Lappeenrannan duoratikkasuunnitelmat

EU:n palveluasetusesityksen mukaan kilpailutetun sopimuksen pituus raideliikenteessä on enintään 15 v optioineen. Paikallisliikenteen moottorivaunujen käyttöikä on 25-40 v.

Tämän vuoksi kaluston omistus täytyy eriyttää kalustoyhtiöön tai alueiden tulee omistaa kalusto. Muuta järkevää vaihtoehtoa ei ole.

Kun 1524 mm kaluston taloudellinen hankintaminimi on 20-25 yksikköä ja useiden järkevien duoratikkaprojektien minimi käynnistykseen tarvittava kalustomäärä 5 yksikköä, ainoa järkevä etenemistapa on, että duoraitiotiestä tms. kiinnostuneet alueet yhdessä perustavat kalustoyhtiön, joka kilpailuttaa ja toteuttaa kalustohankinta.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Elmeri sanoi:
Ei virallista, mutta jos katukiskoille vaatimus on 3000 ihmistä/km se täyttyy helposti, jopa kiskobussimaisilla osuuksilla Lappeenrannan itäpuolella.
Future of Urban Transit - kirjan tietojen perusteella minimiraja uudelle pikaraitiotielinjalle olisi luokkaa 2000 asukasta / km / max 600 m vaikutussäde linjasta.

En kyllä lukuja näkemättä aivan usko, että 3000 / km toteutuisi koko linjalla, mutta 2000 varmaan onnistuu, se nyt onnistuu yleensä suomalaisessa kaupunkirakenteessa kunhan linjan varrelle osuuu myös kerrostaloja ja muuta tiiviimpää asutusta.
Muistaakseni käytin ratikkamaisille osuuksille ja katupysäkeille kaavaa y = -220Ln(x) + 3422 , jossa Y= tavoitettavuus pysäkiltä metreinä ja X= yhtenäisen kaupunkiseudun asukasmäärä.
Olen joissain laskelmissa käyttänyt samaa myös busseihin ja palvelulinjojen tavallisten käyttäjien aikataulutettuihin osuuksiin.

Rautatiemäisille osuuksille käytin kaavaa y = -448Ln(x) + 7000, sijoitus samoin kuin edellä, tuon olen huomannut toimivan myös muihin runkolinjamaisiin osuuksiin; metroon, paikallisjuniin sekä moottoritiebusseihin.

Kaavat vaativat päivitystä, ja käyvät vain nopeisiin arviointeihin.
 
Realistiseen arviointiin tarvittaisiin kyllä todellinen asukasmäärä tietyillä etäisyyksillä linjasta tai rautatieosuudella pysäkistä. Tätä voidaan verrata esimerkiksi Future of Urban Transportin tiedoista.

Eli: suosittelen että linjan pohjatiedoiksi etsittäisiin tietokannasta yksinkertaisesti väestömäärää 600 m bufferissa pikaraitiotielinjasta ja esim. 600 m säteellä rautatieosuuden asemista.

Tästä pystyy yksinkertaisesti arvioimaan väestöpohjan riittävyyttä verraten ulkomaisiin tilastotietoihin.

Esittämistäsi kaavoista tällaista vertailua ei pysty tekemään-
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Realistiseen arviointiin tarvittaisiin kyllä todellinen asukasmäärä tietyillä etäisyyksillä linjasta tai rautatieosuudella pysäkistä. Tätä voidaan verrata esimerkiksi Future of Urban Transportin tiedoista.
Vastaukseni liittyi aiempaan viestiin käyttäjiä/km, joten:

Antamani kaavoilla voi vain laskea sen, kuinka suuren etäisyyden pysäkin tavoitettavuudelle tulee antaa. Annetulla tuloksella (metrejä, Y) vasta lasketaan väestömäärä ympyrän sisällä. Kiertavyyskertoimena kannattaa käyttää 1.33, eli 1km linnuntietä on 1.33km katuverkolla, pientalo alueella kerroin on turha näillä etäisyyksillä. Tämä yleisesti käytetty kerroin kaavaselvityksissä, jos katuverkkoa ei tarkkuuden takia tarvitse erikseen mallintaa. Toimii päivittäistavarakaupassa riittävällä tarkkuudella.

