Ei kuitenkaan 70-luvulla, vaikka YTV olikin olemassa.
Kysymyksiä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen historiasta
- Viestiketjun aloittaja Poiponen13
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,595
Muistelen lukeneeni näin kirjasta "Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön". Voin toki muistaa väärinkin.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,621
HKL:n Varhan varikon kalustossa oli eräässä vaiheessa aika paljon busseja, joissa oli Vantronin toimittamat linjakilvet. Ne olivat sellaisia sähkömoottorilla varustettuja nauhakilpiä, joita ohjattiin kuljettajan paikalta nappia painamalla. Ikävä kyllä Vantron-kilpien toiminnassa oli toivomisen varaa pitkään. Kilpiä hajoili varsin usein, ja yleensä jouduttiin resurssit keskittämään etukilpiin. Niiden kun oli syytä näyttää oikeaa linjatunnusta auton ollessa linjalla. Jumiin jäänyttä Vantronia (tai vastaavalla periaatteella toimivaa nauhakilpeä) ei voinut (eikä saanut) asetella sormivoimin paikallisesti itse kilpilaitteellakaan.
- Liittynyt
- 17 Helmikuu 2024
- Viestit
- 178
Oliko eri liikennöitsijöillä eri tariffi ennen yhteistariffia? Silloinhan käytettiin kilometritaksaa. Ja entä milloin viimeksi on kuljettajalle annettu kolikoita ja seteleitä? Milloin oli ensimmäisen kerran kuljettajarahastus?
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,037
Muut liikennöitsijät kuin kaupunkien liikennelaitokset käyttivät Matkahuollon, Liikeneministeriön vahvistamaa kilometritariffia.
En tiedä voiko bussimatkoja maksaa kuljettajalle käteisellä vieläkin? Kaupungeista koronapandemia lopetti käytäännön.
Kuljettajarahastusta tuli HKL:lle joskus 1960-luvun lopulla. Yksityisillä jo aiemmin.
Kiitos linkistä ja aivan erityinen kiitos sivustosta sen ylläpitäjälle. Upeaa työtä!
Kysymyksiin on vastaus aiemmin linkatulla sivulla https://www.kooen202.com/37385. Sitä en tosin tuolta huomannut, milloin valtakunnallinen Liikenneministeriön vahvistama kilometritariffi päättyi ja siirryttiin Matkahuollon itse määrittelemään kilometritariffiin.
- Liittynyt
- 17 Helmikuu 2024
- Viestit
- 178
Milloin pääkaupunkiseudun liikenteessä käytettiin viimeksi puolituristibusseja? Entä täysturisteja? Olivatko Espoon ja Vantaan bussit ennen kovin maalaismaisia?
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,621
Suunnitellusti vai täysin satunnaisesti esim. vara-autosijoituksina?
Täysturisteja oli säännöllisesti Etelä-Espoon ruuhkaliikenteessä ainakin 1990-luvun alkuvuosina vielä. Eri puolilta Etelä-Espoota ajettiin ruuhkalähtöjä alihankintana Länsiväylää Kamppiin pikavuoroautoilla aamuisin. Siinä oli siis ajossa muun Suomen pikavuoroyhtiöiden autoja.
1990-luvulla muistan näheeni silloisen bussilinjan 13 (Asema-aukio - Katajanokan terminaali) ajoittain myös Wiima M300 -korisen mahuri-Volvon. Se oli hankittu alunperin tilausajoautoksi. Myöhemmin siihen oli tehty keskiovi. Linjaa liikennöi Suomen Turistiauto Oy. Tuollaiselle linjalle oli tarvetta siihen saakka, kunnes raitiolinja 2 siirrettiin kulkemaan keskustan kautta. Muutenkin terminaalille saatiin raitioyhteys vasta 1992, ensimmäiset noin kolme vuotta se ajoi suoraan Kruununhaan kautta Hakaniemeen ja Linjoille.
Puolituristeja on varmaan seutuliikenteessä ollut satunnaisesti vaikka kuinka myöhään. Minua tietävämmät voivat listata havaintojaan.
