Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)

Liittynyt
25 Lokakuu 2017
Viestit
553
HS kertoo Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy:n katsoo kalustohankinnan, jolla korvataan vanhat nivelraitiovaunut (MLNRV1/2), olevan nyt ajankohtainen. Näitä vaunuja on jutun mukaan käytössä 52 ja uusia tarvittaisiin HSL:n arvion mukaan ainakin 45. Jos kalustoa tilattaisiin nyt, se voisi olla käytössä aikaisintaan vuosikymmenen loppupuolella.

Hankkeen kokonaiskustannus on enintään 160 miljoonaa euroa, jos uusia vaunuja hankitaan 50 kappaletta.

Entisen HKL:n johtokunta esitti viime joulukuussa Helsingin kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi hankesuunnitelman vanhojen raitiovanujen korvaamisesta.

Kaupunginhallitus puolestaan pyysi aiheesta lausuntoa HSL:ltä tammikuussa. HSL:n hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina.

Mihin perustuu se, että vaunumäärä pienenee? Ilmeisesti pikaratikoiden tulo keskustan alueelle vähentää tarvetta huolimatta rataverkon laajenemisesta?
 
Jos uudet junat ovat noin kolme metriä vanhoja pidempiä (29,5m), sama laskennallinen kapasiteetti saavutetaan pienemmällä määrällä junia.
 
Mihin perustuu se, että vaunumäärä pienenee? Ilmeisesti pikaratikoiden tulo keskustan alueelle vähentää tarvetta huolimatta rataverkon laajenemisesta?

Varmaankin Raili2-linjastosuunnitelmaan.

Voihan myös olla, että olisi huomioitu jotain epärealistisia nopeutussuunnitelmiakin, mutta en oikein usko.
 
HSL:n hallituksen listalla oli lausunto asiasta viikolla https://hslfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2022138-7

Tuon mukaan 45 vaunua on hyväksyttyjen projektien vaatimien vaunujen enimmäismäärä, jota käytetään miniminä hankinnalle. Käyttöasteeksi sanotaan 87%, eli Articien kanssa 115 vaunusta sadaan melkein tasan 100 vuoroa. Lausunnossa sanotaan myös, että tämän hetken arvio kantakaupungin vuoromääräksi RAILI2 suunnitelmassa on 110 vuoroa 2030-luvulla, joka olisi tuolla käyttöasteella 126 vaunua. Lausunnossa suositellaan option sisällyttämistä hankintaan, mutta silti puhutaan 160M€ hankinnan enimmäishinnaksi, joka vastaa n.50 vaunua. Articcien 3M€/kpl hinnalla tuolla saisi 53 vaunua.
 
Riippuen toki erinäisistä muuttujista, kantakaupungin etanaratikkaverkko tuskin lienee hirvittävästi laajenemassa, ja Kruunusilloilta tulevia vuoroja pystytään niin haluttaessa synkronoimaan kaupunkialueelle siten, että muu kuin pikalinjoille rakennettu vaunumäärä voi jopa pienentyä.
Luonnollisesti uusien vaunujen tulee kuitenkin olla kaksisuuntaisia, sillä nykymeiningillä liikennekuviot eivät ainakaan ole helpottumassa, eli mahdollisuus vaihtaa poikkeustilanteessa suuntaa on otettava huomioon. Tämä ei toki ole Helsingin vaunujen suurin ongelma, mutta eipä yksisuuntaisuus pääsääntöisesti ole helpottavakaan tekijä, jos pikaisiin muutoksiin kesken linjan joudutaan.
 
Riippuen toki erinäisistä muuttujista, kantakaupungin etanaratikkaverkko tuskin lienee hirvittävästi laajenemassa, ja Kruunusilloilta tulevia vuoroja pystytään niin haluttaessa synkronoimaan kaupunkialueelle siten, että muu kuin pikalinjoille rakennettu vaunumäärä voi jopa pienentyä.
Luonnollisesti uusien vaunujen tulee kuitenkin olla kaksisuuntaisia, sillä nykymeiningillä liikennekuviot eivät ainakaan ole helpottumassa, eli mahdollisuus vaihtaa poikkeustilanteessa suuntaa on otettava huomioon. Tämä ei toki ole Helsingin vaunujen suurin ongelma, mutta eipä yksisuuntaisuus pääsääntöisesti ole helpottavakaan tekijä, jos pikaisiin muutoksiin kesken linjan joudutaan.

Eikö välillä ainakin oltu sanottu, että Kruunuvuorenrantaan ajettaisiin kaupunkiratikoilla ja siten vain osa sen suunnan liikenteestä olisi pikaratikkakalustolla? En kyllä ihan varmaksi muista ja riippuu toki linjastoratkaisuista ja pikaratikoiden riittävyydestä. Postipuisto on tietysti vähän kysymysmerkki, mutta se ei varmaankaan olisi pikaraitiotie? Ja pikaratikoiden vähentävää vaikutusta syö myös Topeliuksenkadun rata.
 
Eikö välillä ainakin oltu sanottu, että Kruunuvuorenrantaan ajettaisiin kaupunkiratikoilla ja siten vain osa sen suunnan liikenteestä olisi pikaratikkakalustolla? En kyllä ihan varmaksi muista ja riippuu toki linjastoratkaisuista ja pikaratikoiden riittävyydestä. Postipuisto on tietysti vähän kysymysmerkki, mutta se ei varmaankaan olisi pikaraitiotie? Ja pikaratikoiden vähentävää vaikutusta syö myös Topeliuksenkadun rata.

Hankesuunnitelmavaiheessa oli Kruunuvuorenrannan linja kantakaupunkivaunuilla ja keskustan päätepysäkki kolmikulmassa. 2018 sitten Jokerin vaunun maketin esittelytilaisuudessa kaapelitehtaalla Helsingin suunnittelijat kerto, että sinne ajaakin pikavaunut ja eteläinen päätepysäkki siirtyy Yliskylän linjan yhteyteen Rautatieaseman eteen silloin suunnitellulle päätepysäkille. Nyt näyttäis taas hallituksen listalla joulukuussa olleessa RAILI2-prujussa linjaa 11 ajavan kantakaupunkivaunut. Tosin linjaston vaiheistuksessa on ehdotettu selvitettäväksi voisiko ylimääräisiä Laajasalon pikavaunuja käyttää noilla linjoilla kunnes 12 jatkuu Jätkäsaareen.

Kun en ennättänyt/muistanut kirjoittaa tarkempia ajatuksia tosta linjastosuunnitelmasta, niin sanon tähän nopeasti, että linjasto vaikuttaa 1/5 muutosta Katajanokalle, 9:iä hernesaareen sekä 2/4 vaihtamista Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun/Runeberginkadun välillä vain pikalinjojen lätkäisyltä nykyisen linjaston päälle. Kantakaupunkilinjojen vaunumäärää saataisiin helposti vähennettyä ja helpotettua päällekkäisyyttä pikalinjojen kanssa, mikä edelleen parantaisi pikalinjojen kulkua. Esimerkiksi Viemällä Viima Hernesaareen, jolloin ei tarvitse tehdä erillistä päätepysäkkiä ja korvaten 6 ja 9 eteläpäät. Lisäksi siirtämällä 7 kulkemaan Kalasataman kautta saisi korvattua koko linjan 13. Mäkelänkatu-Pasila välin saa korvattua kääntämällä 1 Pasilaan ja tuomalla jokin linja Pasilasta Käpylään.
 
HSL:n hallituksen esityslistalla on lausuntopyyntö raitiovaunuhankinnasta. https://hslfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023215-2 Liitteissä on hankesuunnitelmia päivättynä 23.8.23 ja 26.9.23.

Keskeistä uutta on kantakaupunkivaunuhankinnan perusosan pieneneminen "noin" 30:een, mitä perustellaan päätöksen puuttumisella Yliskylän linjan jatkamisesta Länsiterminaaliin. Eli jos se jää toteutumatta loppuja vaunuja käytettäisiin Kalasaman raitiotiellä, mikä vähentää kantakaupunkivaunujen tarvetta 15-17 ja lisäksi viitataan koronan jälkeiseen epävarmuuteen. HSL:n lausuntoehdotuksessa peräänkuulutetaan kuitenkin riittävän suurta optiota.

Kaksisuuntaista pikakalustoa tarvitaan ainakin 33 Vantaan ja Vihdintien ratikalle, mutta hankinnan kooksi sanotaan epätarkasti 50. Niin ikään HSL:n lausuntoehdotuksessa muistutetaan, että samassa hankinnasta pitäisi riittää vaunuja Tuusulanväylälle ja Viimalle.

Aiheuttaako isommat optiot lisäkustannuksia hankintaan, vaikka niitä ei käytettäisi, vai miksi niistä ei joko mainita tai vain sivulausessa? Edellisessä hankinnassa optiot kuitenkin käytettiin kokonaisuudessaan, tai jopa vähän venytettiin, ja siinä ne olivat paljon isommat kuin tässä vaikuttaisi tulevan. Optioillla tulisi kuitenkin pärjätä suurimmankin kalustotarveskenaarion mukaan 15 vuotta seuraavaan hankintaan asti. Silloin ei ole edes kantakaupunkivaunuja uusittavana kuten nyt ja silti hankinnan sanotaan olevan juuri tarpeeksi suuri "optioineen" kiinnostakseen kalustontoimittajia.
 
