Kolme vaihtoehtoista mallia Suomen ja Ruotsin junaliikenteelle

Suomen ja Ruotsin välisen rautatielinjan uudelleenavajaisia vietettiin -juhlallisesti ilman rautatiekalustoa. Väylävirasto on saanut sähköistyksen Laurilasta Haaparannalle valmiiksi, mutta tärkeimmät asiat puuttuvat. Ensinnäkään radalla ei edelleenkään ole juurikaan liikennettä ja toiseksi normaalilevyinen rata päättyy Tornioon; siitä itään on edettävä venäläisleveydellä, joka on Ruotsista tulevalle liikenteelle ylivoimainen vaatimus.
Limittäisraide vähintään Kemiin asti olisi absoluuttisesti syytä rakentaa mahdollisimman pian jo Suomen huoltovarmuuskysymysten takia. Sen jatkaminen edelleen Ouluun ja Raaheen mahdollistaisi malmikuljetukset suoraan Kiirunan alueelta Raahen terästehtaalle, mikä nostaisi radan käyttökatetta varmaan satoja prosentteja nykyisestä. Henkilöliikennekin saattaisi syntyä siinä sivussa -esimerkiksi suora yhteys Tukholman ja Oulun välille. Lähijunayhteyttä Haaparannalle tuskin tulee, koska Suomesta ei sille maksajaa löydy, niin toivottavaa kuin se olisikin.

Ja pieni kielenhuollollinen muistutus: Haaparanta taipuu ulkopaikallissijoissa (Haaparannalla, Haaparannalta, Haaparannalle). Medioissakin on virheellistä sisäpaikallissijaa viljelty aivan viime vuosiin asti, joten sen käyttäminen on inhimillinen virhe...
 
Takaisin
Ylös