Lähijunien linjatunnukset

Todettakoon, että (Sm-)lähiliikenteen ulottamisen Karjaalle saakka jälkeen joinakin aikataulukausina tietyt L-junat ovat jatkaneet Kirkkonummelta Karjaalle tai ovat vastaavasti ottaneet vauhtia Karjaalta saakka ajaessaan Helsinkiin. Näin varsinkin ennen Y-junien uudelleen tuloa.
 
Todettakoon, että (Sm-)lähiliikenteen ulottamisen Karjaalle saakka jälkeen joinakin aikataulukausina tietyt L-junat ovat jatkaneet Kirkkonummelta Karjaalle tai ovat vastaavasti ottaneet vauhtia Karjaalta saakka ajaessaan Helsinkiin. Näin varsinkin ennen Y-junien uudelleen tuloa.

Sama koski myös U-junia, joita ihan päiväsaikaankin ajettiin välillä Karjaalle asti tai Karjaalta Helsingin suuntaan. Positiivisena asiana Y-junia on saatu lisättyä, jolloin matkustaminen on nopeutunut Siuntiosta ja Inkoosta Helsinkiin.
 
Vs: Rautatien linjakirjaimet

...sähköjunaliikenne alkoi pääradalla 1970 tai 71.

Kesäturistissa 1971 on Sm-junia Helsingistä Hiekkaharjuun (kuin P) ja Keravalle (kuin "nopea" K sekä N).

Keravan liikenteessä oli ruuhka-aikaan myös dieselveturijunia puuvaunuin.
Kaikki Keravalta määräpaikoille Talmaan, Nikkilään, Porvooseen ja Riihimäkeen jatkaneet paikallisjunat olivat suurimmaksi osin Dm7-moottorijunia, jokin dieselveturijuna puuvaunuin on kulkenut Riihimäen reitillä.
 
Sama koski myös U-junia, joita ihan päiväsaikaankin ajettiin välillä Karjaalle asti tai Karjaalta Helsingin suuntaan. Positiivisena asiana Y-junia on saatu lisättyä, jolloin matkustaminen on nopeutunut Siuntiosta ja Inkoosta Helsinkiin.
Periaatteessa näin, mutta korostan vielä sitä, että ennen Leppävaaran kaupunkiradan täysimääräistä käyttöönottoa (kesä 2002) U-junat kaiken kaikkiaan olivat sangen harvinaisia. Karjaan Sm:t olivat silloin suurimmaksi osaksi S:iä, ja sitten jokunen oli edellisessä viestissäni kuvattu "pitkä L". Tuon ajan S oli varsin nopea juna, sehän pysähtyi Helsingin jälkeen vain Pasilassa, Leppävaarassa, Kauniaisissa, Espoossa, Kauklahdessa ja Masalassa ennen Kirkkonummelle tuloa.

Mikko Alameri kertoo kirjassaan Suomen Rautatiet, että sähköjunaliikenne Hkistä Hiekkaharjuun on alkanut 1.9.1970 , Keravalle 1.12.1970 ja Riihimäelle 31.1.1972 .
 
Todettakoon, että (Sm-)lähiliikenteen ulottamisen Karjaalle saakka jälkeen joinakin aikataulukausina tietyt L-junat ovat jatkaneet Kirkkonummelta Karjaalle tai ovat vastaavasti ottaneet vauhtia Karjaalta saakka ajaessaan Helsinkiin. Näin varsinkin ennen Y-junien uudelleen tuloa.

Rantaradan keskiosa sähköistyksen valmistumisen jälkeen ei tainnut ensimmäisinä vuosina kuulua varsinaiseeen lähiliikenteen vyöhyketariffialueeseen, vaikka Karjaalle asti ajettin suoria Sm-junia Helsingistä niin L- kuin S-tunnuksin. Niitä voi vissiin rinnastaa Hämeenlinnaan, Tampereelle ja Lahteen ajettaviin H- ja R-juniin jotka Riihimäeltä eteenpäin eivät tänäkään päivänä ole varsinaisia lähijunia.

t. Rainer
 
Rantaradan keskiosa sähköistyksen valmistumisen jälkeen ei tainnut ensimmäisinä vuosina kuulua varsinaiseeen lähiliikenteen vyöhyketariffialueeseen, vaikka Karjaalle asti ajettin suoria Sm-junia Helsingistä niin L- kuin S-tunnuksin.
Enpä nyt muista, minä vuonna Siuntio, Inkoo ja Karjaa liitettiin vyöhyketariffiin. Joka tapauksessa hieman ennen kesän 2002 muutosta LähiJunien reittikaaviossa Karjaa oli mukana ja sinne ulottuneet reitit olivat S ja L (hyvässä lykyssä joku yksittäinen lähtö jonain kautena jopa U:kin). Compact tai joku muu voi katsoa esim. vanhoista Turisteista, onko Karjaan Sm-liikenne alusta pitäen vai vasta vähän myöhemmin liitetty vyöhyketariffijärjestelmään.
 
Vs: Rautatien linjakirjaimet

SRS:n junasivuilta http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua:


V v. 1976-> ei-kaupallinen "virkajuna"

Joskus VRllä duunissa oleena joutuu tarkentamaan, että tuo "V" tarkoitti vetoa. Käytännössä se oli mikä tahansa kaluston siirto. Se ei siis ollut välttämättä normaali siirto, vaan saattoi olla myös uuden kaluston siirto korvaamaan myös hajonnutta junaa.
 
Siitäpä tulikin mieleen että miksi junilla on kirjaimet tunnuksena, eikä numerot? Eikö se olisi helpompaa jos niillä olisi yhteiset sarjat kuten busseilla
En tiedä, mutta minusta olisi helpompaa, jos junilla olisi sarjat, joka näkyisi väreinä. Värit sitten näkyisi asemien värityksessä, junien maalauksessa opastinkilvissä jne. jne. ja tietysti linjanumeroissa. Tällöin se voisi mennä esim. seuraavasti:
Vihreä = Karjaan suunta
Keltainen = Vantaankosken suunta
Sininen = Riihimäen suunta
Punainen = Lahden suunta

Väriä täydennetään lisäkirjaimella tai kirjainyhdistelmällä, kuten Ex = Expres, kenties myös pääteaseman tunnus (joka värillä oma ryhmänsä), kuten Ki = Karjaa, Ka = Kauklahti, Le = Leppävaara. Ilman tunnusta tietysti mennään perille asti, joko expressinä tai kaikilla asemilla pysähtyen.

Kaikilla väreillä tietysti noudattaen samaa kaavaa.
 
Värisarja olisikin hyvä uudistus -sillä edellytyksellä, että se olisi junan rakenteissa esillä niin näkyvästi, ettei sekaannuksen vaaraa olisi.
Kirjainjaossa A, M ja K sopivat hyvin tähän lähialueelle (K=nykyinen N!), mutta muuten voisi olla hyvä saada hiukan loogisempia kirjaimia kehiin. Esim.jos pääradan lähiliikenteen taannoin (ilmeisesti ei niin kauhean virallisella tasolla) esillä ollutta vyöhykelippujärjestelmän jatkoa Hämeenlinnaan tosiaan lähdettäisiin toteuttamaan, saataisiin H:lle ihan oikeakin merkitys sen hitaan lisäksi. R puolestaan olisi Rixun kautta Lahteen menevä ja Z:n sijasta Lahteen matkattaisiin O-junalla Oikorataa. Järvenpääläisille jäisi J ja yömatkaajille Y tai N (joista toinen sitten annettaisiin Rantaradan yöjunalle).
Uudestamaasta, Lännestä ja Etelästä (myös Söder) johdettavat U, L, E ja S riittänevät Rantaradan päivävuorojen tunnuksiksi. Yhden näistä olisi oltava suhteellisen nopea vuoro Karjaalle sisältäen jatkon Turkuun. Näin siitäkin huolimatta, että koko Karjaan lähiliikennekuvio on ollut koko olemassaolonsa ajan lähinnä sairas vitsi: lujaa asemanvälejä pinkovien IC-pötköjen väliin harvakseltaan, epäsäännöllisesti heitettyjä vuoroja ilman joustavia liityntäyhteyksiä.
VR olisi voinut muuten säilyttää EP-junien hienot nimet "Karelia", "Savonia" jne ja antaa ne IC-junille, ja keksiä uusille vuoroille kokonaan uusia hienoja nimiä, niin olisi ollut jotain tyyliä koko hommassa.
Kirjoitin tästä aiheesta aikanaan palautteen Matkaan-lehden Sivuraiteelle. Vastaus oli muistaakseni jotain sellaista, että "kun Karelia ja Lapponia nyt muuttuvat Intercityiksi, nimet jäävät pois käytöstä lopullisesti. Kansainvälisessä liikenteessä nimiä käytetän ja VR:n Helsinki-Pietari-päväpikajuna on nimeltään Sibelius". Vastaus oli viehättävä esimerkki VR:n ilmiömäisestä kyvystä vastata asiakaspalautteissa kysymyksiin, joita ei ole edes esitetty ja kiertää esitetty kysymys sekä kokonaan että täysin...
 
Vastaus oli viehättävä esimerkki VR:n ilmiömäisestä kyvystä vastata asiakaspalautteissa kysymyksiin, joita ei ole edes esitetty ja kiertää esitetty kysymys sekä kokonaan että täysin...
VR:n ilmiömäinen kyky on myös jättää kokonaan vastaamatta asiakaspalautteeseen. ;)

Pikajunien lisänimiä ei kai enää käytetä kovinkaan paljon muuallakaan. Saksassa niitä käytettiin joskus enemmänkin, mutta nyt noita nimiä tuntuu olevan voittopuolisesti vain yöjunilla: "Jan Kiepura", "Pluto" jne.
 
Enpä nyt muista, minä vuonna Siuntio, Inkoo ja Karjaa liitettiin vyöhyketariffiin. Joka tapauksessa hieman ennen kesän 2002 muutosta LähiJunien reittikaaviossa Karjaa oli mukana ja sinne ulottuneet reitit olivat S ja L (hyvässä lykyssä joku yksittäinen lähtö jonain kautena jopa U:kin). Compact tai joku muu voi katsoa esim. vanhoista Turisteista, onko Karjaan Sm-liikenne alusta pitäen vai vasta vähän myöhemmin liitetty vyöhyketariffijärjestelmään.

Vaikutin läntisellä Uudellamaalla talvikaudella 1992-93 ja silloin se "lähijunaliikenne" alkoi. Taisi olla vuodenvaihteessa. Ja odotukset olivat kovat, olihan radalla sitä ennen ajanut pari kertaa päivässä (?) Hankopaanan kaltainen kaksivaunuinen heittopussi dieselveturin kera.
Pettymys olikin sitten karvas, vaikkakaan asioita seuranneelle ei mikään erityinen yllätys, kun sukkulamaista lähijunaliikennettä ei saatukaan. Ja kun alennusliputkin piti ostaa Dragsvikiin asti...
 
Onko tunnuksista pulaa vai miksi Helsingin ja Riihimäen välillä kulkee paikallisjuna ilman kirjaintunnusta. Juna ajetaan usein Eil-vaunuilla eikä se pysähdy Tikkurilassa.
 
Onko tunnuksista pulaa vai miksi Helsingin ja Riihimäen välillä kulkee paikallisjuna ilman kirjaintunnusta. Juna ajetaan usein Eil-vaunuilla eikä se pysähdy Tikkurilassa.

Erittäin aiheellinen kysymys. Ei tämä ainakaan liikennöintiä selkeytä.

Viime kesänä haksahdin tuollaisen kyytiin kun oli tarkoitus matkustaa Helsingistä nimenomaan Tikkurilaan (paikka johon en tavallisesti matkusta enkä siis voi tuntea kaikkia mahdollisia knoppeja). Kun VR nykyään pysäyttää jopa Pendolinot Tikkurilassa, ei tullut edes mieleen että on olemassa paikallisjunia jotka eivät siellä pysähdy. No, tuosta selvittiin vyöhykepohjaisella lisämaksulla ja käymällä kääntymässä Järvenpäässä, jossa onneksi oli vastaan tulossa toinen juna joten odotusaikaa ei tullut, kunhan juoksi kipinkapin tunnelin kautta vastakkaiselle laiturille.
 
Onko tunnuksista pulaa vai miksi Helsingin ja Riihimäen välillä kulkee paikallisjuna ilman kirjaintunnusta. Juna ajetaan usein Eil-vaunuilla eikä se pysähdy Tikkurilassa.

Ainakin YTV:n matkustajalaskentojen yhteydessä kyseisistä junista on käytetty X-tunnusta.

Noille veturivetoisille Eil/Eilf-junille on mielestäni vähän vaikea antaa mitään kirjaintunnusta, koska niiden pysähtymiskäyttäytyminen vaihtelee varsin paljon.

Näiden junien ideahan on tarjota kunnollinen työmatkayhteys nykyisen YTV-alueen pohjoispuolelta Helsinkiin. Tunnuksen puute ei kuitenkaan tunnu haittaavan: etenkin klo 8-9 Helsingissä olevien kyseisten junien kapasiteetti on jo nyt Tikkurilan/Keravan paikkeilla täyskäytössä. Lisäksi radanvarsikunnathan ovat ilmaisseet jonkinlaista halua kaavoittaa lisäasutusta radanvarsitaajamiin, joten näiden junien tulevaisuus näyttää hyvältä.

Ja vaikka noille kirjain saataisiinkin, tunnus on nykykalustolla varsin haastava esittää junan keulassa :biggrin:
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös