Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Rattivaunun viestissään esille ottama liityntäpysäköinnin merkitys on aihe, jota mielelläni pyörittelen vähän pidempään. Olen nyt joutunut pohtimaan itse sitä Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittelyn kanssa.Rattivaunu sanoi:Meillä vallitsevalla poliittisella maaperällä panostaisin nykyistä enemmän Park and ride -periaatteeseen hyödyntäen lähijunaa ja metroa runkoreitteinä.
Liityntäpysäköinnillä voi olla todellista merkitystä vain kolmessa tapauksessa:
- Liityntäpysäköinnillä hoidetaan maaseututaajaman tai pikkukaupungin yhteyksiä suureen keskukseen.
- Liityntäpysäköintiä hyödynnetään kaukoliikenteessä
- Liityntäpysäköinnillä katkaistaan keskukseen suuntautuva liikennevirta kaupunkiseudun rajalle.
Sen sijaan kaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä laajamittainen liityntäpysäköinti on aina taloudellisesti mahdoton ratkaisu joko liityntäpysäköinnin kustannusten tai sen viemän tonttialan takia.
Tämä johtuu yksinkertaisista taloudellisista ja kaupunkisuunnittelullisista tosiasioista.
Jos liityntäpysäköinti sijoitetaan pysäköintilaitokseen, yhden paikan hinta on noin 15-25 000 e / kpl. 1000 autopaikan laitos maksaa tällöin 15-25 Me. Sillä hinnalla saa 2,5-5 km pikaraitiotietä tai kevyttä paikallisjunarataa (5-10 Me/km). 1000 as/km2 tiheydellä tämä tarkoittaa 2500 - 5000 asukasta, 2000 as/km2 tiheydellä 5000 - 10000 asukasta. Liityntäpysäköintipaikalla on yleensä todennäköisesti noin käynti päivässä (eli keskustaan töihin menevä henkilö) jolloin 1000 autopaikan laitos vastaa noin 1250 käyttäjää. On itsestään selvää, että jo 2500 asukasta tuottaa enemmän käyttöä.
Jos liityntäpysäköinti toteutetaan kenttänä, alue oltaisiin voitu käyttää esimerkiksi asuinrakentamiseen. Jos yksi autopaikka vie 25 m2 (optimistista), 1000 autopaikkaa vie 25 000 m2 eli 2,5 ha. Tonttitehokkuudella 1,0 (väljä kerrostalokortteli tai hyvin tiivis puutalokortteli) sille mahtuu 25 000 m2 asuntoja, eli asuntoja noin 500 - 1000 asukkaalle (50-25 m2/asukas). Taaskin, aivan pysäkin viereen toteutetun 500-1000 asukkaan asuinkorttelin voidaan olettaa tuottavan enemmän käyttöä kuin 1000 autopaikkaa. Lisäksi 25 000 k-m2 rakennusoikeuden arvo Helsingissä, Turussa tai Tampereella on vähintään 5 Me (200 e-k-m/2), jolla kaupunki voisi taaskin rakentaa esim 0,5 - 1 km lisää rataa.
Aivan pysäkin vieressä oleva kortteli voitaisiin toki kaavoittaa esim tehokkuudella 2,0 (= kaupunkimainen umpikortteli) jolloin asukasmäärä ja rakennusoikeuden arvo olisi kaksinkertainen.
Suurimittaisessa liityntäpysäköinnissä kaupunkiseudun sisäistä liikennettä varten ei ole mitään mieltä. Se merkitsee joukkoliikenneasemien vieressä olevan maan tuhlausta tai rahan tuhlausta.
Summa summarum: Liityntäpysäköinnin suunnittelu on järkevää kylien ja pikkukaupunkien liikennettä varten (volyymi pieni, maa halpaa), kaukoliikenteeseen (erityistapaus) ja kaupunkiseudun rajalle (mieluiten käyttäen arvotonta maata kuten moottoritien melualuetta). Kaupunkiseudun sisällä liityntäpysäköintiin kuluva rahalla tai tonttimaalla voidaan saada enemmän käyttäjiä, jos se käytetään linjan pidentämiseen tai lisärakentamiseen.