Linjavärit

Rengaslinjoilla 3 ja 7 on lisäksi sekava käytäntö. Kolmosen pysäkeillä on eri suuntiin menevillä "linjoilla" selkeyden vuoksi täysin sama lisäkirjain, mutta Seiskalla vastaavassa tapauksessa pitääkin olla käytössä eri kirjain.

Numeroitahan olisi sattumoisin järjestyksessä pari kappaletta vapaana, joten helposti voisi muuttaa toisen kolmosen kakkoseksi ja toisen seiskan vitoseksi. Ts. esim.

2: Olympiaterminaali - Rautatientori - Ooppera - Alppila

3: Alppila - Hakaniemi - Rautatientori - Ullanlinna - Olympiaterminaali

5: Pasila - Hakaniemi - Lasipalatsi

7: Lasipalatsi - Ooppera - Pasila

Siinä, että kaikki linjat kulkevat samalla numerolla lineaarisen reittinsä (ei renkaan) molempiin suuntiin ei kai ole mitään ihmeellistä. Pihtiputaan mummon pitäisi siis edelleen katsoa vaunusta linjan numeron lisäksi päätepysäkin nimi eli suunta.
 
Meikäläinen kun ei vain edelleenkään ymmärrä, mihin seiska tarvitsee kirjaimia. Eihän millään "tavallisellakaan" linjalla ole eri kirjainta eri suunnan ratikoille. Ei luulisi olevan mikään ihmetys, että kadun toiselta puolelta menevä seiska menee eri paikkaan kuin kadun toiselta puolelta menevä. Niinhän se menee niillä "tavallisilla" linjoillakin.

Puhekielessäkin mennään aina vain "seiskalla". Moni ei edes muista tai ajattele, kumpi kirjain menee mihinkin suuntaan, koska sillä tiedolla ei tee mitään.

Keksitty keskustelu:
- "Millä ratikalla pääsen suoraan Lasipalatsilta Yliopiston apteekille?"
- "Nelosella, seiskalla ja kympillä."
- "Kummalla seiskalla?"

Miksi ei kysytä: "kummalla nelosella" tai "kummalla kympillä"?
 
Meikäläinen kun ei vain edelleenkään ymmärrä, mihin seiska tarvitsee kirjaimia.

Renkaassa määränpään nimi ei kerro suuntaa yksiselitteisesti, tarvitaan pari nimeä peräkkäin. Näinhän seiskan vaunuissa on (tosin aika pienellä ängettynä), mutta vissiin on ajateltu, että väärinkäsityksen mahdollisuus on liian suuri jos linjanumeroita ei ole eroteltu. Toisaalta pysäkin kylteissä luulisi voitavan vääntää asia riittävän paksusta rautalangasta.

Renkaan jakamisessa kahdelle numerolle ideana on yksinkertaisesti luettavuus: lisäkirjaimia ja pikkunuolia ei tarvita linjakartassa ja rengas näyttäytyy käyttäjälle kuin mitkä tahansa kaksi linjaa. Ne, jotka haluavat matkustaa numeronvaihtopaikan yli joutuisivat ehkä hieman totuttelemaan, mutta "tässä kohtaa kolmonen muuttuu kakkoseksi" ei liene ihan ylivoimainen konsepti käsittää.
 
Renkaan jakamisessa kahdelle numerolle ideana on yksinkertaisesti luettavuus: lisäkirjaimia ja pikkunuolia ei tarvita linjakartassa ja rengas näyttäytyy käyttäjälle kuin mitkä tahansa kaksi linjaa. Ne, jotka haluavat matkustaa numeronvaihtopaikan yli joutuisivat ehkä hieman totuttelemaan, mutta "tässä kohtaa kolmonen muuttuu kakkoseksi" ei liene ihan ylivoimainen konsepti käsittää.
Tästä olen vahvasti samaa mieltä. Kolmosen nykyinen numerointi on hyvä insinöörin ja raitiovaununkuljettajan näkökulmasta, ei matkustajan. Ongelma on luonnollisesti suurin Rautatieaseman pysäkillä, josta kolmosia menee neljään suuntaan, eikä noiden kirjainten hahmottaminen ole yhtä helppoa kuin jos ajettaisiin reilusti eri linjanumerolla. Aika huomattava osa maailman kaupungeista pärjäilee loistavasti ilman linjojen lisäkirjaimia.
 
Renkaassa määränpään nimi ei kerro suuntaa yksiselitteisesti, tarvitaan pari nimeä peräkkäin. Näinhän seiskan vaunuissa on (tosin aika pienellä ängettynä), mutta vissiin on ajateltu, että väärinkäsityksen mahdollisuus on liian suuri jos linjanumeroita ei ole eroteltu.

Minä en kyllä hahmota, missä kohtaa seiskan reitillä määränpään nimi ei yksiselitteisesti kerro mihin ollaan menossa. Ainoa kohta linjalla jossa molempien suuntien vaunuilla on sama määränpääteksti on päätepysäkki Pasilan asemalla. Tähän paikkaan olisi syytä saada selvennystä (esim. kyltit "Senaatintori Töölön kautta" ja "Senaatintori Sörnäisten kautta"), mutta muualla mitään sekannuksen mahdollisuutta ei minusta ole. Tosin tähän saattaa vaikuttaa omalta kohdalta parin vuosikymmenen kokemus seiskalla matkustamisesta...

Tästä olen vahvasti samaa mieltä. Kolmosen nykyinen numerointi on hyvä insinöörin ja raitiovaununkuljettajan näkökulmasta, ei matkustajan. Ongelma on luonnollisesti suurin Rautatieaseman pysäkillä, josta kolmosia menee neljään suuntaan, eikä noiden kirjainten hahmottaminen ole yhtä helppoa kuin jos ajettaisiin reilusti eri linjanumerolla. Aika huomattava osa maailman kaupungeista pärjäilee loistavasti ilman linjojen lisäkirjaimia.

Useampaankin kertaan olen 3T:llä Kauppatorille päin raitatientorilta lähdettäessä törmännyt "eiks tää olekaan kolmonen?" ilmiöön. Olen useimmiten katsonut asiakseni selventään, että kyllä on, mutta kun kolmosia lähtee nykyään Rautatieasemalta neljään eri suuntaan. Tosiasiahan on, ettei kukaan ennen niitä kirjaimia katsonut ja nyt tulee ongelmia kun niitä pitäisi alkaa katsomaan.

Kirjainten käytön kanssa ei minusta ole ongelmana se, että niitä käytetään vaan enemmänkin täysin epäyhdenmukainen käytäntö siinä, mitä kirjaimet merkitsevät. Ykkösellä ja nelosella lisäkirjaimet merkitsevät normaalilinjasta poikkeavaa päätepysäkkiä, kolmosella ne merkitsevät linjan eri puolikkaita ja seiskalla eri liikennöintisuuntia. Tämä kirjainten merkitystenpaljous voi ihan oikeasti olla ongelmallinen asiaan tottumattomalle.
 
Ykkösellä ja nelosella lisäkirjaimet merkitsevät normaalilinjasta poikkeavaa päätepysäkkiä, kolmosella ne merkitsevät linjan eri puolikkaita ja seiskalla eri liikennöintisuuntia. Tämä kirjainten merkitystenpaljous voi ihan oikeasti olla ongelmallinen asiaan tottumattomalle.
Matkustajan kannalta kirjaimet kolmosella merkitsevät täysin eri linjoja, joilla on tasan kolme yhteistä pysäkkiä: Rautatieasema, Eläintarha ja Kaivopuisto. Kaikki muut kirjainviritykset Helsingin seudulla antavat ymmärtää, että samannumeroiset mutta eri kirjaimiset vaunut ajavat edes osan reitistä samaa matkaa (joskin joissain tapauksissa eri suuntiin).
 
Minä en kyllä hahmota, missä kohtaa seiskan reitillä määränpään nimi ei yksiselitteisesti kerro mihin ollaan menossa. Ainoa kohta linjalla jossa molempien suuntien vaunuilla on sama määränpääteksti on päätepysäkki Pasilan asemalla. Tähän paikkaan olisi syytä saada selvennystä (esim. kyltit "Senaatintori Töölön kautta" ja "Senaatintori Sörnäisten kautta"), mutta muualla mitään sekannuksen mahdollisuutta ei minusta ole. Tosin tähän saattaa vaikuttaa omalta kohdalta parin vuosikymmenen kokemus seiskalla matkustamisesta...

Miten Pasila poikkeaa tässä suhteessa mistään muusta renkaan pysäkistä? Jonkunlaisella tilanhahmotuskyvyllä varustetulle ihmiselle on tietty sitä selvämpää minne suuntaan pitää mennä mitä lähempänä päättäriä ollaan, mutta periaatteessahan päättäri on valittu renkaassa mielivaltaisesti ja kaikilla pysäkeillä on 'vastinpari' puolen kierroksen päässä.

Käytännössähän vaunuissa on nuo 'kautta' -kyltit, mutta sen lisäksi on näköjään katsottu erillinen linjatunnus tarpeelliseksi. En epäile, etteivätkö vakiokäyttäjät nopeasti oppisi reittejä ilmankin, ja toisaalta satunnaiskäyttäjää lisäkirjain ei välttämättä paljon auta.
 
Miten Pasila poikkeaa tässä suhteessa mistään muusta renkaan pysäkistä?

Siten, että Pasilan aseman pysäkki on ainoa renkaan varrella, josta lähtiessä molempien suuntien vaunuilla on sama määränpääteksti ("Senaatintori") ja jossa oikeasti olisi sekaantumisen vaara jos pysäkin linjakylteissä ei lukisi Senaatintorin lisäksi muita, selventäviä tekstejä.
 
Siten, että Pasilan aseman pysäkki on ainoa renkaan varrella, josta lähtiessä molempien suuntien vaunuilla on sama määränpääteksti ("Senaatintori") ja jossa oikeasti olisi sekaantumisen vaara jos pysäkin linjakylteissä ei lukisi Senaatintorin lisäksi muita, selventäviä tekstejä.

Tässä nähdään kaksikielisyyden tuoma ongelma: kilvissä ei ole tilaa nykyisellään loputtomalle määrälle tekstiä kun kaikki pitää olla kahdella kielellä.
 
Seiskoissa A ja B ovat sinänsä hyödyksi vähemmän Helsinkiä tuntevalle, että niiden reitti ei ole selvä ympyrä - Pasilanraitilla A menee pohjoiseen, kun vieressä se meneekin Pasilankatua etelään. Itä-Pasilassakin on lenkki, jolloin suunnat menevät muualta tulevalla helposti sekaisin - mutta kun hän muistaa saapuneensa Aalla, hän näkee linjakartasta (joka on Helsingissä jopa ilmainen) pääsevänsä Beellä takaisinpäin.
 
Mitäs, jos jaettaisiin kolmonen 3:ksi ja 13:ksi, samoin seiska 7:ksi ja 17:ksi

Seiskalla toimisi, muttei kolmosella. Sillä kun pitää lennossa vaihtaa kyltit. Tosin tuottaisi se kuitenkin mahdollisesti selvemmän ratkaisun kuin nuo kirjaimet.

Oma mielipiteeni on edelleen se, että kolmosen siirto Mikonkadulle oli kohtuullisen huono. Seiska olisi toiminut paremmin.
 
Human Transitissä oli aika näppärä kikka taannoin. Brändätään linjat joilla yhteinen keskeinen pätkä yhdeksi linjaksi joka sitten haarautuu. Tyyliin punainen linja joka koostuu linjoista 012, 013, 01, jne. Olisiko tämmöisiä ratikkalinjoja Helsingissä, 4 ja 10? 9 ja 3B?
 
Human Transitissä oli aika näppärä kikka taannoin. Brändätään linjat joilla yhteinen keskeinen pätkä yhdeksi linjaksi joka sitten haarautuu. Tyyliin punainen linja joka koostuu linjoista 012, 013, 01, jne. Olisiko tämmöisiä ratikkalinjoja Helsingissä, 4 ja 10? 9 ja 3B?

Tätä ajatusta uskaltanee laajentaa myös busseihin – ja Tampereelle. Täällähän esimerkiksi Sammonkatu on aivan selvä runkolinja, mutta voi! – sitä pitkin kulkee tahdistetusti linjat 17, 25, 27 ja 37. Eli yhtä vaille kaikki linjanumerot päättyy seiskaan. Vaan entäpä jos kaikki olisivat vaikka seiskoja, mutta 7A, 7B, 7C ja 7D?
 
Tätä ajatusta uskaltanee laajentaa myös busseihin – ja Tampereelle. Täällähän esimerkiksi Sammonkatu on aivan selvä runkolinja, mutta voi! – sitä pitkin kulkee tahdistetusti linjat 17, 25, 27 ja 37. Eli yhtä vaille kaikki linjanumerot päättyy seiskaan. Vaan entäpä jos kaikki olisivat vaikka seiskoja, mutta 7A, 7B, 7C ja 7D?
Niihin se parhaiten sopii, Helsingissä tulee mieleen vaikkapa 70T, 73, 74 ja 75.

---------- Viesti lisätty kello 19:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:22 ----------

Niin ja niihin linjanumeroihin ole edes pakko koskea, sopii vaan että se vaikka punainen linja ja nuo numerot on sillä värillä, miksei bussitkin.
 
Takaisin
Ylös