Jotkut ovat varmaankin katsoneet ohjelman
Hehkulamppuhuijaus, joka kertoo tuotteiden eliniän tahallisesta lyhentämisestä.
Katsoinpa nyt tuon ohjelman ja oli varsin mielenkiintoinen pätkä! En itseasiassa aiemmin edes tiennyt hehkulampun voivan toimia 100 vuotiaaksi! Kai olen senverran tähän kertakulutustavaraan tottunut

Hehkulampun vaihdoin viimeksi tänään hajonneen tilalle, mutta se täytyy sanoa parjattujen energiansäästölamppujen hyväksi, ettei niitä ole ainakaan meillä pariin vuoteen tarvinnut vaihtaa.
Itse olen pääasiassa elinkaariajattelua vastaan. Jos haluan jonkun käyttöhyödykkeen, odotan sen kestävän pitkään enkä halua kokoajan ostaa turhaan uutta. Ellei tuotteella ja sen uusimisella sitten ole itselleni jotain harrastuksellista arvoa.
Tämä topikki pisti miettimään millaisiin muihin hajoaviin tuotteisiin olen itse törmännyt.
Omalle kohdalle on sattunut joitakin epäonnistuneita hankintoja:
-mikroaaltouuneja 2 kpl peräkkäin (molemmat rikki juuri kun takuu meni umpeen!)
-tallentava digiboksi (hajosi tietysti takuun umpeuduttua)
-lenkkarit (pohja lörpötti n.6kk käytön jälkeen)
-talvikengät (pohjat halkesi molemmista popoista melkein samaan aikaan, markettimalli tosin)
-pöytätietokoneita menit n.7 vuoden aikana 3 kpl vaihtoon. Nyt taloudessa parit HP:n läppärit, ainakin toistaiseksi toimivat
Nämä edellämainitut eivät edes olleet mitään halpistuotteita talvipopoja lukuunottamatta. Jos sillä nyt mitään merkitystä onkaan.
Semi-hyväksyttävän arvosanan annan taloutemme perinteikkäälle telkkarille: viime viikolla alkoi piiputtaa melkein 10 vuotta änkyröinyt laatumerkin valmiste. Kai se on ihan hyvä suoritus nykyaikana? Tosin ennenvanhaan, eli silloin kun presidentit oli kekkosia ja televisiot telefunkeneita, 10 vuotta vastasi TV:n elinkaaressa kai sisäänajoa?

Vuoden palvellut robotti-imuri on ylittänyt odotukseni ja toimii edelleen mallikkaasti. Tosin parempaa jälkeä tekevä ja perinteisen mallinen, kuljettajallinen imurimme on toiminut yhtä mallikkaasti jo pari vuotta
Puhelimien kanssa mulla on kai ollut hyvää tuuria, ei ole osunut yhtään huonoa kohdalle. Merkkeinä ollut Nokiaa ja yksi vähän harvinaisempi Panasonic. Parhaiten palveli vuoden 2005 Nokian "ulkoilmamalli", joka oli uransa 3 ekaa vuotta todellisessa tehokäytössä, runsaan käytön lisäksi koki rikkoutumatta melkoisia pudotuksia, kastumisia ja kolauksia. Siirrettiin museoliikenteeseen tai eläkkeelle vasta 2010. Toimintakunnossa siis edelleen, tosin alkuperäinen akku on vähän finito.
Autojen suhteen olen vähän toista mieltä kuin Knightrider. Valmistajan takuun pituus sinänsä ei mielestäni kerro oikein mistään, vaan nuo pitkät 5-7 vuoden takuut on pikemminkin markkinointikikka. Kuluttajat haluaa vaikkapa statuksen, uutuudenviehätyksen ja mukavuudenhalun vuoksi vaihtaa säännöllisesti autonsa uuteen. Tämä johtaa auton kulkeutumiseen uusille omistajille ja jossain vaiheessa hintaa on jäljellä niin vähän ettei auton ylläpitoon viitsitä vanhemmiten enää panostaa kuten kuuluisi. Tästä syystä sitten valmistajat valmistaa näitä kertakäyttökikottimia, joiden halvan hankintahinnan vastapainoksi mm.varaosien saatavuus voi olla muutaman vuoden jälkeen tekemätön paikka ja saatavilla olevienkin osien hinnat pilvissä.
Vielä 1980-luvun autot on siinä mielessä helpompia, että niiden tekniikka on yksinkertaista joitain erikoismalleja lukuunottamatta. Niille osasi peruspenttikin tehdä jotain ja korjaamotkin osasivat huoltaa niitä ilman erikoislaitteita ym. Ne oli kuitenkin yleisesti nykymalleja ahkerampia ruostumaan, syömään öljyä, jättämään tielle, jne. Öljyt oli heikkolaatuisempia kuin nykyään ja sekin vaikutti moottorien kestävyyteen ja taisi olla jotkin valmistusmenetelmätkin sarjatuotantoa ajatellen hieman lastenkengissä. Esimerkkinä mainiten vaikkapa Toyotan 1980-luvun 3-litrainen suora kuutoskone polttelee kansipahveja kulutustavarana. Vaikka merkki itsessään tekee varmaan eräät luotettavimmista autoista niiin 1980-luvulla kuin nykyäänkin. Legendaarisin maine kestävyydessä taitaa tuon ajan autoista olla W124-Mersulla, mutta on siinäkin omat heikot kohtansa. Mallin maine perustunee osittain kuuluisaan "overengineeringiin" ja osittain hyvin suunniteltuun rakenteeseen, jossa on huomioitu myös korjausten helppous.
Kyllä nykyisillä malleillakin voi miljoonan ajaa ja on 2000-luvun autoilla niitä ajettukin, jopa ylikin. Kuten esim.eräs taksiauto jopa samalla koneella. Vaatii toki käyttäjältä helläväraista käyttöä ja huolto-ohjelmien säntillistä noudattamista.
Kiskokalustossa laitteiden elinkaari on onneksi edelleen pitkä ja osittain näin on myös lentsikoiden suhteen. Tosin taitaa jotkut uusimmat koneet päätyä varaosiksi suhteellisen nopeasti(noin 20vuotta?), mutta länsimaisillakin yhtiöillä lentää iso määrä yli 40 vuotiaita koneita, tosin lähinnä rahtikäytössä. Sotilaskäytössä taas ehkä hurjin esimerkki on jenkki-ilmavoimien B-52-koneet, joita kaavaillaan pidettäväksi käytössä aina 2040-luvulle asti jolloin uusimmatkin koneet olisivat 80 vuotiaita..