• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HSL: Luoman ja Mankin seisakkeita ei oteta uudelleen junaliikenteen käyttöön

Onko sitä koskaan laskettu, onko asema tasoristeyksen kanssa oikeasti vähemmän turvallinen ratkaisu kuin ei asemaa lainkaan?
 
HSL perustelee itse ihan hyvin, mutta kiinnitin huomiota Liikenneviraston lausunnon referointiin.

Liikennevirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että Luoman ja Mankin avaaminen edellyttäisi investointeja laitureiden kunnostamiseen sekä matkustajainformaatioon arviolta 1 - 2 miljoonaa euroa seisaketta kohden. Sekä Mankissa että Luomassa radan yli kuljettiin samassa tasossa kiskojen kanssa, joten seisakkeiden käyttöönotto olisi matkustajille turvallisuusriski.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä hittoa? Miksi niille seisakkeille pitäisi tehdä yhtään mitään? Sen kuin pysäyttävät junat samalla sapluunalla kuin 2016 kevääseen asti! Siispä kaivoin esiin alkuperäisen lausunnon.

Mankin seisakkeella on puulaituri ja Luoman seisakkeella sorapintainen. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan laiturit voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön, mutta he suosittelevat niiden kunnostamista. Myös Liikenneviraston näkemyksen mukaan seisakkeiden palvelutasoa sekä turvallisuutta tulisi parantaa uusimalla laiturit. Laitureiden parantamisen kustannus on arviolta noin 1 - 2 miljoonaa euroa per seisake, riippuen muun muassa maaperäolosuhteista.

Mikäli seisakkeet otettaisiin käyttöön nykyisillä laitureilla, tulisi seisakkeille kuitenkin investoida matkustajainformaationäytöt, sillä ne on purettu. Investoinnin kustannusarvio on noin 80 000 euroa. Seisakkeiden vuosittainen kunnossapitokustannusarvio on noin 40 000 euroa. Lisäksi seisakkeiden käyttöönotto edellyttää muun muassa turvalaitemuutoksia, joiden kustannuksia ei tässä vaiheessa ole arvoitu. Lisäksi seisakkeiden käyttöönotto lisäisi matkustajien liikkumista rautatien yli, sillä kulku kummallekin seisakkeelle tapahtuu joko laituripolun tai tasoristeyksen kautta. Mikäli matkustajamäärät lisääntyisivät, olisi suositeltavaa poistaa laituripolku ja tasoristeys turvallisuuden takia sekä korvata ne esimerkiksi alikuluilla. Tämän hintaa ei ole tässä vaiheessa arvioitu.


Liikenneviraston väestömäärätavoite seisakkeen vaikutusalueella on noin 8000 - 10 000 asukasta, jotta joukkoliikenne olisi tarkoituksenmukaista hoitaa junalla. Mankki ja Luoma eivät täytä tätä kriteeriä. Lisäksi liikenteellisesti seisakkeiden käyttöönotto hidastaisi muuta Kirkkonummen junaliikennettä, joka ei ole Liikenneviraston palvelutasotavoitteiden mukaista. Liikenneviraston näkemyksen mukaan nykyisellä matkustajapotentiaalilla Mankin ja Luoman seisakkeita ei tulisi ottaa uudelleen käyttöön, vaan järjestää liityntäliikenne bussilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli turvallisuusviranomainen ei edellytä seisakkeiden avaamista uudestaan, se vain suosittelee kunnostamista. Ja myös Livi haluaisi, että laiturit uusitaan. Mutta ei sekään edellytä sitä investointia, ainoa mitä se edellyttää on 80000 € laiturinäyttöhankinta (miksihän muuten niitä vanhoja purettuja ei voi kaivaa varastosta?) + kunnossapito 40000 € / vuosi.

Ihmettelen myös sitä, että Liikennevirasto arvioi sitä, onko alueella riittävästi asukaspohjaa paikallisjunille. Eikös se ole HSL:n oma murhe? Ja täyttyykö tuo 8000–10000 edes Kauklahdessa, jossa juna pysähtyy vartin välein? Samaa argumenttia on käytetty myös Tampereella torppaamaan lähijunaseisakkeita, tosin silloin minimiväestöpohjana käytettiin lukua 20'000!

Itse toivoisin, että seisakkeet avattaisiin uudestaan tilapäisesti ja korvattaisiin yhdellä uudella seisakkeella, joka rakennettaisiin Luoman ja Mankin väliin heti kun määrärahat riittää sen rakentamiseen (ja alueelle kaavoitetaan riittävästi asutusta). Luonteva paikka voisi olla Luoman vanhan seisakkeen kohdalla suunnilleen kehä III:n sillan alla.
 
Sekä Mankissa että Luomassa radan yli kuljettiin samassa tasossa kiskojen kanssa, joten seisakkeiden käyttöönotto olisi matkustajille turvallisuusriski.
Klikkaa laajentaaksesi...

...kuten kuljetaan sellaisilla pikkuasemilla, kuten esimerkiksi Kauniaisissa, Riihimäellä ja Lahdessa. Jännä, että niiden lakkauttamista ei tuolla perusteella vaadita.
 
tlajunen sanoi:
...kuten kuljetaan sellaisilla pikkuasemilla, kuten esimerkiksi Kauniaisissa, Riihimäellä ja Lahdessa. Jännä, että niiden lakkauttamista ei tuolla perusteella vaadita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kauniaisissa ei taideta enää kulkea, on aidattuna pohjoisesta. Sen sijaan em. lisäksi Turussa kuljetaan (tosin pääteasema, mutta varikolta/ satamasta tulevat junat ohittavat ylikulun -jossa ei edes puomia ainoastaan varoitusääni- jota matkustajat käyttävät jos juna lähtee raiteelta 6-7 (josta paljon lähtee) esim. 16.30 juna Turku-Helsinki tulee varikolta ja lähtee raiteelta 6.
 
Viimeksi muokattu:
tlajunen sanoi:
Kuljetaan kyllä, laitureiden välillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kauniasten laituripolku on niin vähäisessä käytössä, koska sitä pitkin ei pääse edes muuten hyvin vilkaalle liityntäparkkipaikalle, ainoastaan kakkoslaiturille, että sen voisi lakkauttaa ja sallia kaukojunien ohittaa Granin täydessä vahdissa.
EDIT:
Tosin Kauniaisten kaupunki lultavasti pistäisi hanttiin, vaikka ei ole nostenut muutenkaan tikkua ristiin aseman turvallisuuden parantamiseksi esim siirtämällä laiturit suunnitellulle uudelle paikalle jonne ne rakennettaisiin kun kaupunkirata joskus tulee.

Mitä Mankkiin tulee niin se voitaisiin avata uudelleen muutama sataa metriä idempänä kallioleikkauksen toisella puolella, jos siitä tehtäisiin 1-raiteinen E-junien pääteasema/kääntöpaikka kuten Hiekkaharju oli aikoinaan P-junien. Tämä on tosin Espoon kauungin ja HSL:n asia haluaako se ylipäänsä palvella Kauklahden läntisiä osia junilla, liiikennevirastolla tuskin olisi mitään sanomista siihen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös