Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)

Tulevan linjaston kantakaupunkilinjoissa on kuitenkin sellaisia, jotka kulkevat vain jo ennestään pitempipysäkkisillä osuuksilla tai osuuksilla, joilla pysäkkejä pidennetään joka tapauksessa. Tällaisia ovat ainakin 10, 11 (kunnes jatketaan Munkkivuoreen) ja 13 sekä Aleksanterinkadusta ja Snellmaninkadusta riippuen myös 7. Nämä linjat yksistään söisivät jo koko tilauksen perusosan määrän yksisuuntavaunuja ja linjatkin olisivat sellaisia, ettei lisäkapasiteetti menisi hukkaan.
Toisaalta joustavuudessa on myös puolensa. Jos vaikka X34-vaunuissa esiintyisi jokin tyyppivika, ja ne joutuisivat usemmaksi päiväksi pois liikenteestä, olisi hyvä, että nuo uudet vaunut mahtuisivat kaikille kantakaupungin linjoille. Vertailukohtaa voi hakea jännittemuutoksen jälkeisestä sunnuntaista, kun oli lähes pelkästään Articeja liikenteessä. Mainitsemillesi linjoille voisi silloin tietysti laittaa enemmän kaksisuuntakalustoa vapauttaen yksisuuntaiset vaunut juuri niille linjoille, joilla on lyhimmät laiturit matkan varrella.
 
En ole tätä hankintaa seurannut sen tarkemmin, joten voi olla tyhmä kysymys: miksi pyörätön väliosa on nyt hyväksyttävä kun niistä takavuosina saatiin jokseenkin huonoja kokemuksia keskustan raitioteillä, ja Artic suunniteltiin nimenomaan ongelman välttämiseksi?
Ei se kaikkien mielestä olekaan hyväksyttävä tai toimiva ratkaisu. Harmittaa, kun tuo verrokki Sarajevo on sellainen, ettei sieltä oikein saa mitään tietoja. Miten hyvin mahtavat Tangot toimia siellä? Mutta vaunussahan on joka tapauksessa neljä kääntyvää teliä, joten se on kyllä ominaisuuksiltaan aivan eri luokassa kuin Variotram kiinteine telineen oli.

Tom Heinon kirjoittamassa teoksessa Artic – paluu tulevaisuuteen kerrotaan sivulla 40 Artic-vaunun suunnitteluhistoriasta näin: "Aluksi raitioliikenneyksikössä luonnosteltiin versio, jossa oli kaksi neliakselista vaunua ja niiden välissä pyörätön väliosa. Tämä harvinainen ratkaisu karsiutui kuitenkin tutkimuksissa ja asiantuntijakeskusteluissa siksi, että pyörätön väliosa saattaisi olla vaikeasti hallittava vaunun kiertosuunnassa ja saattaisi johtaa vastaaviin vaikeuksiin kuin moduulivaunujen telittömien osien kanssa." Ratkaisua on siis jo kertaalleen harkittu ja se hylättiin.

Se, tuleeko pyörättömästä väliosasta käytännössä ongelma jää nyt sitten nähtäväksi.
 
Koska Škoda Transtechin tarjous hylättiin, on varsin todennäköistä, että se valittaa hankinnasta. Käsittelyssä voi mennä pitkään, joten voidaanko tällöin Vantaan raitiotielle tilata nykyisiä Articeja? Muistaakseni optiota on vielä käyttämättä.
 
Koska Škoda Transtechin tarjous hylättiin, on varsin todennäköistä, että se valittaa hankinnasta. Käsittelyssä voi mennä pitkään, joten voidaanko tällöin Vantaan raitiotielle tilata nykyisiä Articeja? Muistaakseni optiota on vielä käyttämättä.
Vantaan ratikan on tarkoitus valmistua 2029, eli käytännössä valituksella on aikaa vuosi, ilman että ongelmia aiheutuisi. Jos valituksen käsittely venyy, voisikohan jopa olla mahdollista tilata Vantaalle ratikat suorahankinnalla Stadlerilta? Tai sitten toki Škodalta optiolla, riippuu kumpi on halvempi.
 
