junat olisivat minusta itsekannattavia, jos ne päätettäisiin Järvenpäähän. Koska kuitenkin jäljellä on vielä puolet matkasta ja matkustajamäärät vähenevät reippaasti (alkumatkasta juna on täynnä ja ihmiset seisovat, Järvenpään jälkeen matkustajia on murto-osa), kokonaisuutena juna ei tuota voittoa. Kirkkonummen junissa on huomattavasti hiljaisempaa, matkustajat loppuvat aika pitkälti YTV-alueen jälkeen varsinkin hiljaisempana aikana.

Mikko Laaksonen · 20 Huhtikuu 2006

Re: Tappiolliset ja voitolliset rataosuudet

kemkim sanoi:
Tuntuisi varsin oudolta, mikäli matkustajamäärät eivät olisi kannattavuuden perusta. Minusta niillä on kuitenkin jotain yhteyttä, kun olen matkustellut eri puolilla junissa ja kannattamattomat rataosat osuvat aika paljon yksiin puolityhjien junien kanssa.

Matkustajamäärillä on toki vaikutusta kannattavuuden arviointiin, ei siinä mitään. Mutta on varsin kummallista, että esim. Rovaniemi - Kemijärvi ja Laurila - Kolari ovat "kannattavia" kun taas esim. Turku - Tampere on "kannattamaton".

Paikallisjunaliikenteen osalta matkustajamäärällä ei ole merkitystä, se on aina VR Oy:n mukaan kannattamatonta.

kemkim sanoi:
Riippuu miten asiaa katsotaan. R- ja H-junat olisivat minusta itsekannattavia, jos ne päätettäisiin Järvenpäähän.

VR Oy:n ilmoitukset eivät ole meidän kannaltamme tässä mielipidekysymyksiä. Kirkkonummen ja Karjaan liikenne sekä Keravan, Järvenpään, Hyvinkään ja Riihimäen liikenne on VR Oy:n mukaan 8,9 miljoonaa euroa tappiollista vuodessa. Uskokoon ken haluaa.

Kyseiset välit ovat varmasti kehitettävissä täysin itsekannattaviksi lisäämällä tarjontaa, mahdollisesti lisäämällä osalle vuoroista fiksusti pysäkkejä sekä tarjoamalla edullinen lipunhinta. Kysymys on vain kehittämistahdosta.

Ko. välien kehittämisessä kannattaisi lisäksi huomioida nopeiden vuorojen ajaminen Tampereelle ja Karjaan - Hangon radalle asti.

Compact · 21 Huhtikuu 2006

Re: Tappiolliset ja voitolliset rataosuudet

Mikko Laaksonen sanoi:
Matkustajamäärillä on toki vaikutusta kannattavuuden arviointiin, ei siinä mitään. Mutta on varsin kummallista, että esim. Rovaniemi - Kemijärvi ja Laurila - Kolari ovat "kannattavia" kun taas esim. Turku - Tampere on "kannattamaton".

Paikallisjunaliikenteen osalta matkustajamäärällä ei ole merkitystä, se on aina VR Oy:n mukaan kannattamatonta.

Muistuu mieleen aika, jolloin Roin ja Kemijärven välillä kulki lättäjuna. Se oli jossain vaiheessa yhdellä miehellä, eli konduktööri tarkasti liput ennen Roista lähtöä, mutta pelkkä kuljettaja ajoi sen perille - takaisinpäin tulosta en tiedä kuinka meneteltiin. Itse joskus harvoin sillä huvimatkustaessani, junassa eli yhdessä Dm7-vaunussa oli kyllä mukana konduktöörikin.

Niin, silloin ennen vuoron lopetusta sanottiin, että jokainen tämän junan matkustaja tuottaa Valtionrautateille tappiota - sanotaanko nyt vaikka sata markkaa - summaa en nyt enää muista. Silloin se "päätös" huvitti myös mediaakin, sillä mitä täydempi vaunu oli, sen kannattamattomampi junavuoro myös oli!

Kysymyksessä oli siis ajatus, että jokainen matkustaja tekee jonkin tietyn määrän tappiota rautatielaitokselle ja summa siis vilpittömästi kasvoi matkustajalukumäärän kohotessa :lol:

Kannattava matkustajaliikenne - onko sitä?

Mikko Laaksonen

kemkim

Mikko Laaksonen

Compact