Kehä I:n linjastotarkastelu

Pohjois-Haagan aseman siirtäminen (ja Kannelmäen aseman lakkauttaminen vielä enemmän) huonontaisi joukkoliikenneyhteyksiä alueilla asuville. Sopivalla täydennysrakentamisella, Pohjois-Haagan aseman uusi sijainti voisi olla väestö- ja työpaikkapohjaltaan ainakin lähes yhtä hyvä kuin aseman nykyinen sijainti, mutta tuskin juurikaan parempi, jos kaikista Helsingin seudun moottoriteistä ei luovuta (mites esim. rahti kulkee?). Nykyisellä linjastolla siirto parantaisi vaihtoyhteyksiä lisäämällä helpon vaihdon vain 20 minuutin välein kulkevalle linjalle 553. Jos asema siirrettäisiin, 554:llä olisi nykyistä parempi syy jatkaa vanhan aseman ohi kulkemista, kun alueen joukkoliikennetarjonta joka tapauksessa heikkenee.

Toisin sanoen, voimme olettaa, että aseman uudesta sijainnista voisi koitua ihan vähän enemmän hyötyä kuin haittaa. Jos asema rakennettaisiin nykyään, kenties tuo olisi parempi paikka sille. Pohjois-Haagan asema on kuitenkin jo olemassa. Aseman siirto ei ole halpa homma, ja vääjäämätön junaliikenteen katko sen rakentuessa ei myöskään paranna kulkuyhteyksiä rakennusvaiheessa. Hyöty tuollaisesta olisi siis aika pieni verrattuna kustannuksiin ja rakentamisen aikaisiin haittoihin. Oikean kaupungin rakentaminen ei toimi samalla tavalla kuin kaupunginrakennuspeleissä eli pistetään peli paussille ja siirretään olemassa oleva rakennus pilkkahintaan.
Olet väärässä. Kuten sanoin, paikallisyhteyksiä tarjoaa (pika)ratikka nykyisten asemien valuma-alueelle ja laajemminkin.

Rautatieliikenne Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemilla katkeaisi joka tapauksessa niiden asemien peruskorjaukseen, joka ei ole halpaa lystiä sekään. Rakentamalla vain yksi korvaava asema voidaan jopa säästää rahaa.

Kaupunkia rakennetaan paremmaksi tekemällä parempaa kaupunkia, ei toteamalla että kaikki on mahdotonta ja turhaa ja tehotonta ja loputtomasti tyytymällä nykytilanteen paikkaamiseen epätyydyttävillä ratkaisuilla. Paitsi Helsingissä, jossa kaikki hyvä on mahdotonta.
 
Kaupunkia rakennetaan paremmaksi tekemällä parempaa kaupunkia, ei toteamalla että kaikki on mahdotonta ja turhaa ja tehotonta ja loputtomasti tyytymällä nykytilanteen paikkaamiseen epätyydyttävillä ratkaisuilla. Paitsi Helsingissä, jossa kaikki hyvä on mahdotonta.
Mä en kyllä ymmärrä millä tavalla olisi parempaa kaupunkia siirtää rautaiteasema nykyisen rakennuskannan keskeltä moottoritien päälle? Marginaalisesti nopeampi vaihdollinen yhteys Otaniemeen ja Keilaniemeen? Vai onko ajatuksena bulevardisoida/tunneloida Kehä 1 ja rakentaa siihen päälle?
 
Jos täällä olisi minkäänlaista järjestelmäajattelua, niin peruskorjaukseen tulevien Kannelmäen ja P-Haagan rautatieasemien sijaan nämä asemat olisi lakkautettu ja Kehä I:n rautatiesillalle olisi tehty uusi yhdistetty rautatieasema josta olisi Pukinmäki-tyyppinen vaihto suoraan busseista juniin.

Myös Länsi-Helsingin ratikka olisi samalla syytä jatkaa Kaarelta pohjoiseen Kannelmäkeen jos ei suoraan Malminkartanon asemalle asti, korvaten nykyisillä paikalla olleiden rautatieasemien palvelua. Unohtamatta napsakkaa vaihtoa myös uudelle rautatieasemalle.
Mitä jos korvattaisiin Huopalahden ja P-Haagan asemat uudella yhdistetyllä asemalla Vihdintien sillan kohdalla?

Minusta asemien, kuten joukkoliikenteen muutenkin, tulisi palvella ennen muuta kunkin alueen lähiasukkaiden tarpeita, eikä pelkästään Kehällä kulkevia vaihtajia.
 
Olet väärässä. Kuten sanoin, paikallisyhteyksiä tarjoaa (pika)ratikka nykyisten asemien valuma-alueelle ja laajemminkin.
Kenties Hakaniemen ja Kaisaniemen metroasemat voisi myös lakkauttaa nopeuttamaan matka-aikoja? Bussien ja ratikoiden kyytiin on jo vaihtoyhteydet Sörnäisissä ja Rautatientorilla, joten ne tarjoavat paikallisyhteyksiä.
 
Kenties Hakaniemen ja Kaisaniemen metroasemat voisi myös lakkauttaa nopeuttamaan matka-aikoja? Bussien ja ratikoiden kyytiin on jo vaihtoyhteydet Sörnäisissä ja Rautatientorilla, joten ne tarjoavat paikallisyhteyksiä.
Etkö todellakaan näe mitään eroa kaupunkirakenteessa väljien lähiöiden ja kirjaimellisesti Suomen tiheimmin asuttujen alueiden välillä?

Ratikalla pääsee vielä lähemmäs asukkaita, koska asukkaat eivät asu pistemäisesti rautatieasemalla vaan pitkin poikin viherhajuraoilla levitettyä lähiötä.

Maapallon voisi lakkauttaa. Kuuhun pääsee raketilla ja se on hyvä vaihtopaikka sekä Jupiteriin että aurinkoon.
Millä tavalla tämä on asiallinen kommentti?

Mitä jos korvattaisiin Huopalahden ja P-Haagan asemat uudella yhdistetyllä asemalla Vihdintien sillan kohdalla?

Minusta asemien, kuten joukkoliikenteen muutenkin, tulisi palvella ennen muuta kunkin alueen lähiasukkaiden tarpeita, eikä pelkästään Kehällä kulkevia vaihtajia.
Lähiasukkailla, kuten kauempana tulevilla vaihtopaikkaa käyttävillä, on liikkumistarpeita moneen suuntaan. Siksi joukkoliikenne on järjestelmä, joka palvelee eri suuntiin menemistä toisiinsa integroiduilla linjoilla ja laadukkailla vaihtopaikoilla.

Paitsi Helsingissä, jossa joukkoliikenne perustuu pyhiin ja koskemattomiin pysäkkeihin jotka ovat itseisarvo, ja se on pilkan ja naurun aihe jos siitä pääsisi johonkin. Autollahan täällä on tarkoitus liikkua, jos haluaa päästä minnekään.
 
Ratikalla pääsee vielä lähemmäs asukkaita, koska asukkaat eivät asu pistemäisesti rautatieasemalla vaan pitkin poikin viherhajuraoilla levitettyä lähiötä.
Lassilan asukkaat asuvat nytkin enintään 500-600 metrin päässä nykyiseltä Pohjois-Haagan asemalta, ja vielä aika tasaisesti sen ympärillä, joskin vain toisella puolella rataa. He ovat siis kaikki kävelyetäisyyden päässä nopeasta vaihdottomasta yhteydestä mm. keskustan suuntaan. Kannelmäki on toki levittäytynyt ulos hieman enemmän, mutta sielläkään asema ei ole huonolla paikalla suhteessa väestön keskipisteeseen.

Asuin ennen n. 500 metrin päässä lähimmältä metroasemalta. Liityntäbusseja olisi mennyt 200 metrin kävelymatkan päästä, mutta lähes kaikki tuntemani naapurit kulkivat suoraan metrolle. Poikkeuksena oli matkan aloittaminen poikittaisliikenteellä, mutta silloinkaan ei käytetty liityntäbusseja. Jos raskaan raideliikenteen asema on kävelymatkan päässä, moni suosii sitä, ja sen poistaminen todennäköisesti vähentäisi joukkoliikenteen matkustajamääriä ihan merkittävästi. Siinä vaiheessa kun kävelymatka lähestyy 10 minuuttia niin moni ihan suosiolla vaihtaa auton kyytiin (minkä et varmasti itsekään halua tapahtuvan).

Lähiasukkailla, kuten kauempana tulevilla vaihtopaikkaa käyttävillä, on liikkumistarpeita moneen suuntaan. Siksi joukkoliikenne on järjestelmä, joka palvelee eri suuntiin menemistä toisiinsa integroiduilla linjoilla ja laadukkailla vaihtopaikoilla.
Näin on. Vaihtopaikkojen laadussa on vielä paljon kehitettävää ympäri Helsingin seutua. Siitä olemme varmasti samaa mieltä. Itse vaihtoyhteydet ja monen suunnan liikkumistarpeet kuitenkin toteutuvat jo Pohjois-Haagan asemalla. Junan ja bussin välillä on lyhyt kävelymatka, ja asukkaat asuvat hyvällä sijainilla suhteessa kumpaankin kulkumuotoon. Kehän asema käytännössä pidentäisi asukkaiden kävelymatkoja tai lisäisi pakkovaihdon, joka ei edes juurikaan nopeuttaisi matkaa verrattuna asemalle kävelyyn.

Nostan vielä esiin tämän kommentin:
Marginaalisesti nopeampi vaihdollinen yhteys Otaniemeen ja Keilaniemeen?
On nimittäin tärkeä muistaa, että Etelä-Espoo on ainoa suunta, johon tuo nopeuttaisi matkoja. Jos kohteena on Pohjois-Espoo, niin alueen asukkaat voivat kävellä suoraan 553:n pysäkeille. Kauempaa pohjoisesta tulevat voivat taas mennä Huopalahden asemalle ja vaihtaa siellä junaan, joka vie suoraan mille vaan Huopalahden länsipuolella sijaitsevalle asemalle. Parempaa vaihtoyhteyttä on vaikea löytää.
 
Ja mä asuin ennen 800m päässä Kantsun juna-asemalta. Ei sieltä päässyt joukkoliikenteen varassa mihinkään, onneksi oli etätyöt jo silloin. Mä puhun siitä turhautumisesta että mihinkään ei pääse.
 
Ja mä asuin ennen 800m päässä Kantsun juna-asemalta. Ei sieltä päässyt joukkoliikenteen varassa mihinkään, onneksi oli etätyöt jo silloin. Mä puhun siitä turhautumisesta että mihinkään ei pääse.
Minäkin asun edelleen, mutta sitä asemaa ei vain enää ole. joutuu kulkemaan 1,5 km pidemmälle.
 
Jos täällä olisi minkäänlaista järjestelmäajattelua, niin peruskorjaukseen tulevien Kannelmäen ja P-Haagan rautatieasemien sijaan nämä asemat olisi lakkautettu ja Kehä I:n rautatiesillalle olisi tehty uusi yhdistetty rautatieasema.

Ei mikään helppo kysymys. Jos ajatellaan asiaa järjestelmätasolla, toisaalta asemien siirtäminen Kehä I:n päälle loisi vaihtoyhteyksiä Kehä I pitkin kulkeviin busseihin ja mahdollistaisi joidenkin bussien siirtämisen nopeimmalle Kehä I:lle pois katuverkosta, mutta toisaalta Kehä I ja kaupunki sopivat huonosti yhteen, ja samat periaatteet pätevät muihunkin tapauksiin, joissa pohditaan, pitäisikö rautatie- tai metroasema rakentaa suuren väylän päälle tai viereen.

Jos rakennetaan tuon tyyppisen väylän viereen tai päälle asema, suurin osa aseman läheisistä alueista on suojavihreää ja liikennealuetta, väylä muodostaa estevaikutuksen asemalle pyrkiville ja bussien odottamisolosuhteet ovat helposti epämiellyttävät. Joissain tapauksissa on varaa rakentaa kalliita rakenteita, jotka poistavat estevaikutusta ja tuovat palveluja aseman lähelle, kuten Kalasataman metroasemalla, mutta yleensä ei ole. Itäkeskuksen metroasemallakin Itäväylä muodostaa ammottavan kanjonin metroaseman viereen ja synnyttää paljon epäkaupunkia. Esimerkiksi Kannelmäen asema on taas esimerkki asemasta, jonka ympärillä voi olla paljon rakentamista ja miellyttävää jalankulkuympäristöä. Erityisen hyviä esimerkkejä on Kerava ja Järvenpää.

Toisaalta aseman kautta voidaan johtaa enemmän bussilinjoja. Jos esimerkiksi nykyinen Pukinmäen asema olisi asutuksen keskellä, ei sen kautta välttämättä olisi johdettu samalla tavalla kaikkia nykyisiä bussilinjoja.
 
Kehä I on jo nyt Helsingin pääkatu, ja suurin osa kaupunkilaisista on tavalla tai toisella kiinni siinä päivittäisessä elämässään. Joko elämä vie sen yli tai sitä pitkin. Sitä ei voi pidemmän päälle kehittää autoränninä joka hylkii kaikkea inhimillistä. Ellei sitten Helsingin pitkäjänteinen, tosiasiallinen (virallisten poliittisten tavoitteiden vastainen) strategia ole autoriippuvuuden edistäminen ja käveltävän kaupunkiympäristön turmio. Joukkoliikenne saa nuutua siinä välissä.
 
Takaisin
Ylös