Liikennettä Suur-Kööpenhaminassa: Metro

Kööpenhaminan metro on mainittu useaan kertaan foorumin muilla alueilla. Ja enimmäkseen kielteisessä mielessä. Metro todellakin kärsi alkuvuosinaan melkoisesti useista eri ongelmista. Metrolle oli luvattu myös vuorovälejä, jotka eivät toteutuneet.

Minulla oli paikkakunnalle tullessani niin suuret ennakkoluulot ko. liikennejärjestelmää kohtaan, että mietin tosissani viitsinkö koko härpäkkeeseen mennä. Lopulta menin - nimittäin sateelta suojaan. Kannatti mennä. Ei ainoastaan kuivana pysymisen takia, vaan ihan näkemisen ja kokemisen vuoksi. Metro ei ole lainkaan niin hidas ja epätäsmällinen, mitä alkuvuosien peruilta on luultu. Tavallisin pysähdysaika asemalla (jarrutuksen päättymisestä seuraavan kiihdytyksen alkuun) kesti usein 22...23 sekuntia. Siihen siis sisältyivät useissa yhteyksissä hitaiksi moititut ovien avaamis- ja sulkemistoiminnot sekä matkustajien siirtyminen ulos / sisälle. Kiihdytykset olivat rivakoita ja meno oli ripeää kaikin puolin. Aikataulut pitivät hyvin. Haaroilla vuoroväli on 4 minuuttia ja yhteisellä osuudella 2 minuuttia. Alunperin oli toki luvattu tiheämpää liikennettä. Todettakoon että useissa ihmisen ohjaamissa raidejärjestelmissä (metro, lähijuna) päästään samaan tai tiheämpäänkin liikenteeseen.

Automaattimetrossa ei tarvitse maksaa palkkaa kuljettajille. Vartijoita tarvitaan. Mutta aivan selvästi vähemmän heitä näkyi, mitä useissa aiemmin esitetyissä ainakin tämän foorumin kommenteissa on annettu ymmärtää. Näin ylipäänsä mitään henkilökuntaa yksiselitteisesti vähemmän kuin mitä Helsingin kuljettajallisessa metrossa näkee tänäkin päivänä. Ovien kanssa ei ollut mitään ongelmia. Ihmiset eivät tunkeneet väliin, eikä metron liikkeellelähtö viivästynyt. Minulle jäi käsitys toimivasta järjestelmästä. Kokeilin metroa kolmena eri päivänä. Matkustajia tuli ja meni. Kööpenhaminassa metro on kuitenkin kiistatta S-togin "pikkuveli". Usein suurkaupungeissa metro kaupunkijoukkoliikenteen selkäranka - siis jos niissä metroksi luokiteltava järjestelmä on valikoimassa mukana.

Ja nyt itse Metrokuviin.

Kuvia voi kommentoida tässä ketjussa, mutta yleisen keskustelun automaattimetroista toivoisin käytävän muilla alueilla niille tarkoitetuissa ketjuissa.

Kun olen aivan hiljan saanut oikeastaan päinvastaista tietoa Köpiksen metron nykyisistä pysäkkiajoista, niin mihin vuorokaudenaikaan olit liikkeellä?

Itse en ole käynyt Köpiksessä sen jälkeen kun 1,5 minuutin vuorovälin yrittämisestä on annettu periksi, joten en ole nähnyt metron toimivan aikataulussaan. Se, että se nyt pysyy taulussaan myös ruuhka-aikana jolloin 2 minuutin vuoroväliä ajetaan ei sinänsä ole yllätys, koska nyt järjestelmässä on 30 sek pelivaraa. Se riittää kompensoimaan yhden ovien uudelleenaukaisun. En tullut aikanaan panneeksi ylös aikatauluja (aikataulun mukaiset ajoajat linjan päästä päähän), mutta voin arvata, että myös normaali ajonopeus on niin paljon alle huippunopeuden, että viivytystä on mahdollisuus ottaa kiinni myös ajamalla nopeammin.

