Kysymyksiä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen historiasta

Milloin HKL:llä autolinja-termi muuttui bussilinjaksi? Jossain kohtaa 90-luvulla varmaan.
Ja viime vuosina se on muuttunut HSL:llä yhä useammin pelkäksi bussiksi (esim. "Bussi 23 poikkeusreitillä..."). Jos bussilinja on olevinaan liian pitkä sana, voisi sen tilalla käyttää pelkkää linja-sanaa, koska linjanumerointi ei ole päällekkäinen muiden liikennevälineiden kanssa.
 
Muistaakseni 2000-luvun puolivälissä. Ensiksi numeron saivat ratikkapysäkit ja sitten bussipysäkit. Ensimmäinen HKL:n aikataulukirja, jossa numerot mainittiin pysäkkiluettelossa (silloin kun pysäkkiluetteloita vielä niissä oli), oli syksy 2006 – kevät 2007. Hieman myöhemmin myös YTV antoi Espoon, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan pysäkeille numerot. 2010-luvulla Helsingin pysäkkitunnukset saivat eteensä H-kirjaimen.
 
Pysäkkinumeroihin vähän liittyen, mikä mahtaa olla se katoksen katon päädyssä oleva numero? Onko se vain katoksen ns. kylkinumero, että pysytään kartalla siitä, että missä mikäkin katos on? En ole varma näkyykö niitä kaikissa HSL-kunnissa, mutta Helsingin vihreissä katoksissa niitä ainakin on.
 
Milloin pääkaupunkiseudulla alkoi aamuyö liikenne? Ainakin 1980-luvulla vielä liikenne loppui jokapäivä n. Klo 1 yöllä.
 
Pysäkkinumeroihin vähän liittyen, mikä mahtaa olla se katoksen katon päädyssä oleva numero? Onko se vain katoksen ns. kylkinumero, että pysytään kartalla siitä, että missä mikäkin katos on? En ole varma näkyykö niitä kaikissa HSL-kunnissa, mutta Helsingin vihreissä katoksissa niitä ainakin on.
Pysäkin pitkä numero ei liity katoksiin, koska sellainen on myös niillä pysäkeillä, joilla ei ole katosta. Sitä en osaa sanoa, miksi on olemassa kaksi eri numerosarjaa.

Digitransitista voi kaivaa esiin pitkän numeron lisäksi vaikkapa pysäkkien sijainnit: Linkki Digitransitin GraphiQL -palveluun (muistakaa painaa play-painiketta).
 
Pysäkkinumeroihin vähän liittyen, mikä mahtaa olla se katoksen katon päädyssä oleva numero? Onko se vain katoksen ns. kylkinumero, että pysytään kartalla siitä, että missä mikäkin katos on? En ole varma näkyykö niitä kaikissa HSL-kunnissa, mutta Helsingin vihreissä katoksissa niitä ainakin on.
Tavallaan näin. Esimerkiksi nuo vihreät katokset omistaa mainos- ja mediayhtiö JCDecaux. Numeroinnilla kai seurataan sitä, että mainokset tulee vaihdettua oikeilta pysäkeiltä oikeisiin aikoihin ja katoksia siirrettäessä tunniste pysyy vaikka pysäkin HSL-tunnus vaihtuu.
 
Pysäkin pitkä numero ei liity katoksiin, koska sellainen on myös niillä pysäkeillä, joilla ei ole katosta. Sitä en osaa sanoa, miksi on olemassa kaksi eri numerosarjaa.
Pitkä numerosarja on Digitransitin käytössä jokaisessa Digitransit-kaupungissa. Esimerkiksi Porissa ja Oklahomassa H1494-muotoinen paikallinen numerosarja ei ole käytössä, mutta Digitransitin pitkä sarja on käytössä. Pitkä sarja ei ole näkyvissä matkustajille.
 
Pitkä numerosarja on Digitransitin käytössä jokaisessa Digitransit-kaupungissa. Esimerkiksi Porissa ja Oklahomassa H1494-muotoinen paikallinen numerosarja ei ole käytössä, mutta Digitransitin pitkä sarja on käytössä. Pitkä sarja ei ole näkyvissä matkustajille.
En hahmota, onko ”pitkä numero” se numero, joka näkyy pysäkin liuskoissa ja Reittioppaan linjasivulla, esim. H1554, E5673 tai V2834, vai se numero, joka näkyy katoksissa ja on vain niillä pysäkeillä, joilla on katos. Ja onko kaikissa Suomen kaupungeissa, joissa on paikallisliikennettä, pysäkeillä HSL:n liuskanumeroiden tapaiset numerot?
 
Pitkä numerosarja on Digitransitin käytössä jokaisessa Digitransit-kaupungissa. Esimerkiksi Porissa ja Oklahomassa H1494-muotoinen paikallinen numerosarja ei ole käytössä, mutta Digitransitin pitkä sarja on käytössä. Pitkä sarja ei ole näkyvissä matkustajille.

Digitransitiin pitkä numero tulee nähdäkseni jokaisen kaupungin (tai joukkoliikennettä järjestävän tahon) GTFS-aikataulutietokokoelmasta. GTFS on Googlen käyttämä tiedostomuoto, jolla aikataulutiedot siirretään sen palveluihin.

GTFS:ssä pysäkin tunnuksen (stop_id) ei välttämättä tarvitse koostua vain numeroista, mutta kahdella eri pysäkillä ei saa olla samaa tunnusta. Uskallan väittää, että pitkä numero on sinänsä turha, koska sen tilalla GTFS:ssä voisi käyttää myös HSL:n omaa tunnusta (H...., Si.... jne.).

Siitä en ole tietoinen, vaihtuuko pysäkin pitkä numero, kun pysäkin paikka vaihtuu, vaikka matkustajille näkyvä pysäkin identiteetti HSL-tunnuksineen ja nimineen pysyisi samana. Se vaatisi pitempiaikaisempaa seurantaa tai että kaivan kovalevyn kätköistä vanhempia GTFS-paketteja esiin.

eemeli113:n esiin tuoma asia, että pitkä numero seuraisi nimenomaan pysäkkikatosta, taitaa olla minun konsteillani mahdoton todistaa. Pitäisi varmaankin ottaa yhteyttä JCDecaux'hon ja tiedustella, missä olisi käytännön esimerkki pysäkkiä vaihtaneesta katoksesta ja sen edellisestä sijainnista, ja sen jälkeen etsiä käsiinsä vaihtoajankohtaa edeltävä ja nykyinen GTFS-paketti.

En hahmota, onko ”pitkä numero” se numero, joka näkyy pysäkin liuskoissa ja Reittioppaan linjasivulla, esim. H1554, E5673 tai V2834, vai se numero, joka näkyy katoksissa ja on vain niillä pysäkeillä, joilla on katos. Ja onko kaikissa Suomen kaupungeissa, joissa on paikallisliikennettä, pysäkeillä HSL:n liuskanumeroiden tapaiset numerot?

Pysäkin liuskoissa (eli päreissä) ja muussa matkustajainformaatiossa näkyvät numerot ovat HSL:n omia tunnuksia. Katoksissa näkyvä pitkä numero on lähinnä järjestelmän sisäinen tunniste, jolla ei ole matkustajille mitään merkitystä. Lähes jokaisella pysäkillä on pitkä numero, olipa pysäkillä katosta tai ei, kuten jo todettiin.

Pikaisella vilkaisulla ainakaan Kotkan tai Porin osalta Digitransitin tietomassassa ei ole HSL:n tapaisia tunnuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös