Lipunmyynti loppuu yhdeksällä asemalla

Poimin tämänkin "Ilmainen joukkoliikenne"-ketjusta.

Jos tätä jotenkin hahmottaa, niin palvelut voisivat palata vaikka korttelikohtaisiksi siten, että palvelupisteestä saa loppujen lopuksi ihan mitä vaan. Siellä voi hoitaa viranomaisille jätettäviä ilmoituksia, tilata ja noutaa passeja, ostaa joukkoliikenteen lippuja, noutaa tilattuja tavaroita, ostaa tavallisia ruokatarvikkeita, palauttaa kirjastosta lainattuja kirjoja - ihan mitä vain. Ja yleislogistiikkapalvelu hoitaa vietävät ja tuotavat tavarat oikeisiin paikkoihin, eikä jokaisen asukkaan tarvitse erikseen juosta kaikkialla.

Tämä toimisi myös vähemmän asukaspohjan kylissä, esimerkiksi asemakylissä: asemarakennusta asuttaisi joku rakennuksen historiasta kiinnostunut henkilö, joka tarjoaisi kiinteistössä aikoinaankin tarjotut viranomaispalvelut: siis rautateiden junaliput (tai yleinen seudun jl-lippu) ja postipalvelut (ml. Matkahuollon ym. pakettipalvelut). Tämän lisäksi vielä kioskimaista, alle sadan neliön lähikauppaa ja yksityistä kirjastoa, jossa kävisi julkinen kirjastokortti. Logistiikasta huolehtisivat logistiikkayhtiöt, esim. Mikkojen Junat Logistics (junapaketit), Itella Logistics (posti, paketti, kirjat), Tuko Logistics (päivittäistavarat) ja logistiikkaa varten olisi oma, 2000-luvun vaatimusten mukainen makasiininsa laitureineen vanhan asemarakennuksen vieressä.

Hitto mikä liikeidea! :)


jos johto on sitä mieltä, että kuljetus ei varsinaisesti ole heidän businesstä, niin kyseessä on kulu jota pyritään karsimaan ja tämä johtaa yleensä ulkoistettuun järjestelmään. Meillä on vaan niin isot kaupan keskusliikkeet, että homma tahdotaan pitää yksissä käsissä.
Monestihan sisäisesti omaan käyttöön tuotettu palvelu tulee ulkoistettua halvemmaksi. Vain jos markkinat toimivat todella, voi ulkoistaminen olla edullisempaa.

Juuri näin, kun julkinen valta vielä ymmärtäisi omalta osaltaan tukea tätä. Eli esimerkiksi jätetyistä ilmoituksesta joku könttämaksu kioskin pitäjälle, samoin kirjojen toimituksesta. Maksu voi olla hyvin pienikin tai vaikka nolla euroa, kioskin kannaltahan palvelu heittää asiakkaita sisään. Tässä toiminee verkoston logiikka, eli mitä enemmän palveluita kiskalta saa, niin sitä kioskia käytetään ja sitä enemmän asiakkaita uusille palveluille... Yksi haaste voi olla henkilökunnan osaaminen, mutta olisi varmaan kiinnostavampaa olla kiskalla töissä ja onhan meillä nykyään yhteydet millä saa vaikka kirjastonhoitajan kiinni.
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa ylläpitää pelkkää kioskia tai kauppaa. Mutta sellaisen liikkeen ylläpito, josta saa "nakkeja & nauloja", paketteja, teoksia lainaan, junalippuja ja vielä liikkeen ylläpito toimivalla, pienellä rautatieasemalla yhdessä asemaravintolan/kahvilan kanssa kuulostaa jo riittävän monipuoliselta ja siten mielekkäältä ammatilta. Vaikka opiskelenkin tällä hetkellä lähes täysin aiheeseen liittymätöntä alaa (kunnallisoikeutta).

SOK:lla on nähdäkseni jotain tällaista yritystä, muun muassa vasta avattu pankki, mutta voi olla että eivät halua syödä Prismojensa myyntiä.

Muista, että SOK on jäsenosuuskauppojensa yhteistyöelin. Jos sinulla on lompakossasi S-Etukortti, olet todennäköisesti jonkin osuuskaupan (pk-seudulla HOK-Elannon) omistaja. Eli olet äänioikeutettu ylihuomisissa (5.3.) pidettävissä HOK-Elannon edustajiston vaaleissa! Katso siis ketä on ehdokkaina ja äänestä sellaista, joka ajaa tämän kaltaisia lähipalvelukeskuksia.

Muissa osuuskaupoissa vaalit järjestetään myöhemmin keväällä.
 
Takaisin
Ylös