Koivusaaren rakentaminen

Samalla kun rakennetaan pohjoisen metrolinjan kääntöraiteet, kannattaa avata myös asemat Laajasaloon. Luultavasti silta on ratkaisu metroliikenteelle ja samalla Laajasalolaisille (ja Herttoniemi-Roihuvuori) avautuu kevyen liikenteen väylä eteläiseen kantakaupunkiin.
 
sebastin sanoi:
Samalla kun rakennetaan pohjoisen metrolinjan kääntöraiteet, kannattaa avata myös asemat Laajasaloon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Antaisitko lähteen tälle, eli mistä raportista taikka suunnitelmasta on kyse, ja kuka sen on julkaissut ja milloin?
 
Tulin tässä miettineeksi, että tuossa Koivusaaressa ei ole kyllä tässä taloustilanteessa mitään järkeä. Perusinfra pitää potkaista käytännössä ihan nollista ja ennen sitä pitää vielä täyttää merta. Koivusaari ei ole sen lähempänä kuin Kulosaari tai Herttoniemi. Itäväylän kattaminen Kulosaaressa olisi sekin kallista, mutta Herttoniemi on täynnä joutomaata ja aaltopeltihalleja.

Helsingillä on mahdoton tarve aloittaa uusia projekteja ilman että vanhoista on revitty kaikkea potentiaalia irti saati että ne olisivat edes valmiita. Eipä sitten muuta kuin odottelemaan, että ensimmäinen paalu hakataan Malmin lentokentän savimaahan. Luultavasti paljon ennen kuin Jätkäsaari ja Kalasatama ovat rakennettu täyteen, ennen kuin Itämetron varresta on joutomaat ja ryteiköt rakennettu jne.

Kovasti yritetään, mutta puolivalmista pukkaa.
 
Helsingissä on viimeiset puoli vuosisataa harrastettu kaupunkisuunnittelua, jossa ei tietoisesti hyödynnetä olemassaolevien rakennettujen alueiden potentiaalia. Kaupunki kehittyy rakentamalla kerralla valmiita aluerakennusprojekteja metsään, ja sillä siisti. Malmin lentoaseman ja Sipoon vastustuksen ei pidä antaa pysäyttää tätä metrojunaa, kaupungissahan on asuntopula. Eikä se asuntopula todellakaan johdu tästä toimintatavasta, hiljaa takarivissä.

Jos potentiaalia hyödynnettäisiin, hyvin suunnitellut autoiluympäristöt menisivät pikkuhiljaa pilalle liiallisesta autoilun määrästä. Ydinkeskustakin laajentuisi. Eihän tämä nyt täysjärkiselle edistysmieliselle käy päinsä.
 
j-lu sanoi:
Tulin tässä miettineeksi, että tuossa Koivusaaressa ei ole kyllä tässä taloustilanteessa mitään järkeä. Perusinfra pitää potkaista käytännössä ihan nollista ja ennen sitä pitää vielä täyttää merta. Koivusaari ei ole sen lähempänä kuin Kulosaari tai Herttoniemi. Itäväylän kattaminen Kulosaaressa olisi sekin kallista, mutta Herttoniemi on täynnä joutomaata ja aaltopeltihalleja.

Helsingillä on mahdoton tarve aloittaa uusia projekteja ilman että vanhoista on revitty kaikkea potentiaalia irti saati että ne olisivat edes valmiita. Eipä sitten muuta kuin odottelemaan, että ensimmäinen paalu hakataan Malmin lentokentän savimaahan. Luultavasti paljon ennen kuin Jätkäsaari ja Kalasatama ovat rakennettu täyteen, ennen kuin Itämetron varresta on joutomaat ja ryteiköt rakennettu jne.

Kovasti yritetään, mutta puolivalmista pukkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Helsingin seudun väkiluku kasvoi viime vuonna noin 20000 hengellä. Tuo kasvu tarkoittaa noin 10000 asuntoa vuodessa eli seudulla yhtä Jätkäsaarta tai Malmin lentokenttää joka vuosi, vuosi toisensa perään. Ei siinä kaikki, seudun kasvu on kiihtyvässä trendissä. Mitä ilmeisimmin yksi Tampereen kaupunki tai Oulun seutu lisää pitää siis rakentaa Helsingin seudulle seuraavan vuosikymmenen aikana, toki asunnot sijoittuvat eri puolille seutua, mutta kuitenkin. Helsingin seudulla asuntojen tarve on niin massiivinen, ettei siihen millään pelkällä täydennysrakentamisella pystytä. Koivusaaren rakentamisen vaihtoehtona on tällä hetkellä käytännössä asuntojen rakentaminen esimerkiksi Suurpeltoon, Kivistöön tai kehyskuntiin. Ne ovat paljon huonompia vaihtoehtoja.