Uusi raitiovaunuhankinta etenee neuvotteluvaiheeseen, kerrotaan KLOY:ltä. Yhtiön tiedote.
Tekstin mukaan neuvotteluvaiheeseen etenee kolme ehdokasta. "Valitut toimittajat ovat Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A, Škoda Transtech Oy ja Stadler Polska sp. z o.o."

CAF:lla on kokemusta ratikoista pohjoisessa Urbos AXL-mallinsa kanssa, joita kulkee sekä Tukholmassa että Tallinnassa. Edelleen tuotannossa olevan Urbos 3:n kanssa on ollut reilusti ongelmia teleissä havaittujen murtumien osalta. AXL-mallin telit ovat kuitenkin täysin erilaiset, joten niiden tullessa Helsinkiin tuon osalta ei pitäisi olla ongelmia.

Stadlerilla ei ole kokemusta ratikoista Pohjoismaissa. Heidän mallistostaan löytyy Variobahn, eli kehitetty versio Helsingin kaalimadoista, sekä Tango. Tangossa on erilliset telit, mikä varmasti helpottaa kulkua Helsingin verkostolla. Siitä ei tosin tietääkseni ole tehty täysin matalalattiaista versiota. Saa nähdä kumpaan pohjautuvaa ratikkaa Stadler tarjoaa.
 
Sinällään ihan ymmärrettävää, että perusosa on nyt pikakalustollekin pienentynyt tuohon 33:een, kun Vihdintie ja Vantaa ovat ne päätetyt. Option koosta saisi olla jokin maininta, tai ainakin arvio, mikäli se on vielä auki.

Jos vaunut hankitaan Skodalta saattaa hyvin käydä, että ne ovat hieman kehitettyjä versioita nykyisistä Articeista. Näköpiirissä ei taida olla selvää tarvetta hankkia erilaista vaunukonseptia, kuten Varioiden kanssa matalalattiaisuus tai Articien kanssa kääntyvätelisyys. Muotoilukin saattaa olla samanlainen, ellei ehdontahtoen haluta erinäköisiä. Samannäköisyyden tuoma tunnistettavuus on kuitenkin toiminut Nr 1 ja 2 sarjojen kesken.

Tekstin mukaan neuvotteluvaiheeseen etenee kolme ehdokasta. "Valitut toimittajat ovat Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A, Škoda Transtech Oy ja Stadler Polska sp. z o.o."

Kaikkien kolmen yhtiön konsernit ovat muuten jotekin edustettuna jo Helsinkin liikenteessä, Stadler lähijunissa, CAF metrossa ja Skoda Transtech raitiovaunuissa.
 
Tekstin mukaan neuvotteluvaiheeseen etenee kolme ehdokasta. "Valitut toimittajat ovat Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A, Škoda Transtech Oy ja Stadler Polska sp. z o.o."

CAF:lla on kokemusta ratikoista pohjoisessa Urbos AXL-mallinsa kanssa, joita kulkee sekä Tukholmassa että Tallinnassa. Edelleen tuotannossa olevan Urbos 3:n kanssa on ollut reilusti ongelmia teleissä havaittujen murtumien osalta. AXL-mallin telit ovat kuitenkin täysin erilaiset, joten niiden tullessa Helsinkiin tuon osalta ei pitäisi olla ongelmia.

Stadlerilla ei ole kokemusta ratikoista Pohjoismaissa. Heidän mallistostaan löytyy Variobahn, eli kehitetty versio Helsingin kaalimadoista, sekä Tango. Tangossa on erilliset telit, mikä varmasti helpottaa kulkua Helsingin verkostolla. Siitä ei tosin tietääkseni ole tehty täysin matalalattiaista versiota. Saa nähdä kumpaan pohjautuvaa ratikkaa Stadler tarjoaa.
Niin CAF:illa on kyllä kokemusta Pohjois-Euroopasta, mutta kokemukset Urboksista ovat suurelta osin huonoja. Etenkin Tukholmassa on ollut paljon ongelmia Urboksien kanssa, joten raitiolinjalla 7 on jatkuvasti kalustopulan vuoksi bussilla korvattuja lähtöjä. Pahimmillaan seiskaa ei ole liikennöity lainkaan ja Tvärbanania on liikennöity puolella kapasiteetilla Bobardier A32:illa, kun kaikki CAF A35:t olivat käyttökiellossa jarruvikojen vuoksi (CAF A36:t kulkivat, mutta niitä on paljon vähemmän). Tallinnassakin on ollut ongelmia, koska TLT aikoi alun perin hankkia lisää Urboksia, jos niihin oltaisiin tyytyväisiä. Käyttöaste on ainakin jäänyt suunniteltua alhaisemmaksi. Tallinnan CAF:t ovat myös meluisia.
 
  • Tykkää
Reaktiot: JE
Takaisin
Ylös