Koska Škoda Transtechin tarjous hylättiin, on varsin todennäköistä, että se valittaa hankinnasta. Käsittelyssä voi mennä pitkään, joten voidaanko tällöin Vantaan raitiotielle tilata nykyisiä Articeja? Muistaakseni optiota on vielä käyttämättä.
Sitten Škoda saisi ratikkatilaus, koska se valittaa hankinnasta. Todennäköisesti KLOY ei haluaa palkita Škoda siitä, että se viedä hankinnan oikeuteen.
 
Sitten Škoda saisi ratikkatilaus, koska se valittaa hankinnasta. Todennäköisesti KLOY ei haluaa palkita Škoda siitä, että se viedä hankinnan oikeuteen.
miks skoda veis oikeutee?
Eiks se mee vaa niin et se kenen tarjous on paras nii otetaa.
Ja skodalla ei ole varmaankaan parempia ratikoita kuin nuo stadlerit tai näin oleta kun tarjous otettiin stadlerilta.
 
Miten nuo Stadlerin vaunut näyttävät jopa nykyisiä lyhyemmiltä? Ja mitenkähän Škodan tarjous ei täyttänyt ehtoja?

Julkisen hallinnon tarjouspyynnöt usein laaditaan kaikki tai ei mitään -ajatuksella: Jos jokin kohta esimerkiksi 1600:sta ei ole tarjouspyynnön mukainen, koko tarjous voidaan hylätä ehtojen vastaisena. Näin siinäkin tilanteessa, että tarjouksen esittämä ratkaisu olisi parempi kuin tarjouspyynnön. Käytännössä tämä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet ohjata eli manipuloida hankintaa sopivaan suuntaan.

Tällaiset sulkemistapaukset lähes poikkeuksetta käsitellään markkinaoikeudessa, joka sitten joutuu pohtimaan asetettujen ehtojen asianmukaisuutta. Ei ole harvinaista, että hankinta menee markkinaoikeudessa nurin.
 
Erittäin luotettavalta taholta olen kuullut "Articien isänä" tunnetun insinöörin olleen mukana Stadlerin vaunun kehitystyössä. Tässä valossa aiemmat epäilyni hälvenevät selvästi: tämä henkilö, jos kuka, tietää varmasti mitä helsinkiläiseltä raitiovaunuja vaaditaan.

Toki tällä hetkellä kiinnostaa edelleen hankinnan päätöksenteko: mikä tai mitkä asiat johtivat Škoda Transtechin hylkäykseen?
 
Jos valituksen käsittely venyy, voisikohan jopa olla mahdollista tilata Vantaalle ratikat suorahankinnalla Stadlerilta?
Ei varmasti voisi. Suorahankinta kiireen perusteella on mahdollista vain, jos äärimmäinen kiire on johtunut hankintayksikön ulkopuolisesta syystä, joka on aiheutunut äkillisesti ja jota ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Kilpailutuksen tuloksesta tehty valitus johtuu hankintayksikön tekemästä päätöksestä ja on täysin ennakoitavissa, joten se ei missään nimessä ole peruste tehdä suorahankintaa. Hankintaprosessissa tapahtuneet viiveet mainitaan vieläpä hankintalain esitöissä erityisesti asiana, jota ei voi käyttää suorahankinnan perusteena.
 
Viimeksi muokattu:
Aijai ei tullutkaan toisia sarjoja Articceja, kuten oli kaksi sarjaa Valmetin niveliä.

Onko tietoa mitä Stadlerin mallia on tulossa? CityLinkkiä, TramLinkkiä, TINAa vaiko kenties jotain uutta?
Stadlerin tiedotteessa vaunutyypiksi ilmoitetaan Tango Nordic. Tekniikka lienee pitkälle Tango-perheestä, vaunun korin ulkoisessa ilmeessä näen aika paljon TINAn piirteitä. TINA-mallissa kuitenkin telit ovat aika lailla erilaiset, ja ilmeisesti Helsingin rataverkolle soveltumattomat.
 
Škoda Groupin viestinnästä kerrotaan, että yhtiö on vakuuttunut siitä, että sen tarjous oli täysin tarjouskilpailun vaatimusten mukainen ja määritellyn budjetin rajoissa. Tämä näkökulma tulee esille mm. YLEn tänään julkaisemassa uutisessa.
 
Vantaan ratikan on tarkoitus valmistua 2029, eli käytännössä valituksella on aikaa vuosi, ilman että ongelmia aiheutuisi. Jos valituksen käsittely venyy, voisikohan jopa olla mahdollista tilata Vantaalle ratikat suorahankinnalla Stadlerilta? Tai sitten toki Škodalta optiolla, riippuu kumpi on halvempi.
Uutisissa mainittiin, että jos hankinnasta ei valiteta, ensimmäisten uusien raitiovaunujen olisi tarkoitus aloittaa koeajot vuoden 2028 lopulla. Siitä menee vielä aikaa ennen, kuin linjaliikenteeseen tarvittava määrä vaunuja on toimitettu. Ylimääräistä aikaa on siis hyvin vähän. Vantaan raitiotie olisi tiukan aikataulun vuoksi kannattanut alun perinkin rajata tämän hankinnan ulkopuolelle ja tilata optio-Articeja sinne.
 
Erittäin luotettavalta taholta olen kuullut "Articien isänä" tunnetun insinöörin olleen mukana Stadlerin vaunun kehitystyössä. Tässä valossa aiemmat epäilyni hälvenevät selvästi: tämä henkilö, jos kuka, tietää varmasti mitä helsinkiläiseltä raitiovaunuja vaaditaan.

Toki tällä hetkellä kiinnostaa edelleen hankinnan päätöksenteko: mikä tai mitkä asiat johtivat Škoda Transtechin hylkäykseen?
Ei kai ole mikään salaisuus, että Ollipekka Heikkilä on konsulttiyhtiönsä kautta ollut mukana Stadlerin tarjouspyynnön valmistelussa. Suomessa on kaksi henkilöä, joilla on näyttöä siitä, että he pystyvät hankkimaan Helsingissä toimivia raitiovaunuja, ja OP on heistä toinen. Siinä mielessä odotukset ja luotto ovat korkealla. Mutta silti tuo konfiguraatio epäilyttää.

Škoda tuo kyllä sitten oikeudessa esille, miksi heidän tarjouksensa olisi pitänyt hyväksyä. Sitä ennen ei varmaan tuosta asiasta tihku tietoja.

Ei varmasti voisi. Suorahankinta kiireen perusteella on mahdollista vain, jos äärimmäinen kiire on johtunut hankintayksikön ulkopuolisesta syystä, joka on aiheutunut äkillisesti ja jota ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Kilpailutuksen tuloksesta tehty valitus johtuu hankintayksikön tekemästä päätöksestä ja on täysin ennakoitavissa, joten se ei missään nimessä ole peruste tehdä suorahankintaa. Hankintaprosessissa tapahtuneet viiveet mainitaan vieläpä hankintalain esitöissä erityisesti asiana, jota ei voi käyttää suorahankinnan perusteena.
Tästä tulee mielenkiintoinen keissi. Kyllähän PSKL:n juristit yrittävät varmasti saada oikeuden vakuutettua siitä, että taivas romahtaa, jos Vantaan vaunuja ei saada ajoissa. Silloin hankinta etenisi valituksesta huolimatta ja Škodan mahdollisesti menestyttyä oikeudessa se tyytyisi vain rahalliseen korvaukseen. Mutta miksi taivas romahtaisi? Jos se Vantaan rata on valmis 2029, ja vaunut sinne saadaan vasta vuosi-kaksi sen jälkeen, niin mikäpä katastrofi siitä seuraisi? Kyllä sen väen voi kuljettaa odotellessa busseillakin, vaikkei se ihan optimaalista olekaan. Kilpailutusprosessi on kestänyt poikkeuksellisen pitkään, neljä vuotta, ja syy siihen ei kyllä ole Stadlerissa eikä Škodassa.

Tuleeko kaupunkiratikoista yksisuuntaisia vai tuleeko niihin myös kaksi ohjaamoa?
Yksisuuntaisia

Uutisissa mainittiin, että jos hankinnasta ei valiteta, ensimmäisten uusien raitiovaunujen olisi tarkoitus aloittaa koeajot vuoden 2028 lopulla. Siitä menee vielä aikaa ennen, kuin linjaliikenteeseen tarvittava määrä vaunuja on toimitettu. Ylimääräistä aikaa on siis hyvin vähän. Vantaan raitiotie olisi tiukan aikataulun vuoksi kannattanut alun perinkin rajata tämän hankinnan ulkopuolelle ja tilata optio-Articeja sinne.
Oliko niitä optioita tosiaan vielä niin paljon käyttämättä ja olisiko aikaikkuna niiden käyttämiselle ollut vielä avoinna?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös