Minimivuoroväli Jätkäsaaren kaksinajolle määräytyy tällä hetkellä mm. Kaivokadun pysäkistä ja sen ympärillä olevasta alueesta. Minimivuoroväli on sellainen, jossa ratikoita ei ole ruuhka-aikaan jatkuvasti jonossa.
Kaivokadun pysäkin kapasiteettiin vaikuttavat liikennevalo-ohjaus pysäkkialueen päissä ja lähialueen risteyksissä, pysäkkien pituus ja rinnakkaisten pysäkkien lukumäärä. Kaivokadun pysäkkialueella on tällä hetkellä ulommaisten suojateiden (Keskuskadun ja Asema-aukion risteykset) sisäreunojen väli 110 metriä ja radan suora osuus pysäkkialueella 135 m. Pysäkkialueen länsipään portaikon ja itäpään portaikkojen ja iv-kuilujen välinen etäisyys näyttää olevan 100 m. Jos noita itäpään portaikkoja ei tarvita hätäpoistumisteinä Asematunnelista, niin iv-kuiluja voinee muokata niin, että ne siirtyvät ajoradan puoleiseen reunaan pysäkkikoroketta.
Toinen vaihtoehto on Kaivokadun pysäkin neliraiteistaminen, mikä on muistaakseni ollut tälläkin foorumilla pari kertaa esillä. Länsimetron myötä bussilinjat 65A ja 66A poistuvat Kaivokadulta.
Kadun kapeus ei ole tärkein tekijä, mutta kyllä vaikuttaa siinä mielessä, että jokaiselle kiinteistölle pitää olla yhteys, pysäkkien sijoittelu kapeilla kaduilla on todella haastavaa niin ettei pääsy kiinteistöille esty eikä samalla blokata risteyksiä ja suojateitä.
Enemmän kuin kadun leveys toki vaikuttaa mutkaisuus ja korttelipituus. Pysäkeille pitää olla riittävästi tilaa ja kun raitiovaunut joutuvat pysähtymään, ne eivät yleensä saa tukkia mm. risteyksiä tai suojateitä.
Kiinteistöjen ajoyhteyden järjestämiseen on ainakin kolme mahdollisuutta, jos pysäkki sattuu kohdalle: 1) Pysäkkiä ei koroteta. 2) Pysäkkikorokkeelle järjestetään porttikongin kohdalle luiska ja pysäkkikoroke sijoitetaan niin, että kaksinajossa luiska jäisi vaunujen väliin. 3) Ajoyhteys kiinteistölle järjestetään jonkin muun porttikongin kautta rasitteena.
Jos suojatie on ongelma, sen voi siirtää. Jos vaunun perän jääminen risteykseen on ongelma, silloin säädetään liikennevalo-ohjaus niin, ettei vaunun perä jää risteykseen. Tästä käy esimerkiksi juurikin Kaivokadun pysäkiltä lähtö Mannerheimintien suuntaan, jossa tämä ei nyt toteudu. Valo-ohjauksella ei siis nyt taata sitä, että Asema-aukion risteyksessä kuittausilmaisun antanut vaunu pääsisi joko jatkamaan suoraan Simonkadulle tai kääntymään Mannerheimintielle.
Minä toteuttaisin tämän näin: 1) Mannerheimintien risteyksen ajoituskaaviossa on määriteltävä, koska Kaivokadulta tulevalle vaunulle voidaan antaa vihreä (nuolivalo) kuhunkin kolmesta mahdollisesta ajosuunnasta. 2) Asema-aukion risteyksen ajoitukset on sovitettava tämän risteyksen mukaan. 3) Valotilaus ja vaihteenkääntöpyyntö on vietävä puskuriin ja edellisen vaihteen (eli Mikonkadun risteyksen) jälkeen, samalla tunnistetaan vaunun yksilönumero ja linjatunnus.
Nyt kun Kaivokadun pysäkille saapuvien vaunujen järjestys tiedetään, niin näille voidaan tehdä jokaiselle vaunulle tarvittava kulkutie aina suunnitelluin väliajoin Mannerheimintien risteyksen läpi.