Toki olisi oikein hyvä jos kaupunkia tiivistettäisiin ja kantakaupunkia laajennettaisiin, mutta käytännössä sille ei näytä, ainakaan vielä olevan hyviä poliittisia edellytyksiä. Parhaat kantakaupungin laajennusalueet ovat nykyään siirtopuutarhoja, puistoja (esimerkiksi Meilahden puistoalue, Keskuspuisto, Sofianlehto, Kumpula jne.), joita voisi hyvin pienentää ja sitten on toki myös Länsi-Käpylä, merkityksetön omakotialue erittäin hyvällä paikalla, joka olisi ilman muuta syytä purkaa ja rakentaa tiheästi, jos siis kantakaupunkia todella halutaan laajentaa.

Sitten ovat toki myös merentäytöt ja luonnonsuojelualueet, jotka ovat nekin aikamoisia tabuja. Suomenlahdella on paljon merenlahtia ja linnuilla on siivet, joten eikö Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden voisi täyttää ja muuttaa rapakot ihmisten käyttöön? Tuo on toki mahdoton ajatus, jos luonnonsuojelualueet ovat pyhiä. Kuitenkin jos asutuksen sijoittuminen lähelle seudun keskustaa on tärkeää, pitää olla valmiutta tehdä tuota tavoitetta tukevia ratkaisuja. Samantasoisia lintulahtia kun on Suomenlahdella paljon. Jos lintujen häätäminen on liian radikaalia, toisaalta Helsingissä on paljon mahdollisuuksia rakentaa uusia saaria matalille merialueille lähelle keskustaa, ikävä kyllä jostain syystä tuollainenkaan laajennustapa ei näytä kelpaavan.

Viimeinen naula nykyisen kaupungin tiivistämisen arkussa ovat sitten toki suojelukaavat ja ylitiukat normit, esimerkiksi suojaetäisyydet, vilkkaille tai meluisille alueille rakentamisesta, jotka nekin usein estävät uudisrakentamista, talojen korotuksia ja laajennuksia.
 
Viimeksi muokattu:
^ Tarvitaan toki asuntoja. Ongelma on siinä, että kun infra on kallista, tontit ovat kalliita, on vaikea löytää rakennuttajia ja rahoitusta, joten jos jotain toteutuu, se on helposti mallia Itä-Pasila. Koivusaari on niin hieno mahdollisuus rakentaa kaupunkia, ettei sitä pidä toteuttaa karsittuna ja tingittynä. Parempi sitten säästää myöhempään.
 
j-lu sanoi:
Eipä sitten muuta kuin odottelemaan, että ensimmäinen paalu hakataan Malmin lentokentän savimaahan. Luultavasti paljon ennen kuin Jätkäsaari ja Kalasatama ovat rakennettu täyteen, ennen kuin Itämetron varresta on joutomaat ja ryteiköt rakennettu jne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en näe pahaa siinä, että uusia aluerakentamisprojekteja aloitetaan ennen kuin vanhat ovat kokonaan valmiita. Pääasia, että ne vanhatkin toteutetaan loppuun asti. Helsinkiin on tulijoita niin paljon, että kaikkiin riittäisi uusia asukkaita. Jos väestönkasvu ei mahdu Helsinkiin (edes lähiöihin), niin sitten se suuntautuu vielä vähemmän kaupunkimaisille alueille.

Se on aito ongelma, että lähiövyöhykkeellä niitä joutomaita ja ryteikköjä (joita jotkut kuitenkin kutsuvat virkistysalueiksi) on pilvin pimein ja maankäyttö on muutenkin väljää.

Kantakaupungin laajenemisen puolella enemmän ongelmana on, että sen pitäisi laskea kantakaupungin asuntojen hintoja, jotta niitä uusia asukkaita tulisi ja kantakaupunki pääsisi laajenemaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tontteja ei luovuteta/lunasteta sitä tahtia, että näin tapahtuisi. Silloin lähiöpolitiikan puolustajat voivat helposti todeta, että eihän kantakaupunkia kannata laajentaa, koska sille ei olisi kysyntää (kalliit asunnot eivät menisi kaupaksi).
 
kuukanko sanoi:
Kantakaupungin laajenemisen puolella enemmän ongelmana on, että sen pitäisi laskea kantakaupungin asuntojen hintoja, jotta niitä uusia asukkaita tulisi ja kantakaupunki pääsisi laajenemaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tontteja ei luovuteta/lunasteta sitä tahtia, että näin tapahtuisi. Silloin lähiöpolitiikan puolustajat voivat helposti todeta, että eihän kantakaupunkia kannata laajentaa, koska sille ei olisi kysyntää (kalliit asunnot eivät menisi kaupaksi).
Klikkaa laajentaaksesi...

Varsin outoa logiikkaa. Taloustieteessä korkeat hinnat heijastavat kovaa kysyntää, matalat hinnat heikkoa kysyntää.
 
petteri sanoi:
Varsin outoa logiikkaa. Taloustieteessä korkeat hinnat heijastavat kovaa kysyntää, matalat hinnat heikkoa kysyntää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaisin, että tuo on poliittista retoriikkaa. Lähiökaupunkia ja autoilun vapautta puolustavat kokoomuslaiset (jotka muuten uskovat markkinoiden toimivuuteen) voivat noin perustella demareille, miksei kantakaupungin laajentaminen auttaisi duunariperheitä, joilla ei olisi sitten kuitenkaan varaa muuttaa laajenneeseen kantakaupunkiin.
 
Sitten voi miettiä, miksi ylipäänsä matalat asuntojen hinnat edes olisivat toivottavaa kehitystä? Suhteellisen korkea asumisen hintataso johtaa tehokkaampaan resurssien käyttöön, kun ihmisillä ei ole varaa hankkia omaan käyttöönsä paljon neliöitä. Samalla asukastiheys myös pysyy korkeampana ja on enemmän kannusteita rakentaa tiheästi. Pienempi neliömäärä on myös halvempi ylläpitää eli silloin asumiseen käytetään vähemmän luonnonvaroja.

Toki ongelmaksi voi myös tulla, kuten nyt Helsingin seudulla, että asuntoja on lukumääräisesti kovin vähän ja osa henkilöistä jää markkinoiden ulkopuolelle.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:01 ----------

kuukanko sanoi:
Lähiökaupunkia ja autoilun vapautta puolustavat kokoomuslaiset (jotka muuten uskovat markkinoiden toimivuuteen) voivat noin perustella demareille, miksei kantakaupungin laajentaminen auttaisi duunariperheitä, joilla ei olisi sitten kuitenkaan varaa muuttaa laajenneeseen kantakaupunkiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähiökaupunkipuolue Kokoomus? Helsingissäkö? Kokoomus on kyllä Helsingissä suurin puolue nimenomaan kantakaupungissa ja lähellä ydintä, joitakin itäisen kantakaupungin ja Käpylän vihreitä alueita lukuunottamatta, kun taas lähiöissä äänestetään enemmän demareita ja perussuomalaisia.

http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2...estysalueet/helsinki_aanestysalueet_1_91.html
 
Viimeksi muokattu:
petteri sanoi:
Lähiökaupunkipuolue Kokoomus? Helsingissäkö? Kokoomus on kyllä Helsingissä suurin puolue nimenomaan kantakaupungissa ja lähellä ydintä, joitakin itäisen kantakaupungin ja Käpylän vihreitä alueita lukuunottamatta, kun taas lähiöissä äänestetään enemmän demareita ja perussuomalaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka kokoomuksen valtuutetuistakin moni asuu kantakaupungissa, heistä monet haluavat säilyttää autoilun vapauden - ja sehän ei onnistu tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta, vaan hajauttamalla sitä laajemmalle. Tämän voi todeta katsomalla viimeisten vuosikymmenten aikaista kehitystäkin, kun kokoomus on pitänyt valtaa Helsingissä: tiivistämistä on ollut aika vähän ja Helsingin seudun väestönkasvu on keskittynyt muihin kuntiin kuin Helsinkiin.
 
Jos kaupunki ei kaavoita, niin ei voi tietenkään rakentaa. Mutta vaikka kaupunki kaavoittaisi, ei se silti merkitse rakentamista. Rakennusliikkeillä kun on omat tuotto-odotuksensa ja Helsingin kantakaupungin osalta ne ovat todella kovat – niin kovat, että Leppäsuon korttelikin seisoi vuosikausia osin rakentamattomana, sillä asunnot eivät olisi menneet kaupaksi sillä hinnalla, johon rakennusliike olisi tyytyväinen. Nyt on samaa ongelmaa Kalasatamassa, varmaan muuallakin. Eli kaavoitetaan kyllä, mutta ei se rakentamista käynnistä.

Toinen ongelma on sitten se, että kun kysyntää olisi erityisesti pienille asunnoille, niin kaupunki pakottaa rakentamaan huomattavan paljon myös suuria asuntoja, joita on vaikeampi saada kaupaksi ja joiden neliöhinnat eivät nouse yhtä korkeiksi. Kaupunki tietää paremmin kuin sen asukkaat tai rakennusliikkeet, mikä meille on hyväksi. Taas kerran.

Kaikkein parhaiten tekisivät kauppansa alle 30-neliöiset yksiöt kantakaupungissa. Niille todella on kysyntää, vaikka asuntokauppa on muuten jumissa. Mutta sellaisia ei juuri voi rakentaa – kiitos kaupungin holhouspolitiikan. Toinen syy ovat tietysti invamääräykset, jotka pakottavat pikkuasunnoissa käyttämään kohtuuttoman suuren neliömäärän kylpyhuoneeseen. Nekin taitavat olla kaupungin vika – valtio käsittääkseni tahtoo vain, että vammautuvalle henkilölle maksetaan muutostyöt hänen asuntoonsa, ei sitä, että jokaista kohdellaan vammaisena jo vauvasta lähtien.

Menisiköhän läpi sellainen, että rakennusliike perustaisi opiskelija-asuntosäätiön, rakentaisi sen nimissä taloja täynnä pikkuyksiöitä ilman kohtuuttomia vaatimuksia autopaikoista ja invavessoista, vuokraisi opiskelijoille ja sitten kymmenen vuoden päästä purkaisi säätiön ja myisi asunnot? ;)
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös