Ajan henkilöautolla säännöllisen epäsäännöllisesti. Siis en aina samaan aikaan päivästä enkä aina samaa reittiä. Liikennesääntöjä pyrin toki noudattamaan säännöllisesti.
Tälla haavaa omistan Ford Tourneo Connectin (karvalakkimalli veivattavin ikkunoin ja ilman ilmastointia tms rekvisiittaa), joka takapenkit taittamalla vetää rompetta kuin pieni pakettiauto. Autokauppiaat eivät muuten luokittele tämäntapaisia autoja (esim VW Caddy Kombi, Opel Combo Tour ym) henkilöautoiksi, vaan "tavara-autoiksi" tai "hyötyajoneuvoiksi". Tunnustavatko he siis rivien välissä monen henkilöauton olevan hyödytön?
Työmatkoja ajan autolla, kun myös työpäivän aikana saattaa tulla ajoa hyvinkin vaihteleviin kohteisiin, mukana välillä enemmän tai vähemmän tavaraa. Joskus joutuu työasioissa käymään Helsingistä sellaisissakin maaseutukohteissa, joihin ei edes ole joukkoliikenneyhteyksiä.
On myös työpäiviä, jolloin autoa ei tarvitse ja kuljen töihin bussilla. Helsingin keskustassa liikkuessa käytän usein mukavinta vaihtoehtoa eli raitiovaunua tai metroa. Tälläkin foorumilla mainittu "raideliikennekerroin" vaikuttaa minuunkin. Joskus jopa vaihdan bussista kiskoille kesken matkan, vaikka bussilla voisi jurnuttaa loppuun asti. Maailmallakin pysäköin mielelläni auton ja käytän ratikkaa tai metroa, jos kyseisessä kaupungissa niitä on tarjolla.
Vapaa-aikana kulkuneuvon valintaan vaikuttaa matkan kohde, mahdolliset (tai mahdottomat) vaihtoyhteydet, mukana kuljetettavan tavaran määrä jne.
Pitemmilläkin matkoilla sekakäyttö jatkuu. Bussi on monesti kilpailukykyinen sopivien pysäkkien takia. Arvostan myös matkustajien ja rahdin rationaalista yhteiskuljetusta. Pikavuorolla pääsee, mutta jos ei ole kiire, niin vakiovuorot viehättävät. Näkee ehkä myös oikeaa maaseutua eikä pelkkää moottoritiellä raiskattua maisemaa.
Juniltakaan en kaipaa äärettömiä nopeuksia enkä hienostelua, esimerkiksi Tampereelle asti on ihan riittävän mukavaa matkustaa Sm1- tai 2-junalla. Muuallakin paikallis- tai taajama- tai seutujunat ovat ihan jees. (On koettu entisajan Suomessa ja lähimaissa nykyaikanakin.) Pysähdykset eivät häiritse minua - ovathan ne tarjoamassa liikennepalveluja muillekin kuin kiireisille cityjuipeille.
Lentokoneella olen matkustanut viimeksi 21 vuotta sitten. Ei ole ollut matkaa maanosasta toiseen. Ympäristösyistäkin (kaikki saastuttaa, mutta lentokone suhteellisesti vielä enemmän) valitsen junan, bussin, laivan tai vaikka auton mieluummin kuin lentokoneen.
Autolla ajo on joskus ihan mukavaa, mutta ruuhkissa riutumaan en ehdoin tahdoin lähde. Autoillessa pyrin välttämään moottoriteitä ihan mukavuussyistä. Ne ovat turhan usein ruuhkaisia ja liikennekäyttäytyminen niillä keskimäärin yllättävän agressiivista. Mieluummin ajan rauhallista seututietä läpi elävän (tai ainakin sinnittelevän) maaseudun. Poikkean tauolle kyläkauppaan tai -baariin (jos sellainen sattumoisin osuu vielä kohdalle) mieluummin kuin moottoritieliittymän hypermarket-megaravintolaan. Polttoainetta tankkaan mieluummin inhimilliseltä maalaisasemalta (hupenevia luonnonvaroja nekin) kuin huippumodernilta ostosparatiisi-liikenneasemalta.