Antamani kaavat ovat yleiskaavan mukaisia, ja olen kokenut sen käytännössä toimivaksi, niilla alueilla missä olen asunut, opiskellut ja työskennellyt.
Esim. Kouvolan seudulla yleiskaavassa käytetyt arvot ovat 1km ja 2km, PK-seudulla 400m ja 800m. Sekä Kuusankoskella että Kivikossa (nyk. Tampere) asuneena joukkoliikenteen suurkäyttäjänä pidän arvoja todentuntuisina.

Mikko Laaksonen sanoi:
Eli: suosittelen että linjan pohjatiedoiksi etsittäisiin tietokannasta yksinkertaisesti väestömäärää 600 m bufferissa pikaraitiotielinjasta ja esim. 600 m säteellä rautatieosuuden asemista.
Tästä pystyy yksinkertaisesti arvioimaan väestöpohjan riittävyyttä verraten ulkomaisiin tilastotietoihin.
Tuokin on mahdollista, linjaa on siis tähän asti mallinnettu (sijoitettu) karkeasti, ja katsoin tärkeäksi, että se vastaa yleiskaavassa käytettyjä arvoja, niillä kumminkin loppupelissä toimitaan päätöksenteossa.

Toistaiseksi kartan karkeudesta päättelemällä sanoisin tuon riittävän realistiseksi.

Tämä keskustelu vaatisi jo uuden topicin, onko se mahdollista niin pääsisi pureutumaan paremmin laskentaan?
 
Lappeenranta-Imatra -välille paikallisjunia

Tutkiskelin taas ajan kulukseni Genimapin Reittikarttaa. Sieltä paljastui, että Lappeenrannan ja Imatran välillä olisi loistava mahdollisuus taajamajunaliikenteeseen. Lappeenrannan kaupunki on suureksi osaksi rakentunut rautatien varteen, samoin Joutseno ja Imatrakin suureksi osaksi. Henkilöjunaliikenne on rataosalla harvaa. Tällä perusteella voitaisiinkin laittaa rataosalle jotain kevyttä kalustoa ja korvata sillä kuihtuvaa bussitarjontaa sen ollessa nopeudessa ja mukavuudessa korkealaatuinen.

MODEDIT/vko: Tämä ja seuraava viesti siirretty samasta aiheesta avatusta uudesta ketjusta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Lappeenranta-Imatra -välille paikallisjunia

Lappeenranta-Imatra-raitiovaunuista käydään keskustelua tässä viestiketjussa.

Lappeenranta ja Imatra on rakennettu rautatien varaan vain osittain, joten junaliikenteestä ei juurikaan olisi hyötyä. Rautatieasemat ovat molemmissa kaupungeissa jokseenkin syrjässä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto jää sivuun rautatiestä. Raitiovaunu sopisi ehkä paremmin Etelä-Karjalaan, koska se voi kiertää Lappeenrannan ja Imatran keskustojen kautta ja yhtenä päätepisteenä voisi olla Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
 
Vs: Lappeenranta-Imatra -välille paikallisjunia

kemkim sanoi:
Tutkiskelin taas ajan kulukseni Genimapin Reittikarttaa. Sieltä paljastui, että Lappeenrannan ja Imatran välillä olisi loistava mahdollisuus taajamajunaliikenteeseen. Lappeenrannan kaupunki on suureksi osaksi rakentunut rautatien varteen, samoin Joutseno ja Imatrakin suureksi osaksi. Henkilöjunaliikenne on rataosalla harvaa.
Näin kyllä, mutta: http://tinyurl.com/ldycb
Linkin takana Suomen Rautatieuutiset -sivulla julkaistu Etelä-Saimaan uutinen, jossa VR Cargon paikallinen asiakaspalvelupäällikkö toteaa rataosan Luumäki-Imatra olevan 66 vakinaisella junallaan (joista tavarajunia 52) per arkivuorokausi Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosa. Lisää rautaa rajalle, voisi ratkaisuehdotuksen tiivistää :biggrin:
 
Olen paikallisena asukkaana sitä mieltä, että kaikenlainen kiskoliikenteen lisääminen on vaikeaa. Kyllähän täälläpäin asuu n 100 000 asukasta, mutta suuri osa asuu aika kaukana rautatiestä. En usko, että moni viitsisi esim. Nuijamaalta ajaa 25 km lähimmälle rautatieasemalle, mennäkseen junalla vaikka Imatralle.