Tuo kysymys maalaismaisesta ei ole täysin yksiselitteinen. Minä miellän maalaismaiseksi jo sen, että bussin kori ei ole HKL-kori tai vastaava standardikaupunkikori. Sitä taustaa vasten Espoossa ja Vantaalla ajettiin 1970-luvulle asti nimenomaan maalaismaisilla busseilla, joskin Wiiman HKL-mallia tuli Espooseen P. Tyllilä Linjalle ensin nivelinä ja sen jälkeen neljänä kaksiakselisena Sisuna heti 1970-luvun alussa. Sisut menivät myöhemmin Tammelundille. Myös muille Espoon yhtiöille tuli Wiima-niveliä, ensin mallina HKL ("heinähäkki"), sen jälkeen N200:na. Vantaan Liikenteelle tuli Wiima K100/200:sia 1970-luvun puolen välin tuntumassa ensimmäisen kerran. Miellän K100/200 -perheen nivelversioineen ei-maalaismaiseksi. Samoin Deltan nk. Kasvihuonekorin eli mallin 100 City.
Espooseen on hankittu ihan kaupungin omistaman yhtiön toimesta keskiovettomia busseja vielä 1988. Paikallislinjojen vuoden 1988 hankintaerän autojen korimalli oli sentään K202, joka sinänsä ei ole maalaismainen.
Eikä unohdeta: 1990-luvun puolessa välissä YTV:n kilpailuttamaan liikenteeseen tuli uusina Carrus Fiftyjä. Niitä tuli STA-konserniin ja Vanhankylän Linjalle (TransBus). Etenkin STA:n Fiftyt yhdellä keskiovella olivat puolituristiksi luokiteltavia ja 1990-luvun autoiksi erittäin maalaismaisia.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,595
Kirkkonummella ja Tuusulassa "maaseutubusseista" luovuttiin suurimmaksi osaksi 2011 ja Sipoossa 2017. Joku paremmin tietävä voi tarkentaa, kuinka pitkälle viimeisiä ruuhkavuoroja ajettiin. Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle ajetaan edelleen (puoli)turisteja tänäkin päivänä.
Jos puhutaan kirjaimellisesti pääkaupunkiseudusta, niin viimeinen korkealattiainen linja oli Espoon 85A Kattilaan. Se ei ollut kuitenkaan turistibussi - tie Kattilaan on vain niin huono, ettei bussit, matkustajat tai kuljettajat kestäneet matalalattioita. Mikä lie tilanne siellä nyt?
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2005
- Viestit
- 441
Finnair-busseja kulki ainakin vielä 2013 Elielinaukion ja Helsinki-Vantaan välillä, jos lasketaan mukaan myös muu kuin HSL/YTV/HKL-liikenne. Aikataulun kuvassa näyttäisi komeilevan Scania Omniexpress.
Vielä tänä päivänäkin U-linjoilla kulkee varsin hienoja kaukoliikenteen linja-autoja, jos sellaiset lasketaan mukaan.
Vielä tänä päivänäkin U-linjoilla kulkee varsin hienoja kaukoliikenteen linja-autoja, jos sellaiset lasketaan mukaan.
- Liittynyt
- 4 Huhtikuu 2025
- Viestit
- 246
Veolia ajoi linjalla 143 Soukasta Kamppiin yhden sivun Expressbussilla Kampista jatkoi pikavuorona Tampereelle. Linjaa 147 ajettiin myös aamuisin yhden sivun verran Scania alustaisella Carrus Fiftyllä Kivenlahdesta Kamppiin. Molempien ajaminen korkealla kalustolla aamuisin loppui 2010 Expressbussilla ajo kesäkuussa 2010 ja Carrus Fiftyllä ajo syksyllä 2010.
Sipoossa viimeiset vuorot ajettiin vuoden 2021 touko-/kesäkuun vaihteessa. Kun koulut jäivät lomalle kuunvaihteessa, vuoromäärä väheni tavalliseen tapaan, eikä autoille ollut enää tarvetta. Omien muistiinpanojeni mukaan, HSL-alueelle päättyvien linjojen osalta on ollut kolmen autopäivän verran tuollaista liikennettä. Pohjois-Paippisten läpi kulkevalla 989:llä on myös ollut vähintään yhden autopäivän verran liikennettä, mutta tuosta minulla ei ole muistiinpanoja.