Antero

Antero Alku sanoi:

Kun olen aivan hiljan saanut oikeastaan päinvastaista tietoa Köpiksen metron nykyisistä pysäkkiajoista, niin mihin vuorokaudenaikaan olit liikkeellä?

Klikkaa laajentaaksesi...

Kellotuspäivinä olin metrolla liikkeellä 10.7. noin klo 16 ja 11.7. noin klo 15. Kuvien exif-tiedot heittävät aika lailla, koska en muuttanut kamerani asetuksia ensinnäkään länsieurooppalaiseen aikaan, enkä korjannut jo aiemmin ilmaantunutta heittoakaan. Joissakin kuvissa näkyy aseman kello, jota vertaamalla voi katsoa, minkä verran exif-tiedoissa näkyvä aikalukema heittää todellisesta kellonajasta.

Kaikista vilkkaimmilla asemilla pysäkkiaika toki oli hieman enemmän kuin 22...23 sekuntia. Yli 30 s en kuitenkaan saanut millään asemalla. On myös oletettavaa, että heinäkuussa väkeä on liikenteessä vähemmän kuin esimerkiksi lokakuussa.

Rattivaunu sanoi:

Kaikista vilkkaimmilla asemilla pysäkkiaika toki oli hieman enemmän kuin 22...23 sekuntia. Yli 30 s en kuitenkaan saanut millään asemalla. On myös oletettavaa, että heinäkuussa väkeä on liikenteessä vähemmän kuin esimerkiksi lokakuussa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä heinäkuu selittää jotain. Pysäkkiaika oli omien mittauksieni mukaan noin 25 sekuntia jo silloin, kun yritettiin 1,5 minuutin vuoroväliä. Ja ovien aukaisuviive oli 15 sek. Jos pari kuukautta sitten on tehty havaintoja 40-45 sekunnin seisonta-ajasta, kyse voi sitten olla siitä, että on havaittu aikoja, joihin on sisältynyt ylimääräinen ovien avautuminen. Mutta tämä pystytään ottamaan kiinni siten, ettei vuoroväli mene sekaisin. Mutta voihan olla niinkin, että seisonta-aikoja muutetaan ruuhkaisimmille tunneille. Käytännössähän näin käy meilläkin kuljettajallisessa ajossa.

Asiaahan voisi tietenkin kysyä Köpiksen metrolta, eli miten automaatti on ohjelmoitu. Tosin voi olla, ettei kaikkia yksityiskohtia kuitenkaan haluta kertoa.

Antero

Antero Alku sanoi:

Ehkä heinäkuu selittää jotain. Pysäkkiaika oli omien mittauksieni mukaan noin 25 sekuntia jo silloin, kun yritettiin 1,5 minuutin vuoroväliä. Ja ovien aukaisuviive oli 15 sek. Jos pari kuukautta sitten on tehty havaintoja 40-45 sekunnin seisonta-ajasta, kyse voi sitten olla siitä, että on havaittu aikoja, joihin on sisältynyt ylimääräinen ovien avautuminen. Mutta tämä pystytään ottamaan kiinni siten, ettei vuoroväli mene sekaisin. Mutta voihan olla niinkin, että seisonta-aikoja muutetaan ruuhkaisimmille tunneille. Käytännössähän näin käy meilläkin kuljettajallisessa ajossa.
Asiaahan voisi tietenkin kysyä Köpiksen metrolta, eli miten automaatti on ohjelmoitu. Tosin voi olla, ettei kaikkia yksityiskohtia kuitenkaan haluta kertoa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Spårvägssällskapet.se/forum

Svend Christensen sanoi:

Dørene lukker automatisk efrer nogle sekunder. På de større stationer er dørene åbne længere tid end på de mindre. Der kan også være forskel på forskellige tidspunkter af dagen. Imidlertid kan dørene ikke vide, om der er flere som vil af eller på. Derfor kan man opleve, at toget holder nogle sekunder selv om der ikek er flere, der vil af eller på.

Klikkaa laajentaaksesi...