Kulosaaren sillan purkaminen

Huomattavasti parempi ratkaisu korvaamaan Kulosaaren sillalta katoavaa liikennekapasiteettia olisi lautta. Autoja kuljettava lautta. Autoilijoiden ei tarvitse istua ja hikeentyä Kulosaaren sillan ruuhkasumpussa, vaan he voivat rentoutua ja nauttia raikkaasta meri-ilmasta. Ja mikä parasta, tällainen lautta on jo valmiina. M/S Ehrensvärd ajaa nykyisin vain muutaman vuoron keskellä päivää. Kulosaaren sillan rakennustyön aikana sillä voisi ajaa aamu- ja iltaruuhkassa Kruunuvuorenrantaan ja näin helpottaa työmaan aiheuttamia ruuhkia.

Kulosaaren sillan voisi mielestäni pysyvästi korvata lauttayhteydellä, näin säästettäisiin uuden sillan rakentamisen hinta. Näinhän tietyt kansanosat ehdottivat tehtävän Kruunuvuoren sillankin sijasta.
 
Kirjoitin toista tarkoitusta varten (Kulosaaren nykyisen sillan ja sille tulossa olleen raitiotien vaiheita selvittääkseni) tästä uudesta sillasta ja kyselin Kympistä siihen tarkentavia tietoja. Kopioinpa ne tähänkin, niin saadaan oikeaa infoa mm. kaistojen lukumäärästä.

Ympyrä on sulkeutumassa nyt, kun Kulosaaren sillan elinkaari on tulossa tiensä päähän. Silta korjataan käytännössä purkamalla ja rakentamalla se kokonaan uudestaan. Nämä työt alkavat, kun Laajasalon raitiotie valmistuu eli arviolta vuonna 2027. Sillasta tulee jonkin verran vanhaa siltaa leveämpi, sillä siltä varataan enemmän tilaa polkupyöräilijöitä varten. Autokaistoja sillalle tulee saman verran kuin nykyisinkin eli kolme suuntaansa.

Uuden sillan suunnittelussa otetaan huomioon, että tulevaisuudessa sillalla voi kulkea, kuinkas ollakaan, myös raitiotie, jolloin kaksi autokaistaa tulisi poistaa. Raitiotiestä ei tälläkään kertaa ole sitovaa päätöstä, mutta se on huomioitu sillan suunnittelussa niin, että silta kantaa raitiovaunujen painon ja on riittävän leveä, jotta tila riittää kahdelle autokaistalle suuntaansa sekä sillan keskelle sijoittuvalle kaksiraiteiselle raitiotielle ja vielä raiteiden väliin tulevalle uudelle ajolankojen kannatinpylväiden rivistölle. Lisäksi geometria uuden sillan ja kauppakeskus Redin kohdalla säilyvän nykyisen sillan välillä on suunniteltu pikaraitioteiden suunnitteluohjetta noudattaen. Jäämme odottamaan, toteutuuko raitiotie tällä kertaa!
 
Tavallaan harmi, että silta suunnitellaan ratikalle, joka kulkee autokaistojen välissä. Kaistojen välissä kulkeva ratikka vaikeuttaa minkäänlaisen vaihtoyhteyden tarjoamista metroon Kalasatamassa tai jopa tärkeämmin Kalasataman ratikkaan tai Lahdenväylän suunnan busseihin. Lisäksi siitä koituu haasteita ratikan siirtyessä katuverkkoon sekä pakottaa rakentamaan pysäkkejä moottoritien saasteiden ja melun keskelle ainakin Kulosaaressa.

Tilavarauksen osalta luulisi, että jos ratikka mahtuu keskelle, se mahtuu mihin vaan väliin. Toivottavasti sillan suunnittelussa ei kuitenkaan päädytä rakenteellisiin ratkaisuihin, jotka lukitsevat tulevien ratikkaraiteiden sijainnin sillan keskelle.
 
Tilavarauksen osalta luulisi, että jos ratikka mahtuu keskelle, se mahtuu mihin vaan väliin. Toivottavasti sillan suunnittelussa ei kuitenkaan päädytä rakenteellisiin ratkaisuihin, jotka lukitsevat tulevien ratikkaraiteiden sijainnin sillan keskelle.
Mun käsitykseni on se, että siltojen kantavuus aika usein vaihtelee leveyssuunnassa, so. laidoilla kantavuus on pienempi. En tiedä tästä keissistä, mutta voi kai olla, että ratikkakaistojen sijoittaminen reunoihin ei siksi onnistuisi. Toisaalta ratikka risteäisi silloin myös joka liittymän kohdalla rampille siirtyvien autojen kanssa, korkeilla ajonopeuksilla. Sellaista en pidä mahdollisena, eikä sinne "motarille" voi puomejakaan asentaa.
 
Mun käsitykseni on se, että siltojen kantavuus aika usein vaihtelee leveyssuunnassa, so. laidoilla kantavuus on pienempi. En tiedä tästä keissistä, mutta voi kai olla, että ratikkakaistojen sijoittaminen reunoihin ei siksi onnistuisi.
Voi olla näin. Itse siis tarkoitin sellaista järjestelyä, että kevyt liikenne olisi kuitenkin ihan reunoilla ja ratikat ja autot yhdessä keskemmällä. En tiedä vaikuttaako tuo, kun nykyisellä sillalla on kuitenkin reunimmaiset pilarit aika lähellä sillan reunaa.
Toisaalta ratikka risteäisi silloin myös joka liittymän kohdalla rampille siirtyvien autojen kanssa, korkeilla ajonopeuksilla. Sellaista en pidä mahdollisena, eikä sinne "motarille" voi puomejakaan asentaa.
Periaatteessa Itäväylän kaventuessa 2+2 kaistaiseksi ratikka varmasti mahtuisi kulkemaan metron vierellä liittymien kohdalla. Herttoniemessä Itäväylän pohjoisella reunalla kulkeva ratikka olisi myös helpompi tuoda metroaseman yhteyteen. Toki itse suosisin sitä, että Itäväylä joko bulevardisoitaisiin tai mieluiten katettaisiin Kulosaaren kohdalla, jolloin ratikka kulkisi maan pinnalla erillään autoliikenteestä. Silloin ratikka kulkisi heti ensimmäisen liittymän kohdalta ylös ramppia kannen päälle. Nykyisen tapaiset moottoritie-sisääntuloväylät ovat kestämättömiä kaupunkirakenteelle.
 
Kulosaaren siltaa pitkin menevä (pika)ratikka on luontevasti nykyistä runkolinjaa 500 (/510) vastaava linja, jolle Kalasataman kohdalla kohdalla asemalaiturit menevät osittain Junatien sillalle, metroaseman vierelle Redin länsipuolelle. Junatie muuttuu samalla nimensä veroisesti junien tieksi, ja Itäväylän jäljelle jäävät autokaistat menevät molemmin puolin mäkeä alas. Metroaseman kanssa vaihdoille tehdään alikulku metroaseman nykyiselle “välitasolle.”

Kulosaaressa lienee miettimisen arvoista, että tälläinen ratikka korvaisi metroaseman kokonaan lyhentäen itä-Helsingin matka-aikaa reilulla minuutilla ja tasaten matkustajakysyntää metron vilkkaimmalta osuudelta ratikan eduksi.

Tärkeä kaupunkikehityskohde tälläisen linjan kannalta on myös Vallila, jonka viime vuosisadalle pysähtyneeseen ilmeeseen pitäisi saada paljon lisää uutta.
 
Ei siihen taida oikein mahtua tuollaista ilman investointia jota ei kukaan tule tekemään. Kaupunki itse on muuttanut Veturitien tärkeäksi väyläksi kohti lännen valtateitä.
 
Kulosaaren siltaa pitkin menevä (pika)ratikka on luontevasti nykyistä runkolinjaa 500 (/510) vastaava linja, jolle Kalasataman kohdalla kohdalla asemalaiturit menevät osittain Junatien sillalle, metroaseman vierelle Redin länsipuolelle. Junatie muuttuu samalla nimensä veroisesti junien tieksi, ja Itäväylän jäljelle jäävät autokaistat menevät molemmin puolin mäkeä alas. Metroaseman kanssa vaihdoille tehdään alikulku metroaseman nykyiselle “välitasolle.”
Tuossa on kuvaa alustastavasta suunnitelmasta. Ratikkapysäkki tulisi siis monen sadan metrin päähän Kalasataman metroasemasta, ja vielä kauemmaksi pohjoisen suunnnan bussipysäkeistä ja 13:n pysäkeistä metroaseman alla. Matka kummassakin vaihtoehdossa (kuva ja sinun ehdottamasi) on noin 300m. Tuossa kaupungin suunnitelmassa on tietysti paljon muutakin vikaa...
Screenshot 2024-09-01 at 10.36.28.png

Itäväylä ei ole motari koskaan ollutkaan. Vain monikaistainen tie
Itäväylä on kaupungin luokituksessa "moottoriväylä" samoin kuin vaikkapa Kehät. Mainittakoon myös, että jos ottaa kyltit pois, Itäväylää ei pysty käytännössä erottamaan moottoritiestä. Tuo on mielestäni se kriittinen asia, ei mikä kyltti tien alussa on.
 
Junatien alueen kaupunkitilan suunnitelmat -dokumentti löytyy Teollisuuskadun akselin kaavarungon yhteydestä. Tässä suora linkki kyseiseen dokumenttiin.
Kiitos. Aika hurjan näköinen visio. Mä pidän aidosta korttelikaupungin katuverkosta, jollainen tuollakin alueella nyt on. Visiossa pyritään kaikin keinoin tekemään tuosta lähiön katu"verkkoa", jossa kaikki liikenne pakotetaan tietylle väylälle ja loput suljetaan. Ei hyvä.

Ruderaattiratikka on hassu nimi. Mähän voisin ilkeyksissäni kutsua Kalasataman ratikkaa sillä nimellä, kun siellä on pysäkkikatokset täynnä rikkaruohoja. Pikainen lainaus Hesarista: "Ruderaatteja ovat muun muassa entiset kaatopaikat, jätemaan läjitysalueet, hiekkakuopat, voimalinjojen alustat sekä ratapihojen ja satamien liepeille jäävät autiot tienoot. Sana ruderaatti on peräisin kasvitieteestä, ja se on tavattu suomentaa joutomaaksi." Miksi ihmeessä konsultti on läiskäissyt tuollaisen nimen tärkeälle poikittaisratikalle?
 
Soininvaara osui analyysissään sillä tavoin asian ytimeen, että raitioteiden pakkomielteinen lisärakentaminen on ajanut HSL:n jatkuvaan tappiokierteeseen. Tähän olisi olemassa sellainen terve lääke, että ainakin kaikkien sellaisten ratikkahankkeiden, jotka on tarkoitus tai edes mahdollista yhdistää nykyiseen kantakaupungin etanaverkkoon, voidaan pyyhkiä yli suunnitelmistakin. Kulosaaren sillan, jonka yli suurin osa joukkoliikennekulkijoista nyt ja vastaisuudessakin kulkee metrolla, ylittävä raitiotie olisi kallis turhake.
Kruunusiltain käyttäminen osittaisena korvaajana rajoitetulle Itäväylälle kuulostaa jo ajatuksenakin erittäin kiintoisalta. Täpötäydet ratikat tulevat toki hoitamaan liikenteestä osansa, mutta kukaan ei lähde matkustamaan Herttoniemeen tai kauemmas sitä kautta. Jopa Herttoniemenrannan ja Hagiksen välinen vesiratikkakin kuulostaisi järkevämmältä (enkä tässä väitä sen sitä olevan, koska metrokin käsittääkseni kulkee)...
 
Tuohan ei ollut Soininvaaran päätelmä. Ongelma on infrakorvaukset (jotka koskevat yhtä lailla myös Länsimetroa). Tässä lainaus kyseisestä tekstistä liittyen infrakorvauksiin.
Mitä vikaa tässä sitten on? Ovathan ne kustannuksia! Eivät ole, sillä nuo kaikki pikaratikkareitit nostavat kuntien omistaman maan arvoa enemmän kuin niihin investoidaan. Ne tuottavat siis voittoa kunnille. Silti kunnat rahastavat niistä toiseen kertaan. Itse asiassa, jos ratikkayhteys ei nosta maan arvoa vaikutusalueellaan, investointi on huono eikä sellaiseen pidä rahaa haaskatakaan.

Eetu Kaurian väitöskirjan mukaan Raide-jokeri on nostanut Jokeriradan vaikutuspiirissä olevien asuntojen arvoa puolella miljardilla eurolla, minkä lisäksi tulee rakentamattomien tonttien maan arvonnousu. Hänen mukaansa hanke on erittäin kannattava.
 
Takaisin
Ylös