Minkään uuden raitiotien syntymiseen en myöskään usko. Koska täällä ei ole siitä milloinkaan puhuttu vakavasti. Siitä johtuen olemassa oleville kaduille ei pystyisi mitään kiskoja vetämään. Lisäongelmia tuottaa Saimaa ja varsinkin Saimaan kanava. Korkeat sillat ovat kovin kalliita.

Henkilökohtaisesti kannatan ennemmin bussiliikenteen kehittämistä. Esim joku variaatio YTV-alueen seutuliikenteestä voisi toimia. Tiestö on kuitenkin jo valmiina.
 
dima sanoi:
Siitä johtuen olemassa oleville kaduille ei pystyisi mitään kiskoja vetämään. Lisäongelmia tuottaa Saimaa ja varsinkin Saimaan kanava. Korkeat sillat ovat kovin kalliita.
En ymmärtänyt ihan täysin, miksi kadulle ei voi asentaa kiskoja. Vääntäisitkö rautaputkikiskosta, jotta minäkin ymmärrän? Esitetyssä raitiotiesuunnitelmassa Saimaan kanava ylitetään olemassaolevaa rautatiesiltaa hyväksikäyttäen. Yleensäkin näiden duoraitioteiden ideana on saada lisää liikennettä jo maksetulle ja jo olemassaolevalle infrastruktuurille.

Lappeenrannassa lähes koko kaupunkialueen väestö saadaan kymmenen kilometrin radalla raitiotien piiriin. Imatralla rataa tarvitaan vähemmän. Nuijamaalla asuu noin 300 asukasta, joten he saavat minun puolestani jatkossakin kulkea liftaamalla. Lappeenrannan keskustaajamassa asuu siis noin 90 prosenttia koko kaupungin väestöstä, joka on noin 59 000.

dima sanoi:
Henkilökohtaisesti kannatan ennemmin bussiliikenteen kehittämistä. Esim joku variaatio YTV-alueen seutuliikenteestä voisi toimia.
Mitä tällä tarkoitat? Etelä-Karjalassa on jo seutulippu. Miten siis muuttaisit bussiliikennettä? Mikä YTV-alueen bussiliikenteessä on niin ihmeellistä, että se pitäisi saada Etelä-Karjalaan? Kenties etäluettavat matkaliput?
 
vompatti sanoi:
En ymmärtänyt ihan täysin, miksi kadulle ei voi asentaa kiskoja. Vääntäisitkö rautaputkikiskosta, jotta minäkin ymmärrän?

Tarkoitin vaan sitä, että kadut ovat sen verran kapeita, että jos sinne laitettaisiin vielä kiskot, tulisi olemaan ahdasta. Autoja ei voi unohtaa ja niille on tila oltava.


vompatti sanoi:
Etelä-Karjalassa on jo seutulippu.

Niin on. Mutta linjatarjontaa pitäisi kehittää. Kyllä sinne maaseudullekin voisi linjoja mennä. Myöskin kaupunkien sisäistä liikennettä pitäisi kehittää.
 
dima sanoi:
Tarkoitin vaan sitä, että kadut ovat sen verran kapeita, että jos sinne laitettaisiin vielä kiskot, tulisi olemaan ahdasta. Autoja ei voi unohtaa ja niille on tila oltava.
Eivätkö autot voi ajaa kiskojen päällä? Ei ne harvoin kulkevat raitiovaunut tietä tuki. Kuulostaa vähän samalta kuin se, että bussipysäkit pitää siirtää pois nykyiseltä paikaltaan, sillä 'bussit tukkivat Valtakadun'. Jossakin joukkoliikenteen on kuitenkin kuljettava. Lappeenrannassa juuri Valtakadun voisi pyhittää joukkoliikenteelle, sillä autot ovat saaneet uuden ja nopeamman Lappeenkadun. Varmaan raitiovaunulle löytyisi Imatraltakin joku autoilijoille tarpeeton katu.

dima sanoi:
Kyllä sinne maaseudullekin voisi linjoja mennä.
Haluatko lisää vuoroja Nuijamaalle?
 
Takaisin
Ylös